TAMK-blogi

Mestarimyyjä 2011 koulutuksen päätöstilaisuus

2012-03-09T09:44:00.002+02:00

TAMKin liiketalouden opiskelijat olivat jälleen ottaneet innolla osaa K-ryhmän, jo 25.kerran järjestettävään Mestarimyyjäkoulutukseen. Kuntokadun kampuksella järjestettiin 5.3.2012 koulutuksen päätöstilaisuus.

Tiedottaja Pasi Pihjava ja opinto-ohjaaja Eija Iso-Junno avasivat tilaisuuden

Tilaisuus alkoi Keskon tiedottaja Pasi Pihlavan esittelyllä Kesko-konsernista, Keskon toimialoista ja eri kauppaketjuista. Lisäksi katsottiin Keskon 70-vuotisjuhlafilmi.

Tämän jälkeen rekrytointipäällikkö Heikki Mustila Ruokakeskosta kertoi opiskelijoille K-ryhmästä työnantajana sekä kauppiasurasta. Korkeakouluopiskelijoille Kesko tarjoaa mm. K-trainee koulutusta sekä AMK:ssa järjestettävää kauppiasyrittäjyyspolkua. TAMKissa näitä kauppiasyrittäjyyspolun (5-20 op) osioita pääsee suorittamaan seuraavan kerran syksyllä 2012.

Tilaisuus päättyi Mestarimyyjätodistusten ja stipendien jakoon. Pasi Pihlava ja Heikki Mustila luovuttivat stipendit koulutuksessa hyvin menestyneille opiskelijoille. TAMKista löytyi myös valtakunnan paras Mestarimyyjäopiskelija Jetro Saarti Rauta-linjalla! Lisäksi kaikki osallistujat, 54 opiskelijaa, saivat todistukset + yhden opintopisteen osallistumisestaan.

Mestarimyyjäkoulutukseen osallistuneita opiskelijoita

Mestarimyyjäkoulutuksen toteuttamisesta vastaavat oppilaitokset, K-instituutti ja Kesko. Koulutuksen ohjauksesta TAMKissa vastasi opinto-ohjaaja Eija Iso-Junno.

Tänä keväänä Mestarimyyjätodistukset sai yhteensä 3 577 opiskelijaa. Oppilaitoksissa Mestarimyyjäkoulutus suoritetaan hieman suppeammassa muodossa kuin K-ryhmässä. Opiskelijat voivat valita kiinnostuksensa mukaan yhdestätoista eri tavara-alalinjasta haluamansa Mestarimyyjälinjan. Opiskelu tapahtuu etäopiskeluna, johon sisältyvät laajat, verkossa suoritettavat opintotehtävät. Sisällön pääpaino on tuotetietoudessa. Lisäksi koulutus sisältää yleisiä osioita, jotka käsittelevät muun muassa hyvää asiakaspalvelua, kuluttajansuoja- ja ympäristöasioita sekä K-ryhmän ajankohtaisia asioita.

Kirjasto rakentuu: Esittelyssä TAMKin kirjaston kaukopalvelu

2012-03-07T12:43:00.001+02:00

Etkö löydä etsimääsi aineistoa kirjastostamme? Jos sitä ei löydymuistakaan Tampereen kirjastoista, voimme tilata sen kaukolainaksi jostaintoisesta kirjastosta Suomesta tai ulkomailta.

TAMKin kirjastossa on ollut käytössä maksuton kaukopalvelu jo vuoden 2010alusta alkaen. Kaukopalvelutilauksetovat ilmaisia omille opiskelijoillemme jahenkilökunnallemme. Sovelsimme maksuttomuutta jo aiemmin suppeammassamittakaavassa. Henkilökunnalle kaukolainat olivat maksuttomia ja opiskelijatsaivat tietyn määrän ilmaisia kaukolainoja opinnäytetyövaiheessa. Laajensimme maksuttomuuttaparantaaksemme asiakaspalvelua ja edistääksemme TAMKilaisten samanarvoisuuttakirjaston asiakkaina.

Kaukopalvelu on kirjastojen välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa.Kirjasto voi tilata asiakkaan pyytämää aineistoa muista kirjastoista.Vastavuoroisesti se lähettää muille kirjastoille kaukolainoja omistakokoelmistaan. Mikään ei estä rajaamasta osia kokoelmista (esim. kurssikirjat)kaukopalvelun ulkopuolelle, jotta omille asiakkaille pystytään takaamaan heidäntarvitsemansa tiedonlähteet. TAMKissa kurssikirjojakin lainataan, mikäli niitäkäyttävä kurssi ei ole parhaillaan käynnissä omassa ammattikorkeakoulussa.

Kaukopalvelupyynnön voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkkolomakkeella.Kaukopalvelija saa sähköpostiviestin verkkolomakkeen täyttämisestä, minkäjälkeen hän paikantaa halutun aineiston ja lähettää pyynnön lainaavaankirjastoon. Kaukolainat tilataankeskitetysti Kuntokadulta, mutta netoimitetaan lainaavasta kirjastosta suoraan aineistoa tarvitseviin TAMKinkirjastotoimipisteisiin.

TAMKin kaukopalvelua hoitavat tietopalvelusihteeri Eija Mähönen jainformaatikko Anu Ranta.

Kaukolaina-asioissa voi ottaa yhteyttä sähköpostilla: kirjasto.kaukopalvelu(at)amk.fi.

Teksti: Anu Ranta, informaatikko, TAMK Kirjasto, Kuntokatu 4
Kuva: Microsoft ClipArt

Matkailuyrittäjien benchmarking-matka Himokselle

2012-03-05T10:51:00.000+02:00

TAMKin KESMA I –hanke järjesti 16.2.2012 benchmarking-matkanJämsän HimosMaailmaan. Mukaan RavintolaHirvikartanossa järjestettyyn tilaisuuteen lähti hankkeen edustajien lisäksiVihreä Sydän-yritysverkoston yrittäjiä. Matkan tavoitteena olilevittää hyviä käytänteitä ja innostaa yrityksiä kestävyyden edistämiseenomassa toiminnassaan.

Hirvikartano onSuomen ensimmäinen yksityinen hirvitila, jonka tarhassa asuu tällä hetkelläneljä hirveä, Laila, Annikki, Matti-Esko ja Jorma. Tilan emäntä Susanna Partiokertoi ruokailun ohessa Hirvikartanon historiasta ja nykyhetkestä. Hänpainotti, että pelkällä kauniilla luonnolla ja maisemalla ei matkailuyrityspärjää Suomessa, vaan erikoistuminen on välttämättömyys menestykselle.Yrityksen täytyy kehittää jokin oma persoonallinen valtti, jolla erottuamassasta.

Hirvikartanon isäntä Jouko Partio hirvineen

Susanna esittelimyös paikallisten pienyritysten yhteistyöverkostoa HimosMaailmaa. HimosMaailmaon toiminut melkein neljä vuotta ja se on alusta asti ollut yritysten omistamaosakeyhtiö, jolla on tällä hetkellä reilut 60 osakasta. Suuri osakasmäärätällaisessa yhtiössä aiheuttaa helposti ongelmia. Kuinka sitouttaa kaikkiosakkaat? Kuinka rajata yrittäjienmäärä? Nämä kysymykset herättivät ansaittua keskustelua tilaisuudessa. Toimivanverkoston edellytyksiä käytiin muutenkin läpi HimosMaailman kokemusten kautta.

HimosMaailma onsekä myynti- että markkinointiorganisaatio ja tällaisen yhtiön toimivuudenkannalta on tärkeää, että ulkoisen viestinnän lisäksi myös sisäinen viestintäon kunnossa. Verkostossa mukana olevien yritysten pitäisi tuntea toisensa jatoistensa tuotteet riittävän hyvin ja olla avoimia toisilleen. Hirvikartanonisäntä, Jouko, korosti tässä yhteydessä, että tämä koskee myös kaikkiatyöntekijöitä eikä pelkästään yrittäjiä.

Matkailunkestävään kehitykseen liittyen HimosMaailman Satu Jokinen kertoi heidän viime vuonna aloitetustahiilijalanjälkiprojektista. Projektissa on kehitetty Suomen ensimmäinenhiilijalanjälkilaskentamalli ja nettilaskuri matkailukeskukselle. Tähänliittyvä energiamökkipalveluotetaan käyttöön nyt helmikuun aikana kymmenessä kohteessa., joista kahdeksanon mökkejä ja kaksi ravintolaa. Projektin tavoitteena on pienentää alueen ilmastonmuutosvaikutuksia.Kulutuksen reaaliaikaisen seurannan uskotaan herättävän ihmisiä ajattelemaanvastuullisuutta ja kulutustottumuksia. Hiilijalanjälkiprojekti ei ole vaintietyn ajan kestävä hanke, vaan siitä on tarkoitus tehdä jatkuva ja kehittyväprosessi.

Matka oli kaikinpuolin erittäin onnistunut ja yrittäjät olivat tyytyväisiä päivän antiin.Tietojen vaihtaminen eri alueiden yrittäjien kesken on hyödyllistä, antoisaa jaajatuksia herättävää. Suomalainenyrityskulttuuri kaipaakin lisää avoimuutta ja yhteistyötä salailun ja minä-itse–ajattelun vastapainoksi.

Teksti: Markku Saarela, TAMKin liiketalouden opiskelija
Kuva: Kaisa Merilahti

Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentaminen –hanke (KESMA I) toteutetaan neljän alueen yhteistyönä 1.12.2010 - 29.2.2012. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii projektin hallinnoijana partnereinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

TAMKin paras slogan haussa, osallistu kilpailuun nyt!

2012-02-28T15:25:00.000+02:00

Joko olet osallistunut kilpailuun, jossa etsitään iskulausetta TAMKille?

Sloganin tulisi kuvastaa TAMKia, koulutusohjelmaasi, opiskeluelämää tai työskentelyä/opettamista TAMKissa. Haemme siis lennokkaita lausahduksia, avartavia ajatuksia ja villejä väläyksiä!

Osallistu ennen 11.3. ja voit voittaa kaikkien osallistujien kesken arvottavia palkintoja. Kilpailun voittaja palkitaan TAMK-tuotepaketilla!

Lähetä ehdotuksesi TAMKin Facebook-sivuilla tai s-postitse sirena.rainamaa(at)tamk.fi.

Kaikki mukaan kisaan!

Huomioithan, että TAMKilla on oikeus käyttää kilpailuun lähetettyjä sloganeita markkinoinnissaan ilman erillistä korvausta.

Ihana Niina Hakalahti ja hänen ystävänsä Ali Tajunta Wireessä

2012-02-24T10:44:00.002+02:00

Niina Hakalahtikutsuu itseään mieluummin kirjoittajaksi kuin kirjailijaksi. Kirjailijanaoleminen eli kirjojen julkaiseminen on vain pieni osa siitä työstä, jota hän jasuurin osa kirjailijoista tekee. Kirjoittaja on muutenkin mieluisampi termi, koska siinä painottuu selkeästiitse prosessi. Kirjailijana esiintyminen on kirjoittamisen sivutuote. Hyvin Niinasenkin hallitsee. Viime viikon torstaina Wireen ja kirjaston vieraana hänhurmasi yleisönsä niin, että meidän oli vaikea lähteä kotiin. Jäimme esityksenjälkeen norkoilemaan ovensuuhun ja puhua pajatimme keskenämme senkin jälkeen,kun kirjailija oli poistunut.

Mistä hän sitten kertoi? Siitä, miten kirjoittamistaharrastava 13-vuotias oululaistyttö sai vanhemmiltaan luvan lähteä Kokkolankirjailijaseminaariin, miten se häneen vaikutti ja mitä hän seminaarissa oppi.Miten hän pienenä haaveili paitsi kirjailijan myös karjakon ammatista. Hänkertoi myös sen, että kaikista aiheista ja teemoista on jo kirjoitettu, muttakirjailija voi aina tuoda uusia ihmetteleviä näkökulmia vanhoihin aiheisiin.

Hakalahden näkökulma on äkkiväärä ja tragikoominen. Hännäkee yhdellä ja samalla silmäyksellä elämän vakavuuden ja humoristisuuden.Hänen päähenkilönsä on usein älykäs, kiltti ihminen, joka tarkkaileelähipiirinsä rehvakkaampia yksilöitä ja kyseenalaistaa itsensä vertailussaheihin. Tällainen rehvaakkaampi osapuoli voi olla intohimoinen joogaaja,boheemi yksinhuoltaja, narsistinen loiseläjä, anarkistinen teatteriryhmä taijääkiekkosankari. Joitakin mainitakseni.Lukekaa itse niin tiedätte, mitä päähenkilöille pyörityksessä tapahtuu!

Otsikossa puhutaan Ali Tajunnasta. Ali on sekä hyvä ystäväettä semanttinen virhe. Hakalahdella on kuulemma erityinen väärinlukemisenlahja ja hän käyttää sitä surutta kirjoittamisensa inspiraationa. Syyrialais-suomalaisessaperheessä nimi Ali on ennestään tuttu, joten alitajuntakin voi saadatuttavallisen kutsumanimen Ali Tajunta. Kirjassa Ylämummoon, Tuukka-Omar (2011) päähenkilö yrittää ratkaista parhaankaverinsa kanssa tätä ja muita elämän ja kielen suuria kysymyksiä.

Niina Hakalahti aloitti 1990-luvulla runoilijana, jatkoi2000-luvulla romaaneilla ja 2010-luvulla lastenkirjoilla. ”Eri tarinat vaativateri muodon.” Muuten hän on toiminut läänintaiteilijana, kirjoittamisenopettajana ja toimittajana. Oulusta Tampereelle asettuneen kirjailijanmyöhemmissä teoksissa vilahtelevat Tampereen seudun paikat. Aavasaksa (2010) tapahtuu vähänItaliassa, mutta enimmäkseen Vesilahdella, Tampereella ja LempäälänIdeaparkissa.

Kirjailija muuten kiitti työpaikkaa, joka ymmärtäävirkistystoiminnan olevan muunkin kuin ruumiin liikuttamista.

Lisää tietoa Niina Hakalahdesta löytyy mm. Helsinginkaupunginkirjaston Sanojenaika -sivustolta.

Teksti: Seija Kivelä, Informaatikko, TAMK Kirjasto Kuntokatu4
Kuva: Marja-Leena Hukkanen, Tammen kuvapankki

Asta Rakentaja 2012 -messujen jälkimainingit

2012-02-23T15:01:00.000+02:00

Kevään Rakentaja-messut pidettiin10.-12.2. ja saadun palautteen perusteella voimme olla erittäin tyytyväisiäurakkaamme. ASTA Rakentaja 2012 -messuilla vieraili 18 170 kävijää ja tuotteitaan esitteli 280näytteilleasettajaa, näin ollen tämän vuoden messut olivat laajimmat koskaanpidetyt Asta Rakentaja messujen historiassa.

Puusuutarit ry onTampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoiden yhdistys, jokajärjestää ASTA Rakentaja -messutapahtumaa yhteistyössä Tampereen Messut Oy:n jaTampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Rakentamisen messutapahtumanjärjestäminen on pitkä traditio Puusuutareille, jotka järjestivät ensimmäisenRakentaja-näyttelyn jo vuonna 1968.

Puusuutareiden järjestämähyväntekeväisyyshuutokauppa keräsi tänä vuonna 2000 €, jotka lahjoitetaanTAYS:in lastenpsykiatrian osastolle. Perinteikäs Puusuutarien rakentama Tuotetalosai jälleen kiitosta ja oli vetonaulana messuhallin keskeisellä paikalla .

Muita vetonauloja olivattyönäytökset, messuisäntänä toiminut Jorma Piisinen sekä sunnuntaina esiintynyt valvova rakennusmestari Timo Harjakainen.

Kuudetta kertaajärjestettyjen ASTA Rakentaja-messujen kävijämäärä nousi viimevuodesta milteikolmella tuhannella ja näytteilleasettajia oli kolmekymmentä enemmän kuinviimevuonna. Kävijäpalautteen mukaan messut onnistuivat hyvin ja erityisestikiiteltiin messuilla hyvin esillä ollutta energiatehokasta rakentamista.

Teksti: Sami Heinämäki

Samu Mustonen Puusuutarit ry

Kylätalkkarit käynnistivät Rakennuskulttuurikeskuksen kunnostuksen Tampereella

2012-02-16T10:54:00.000+02:00

Pirkanmaan ensimmäiset koulutetutkylätalkkarit tempaisivat Kylätalkkari-koulutushankkeen päättäjäisten kunniaksipitämällä kunnostustalkoot Pispalassa sunnuntaina 12.2.2012. Tampereelleperusteilla olevan Rakennuskulttuurikeskuksen sijoituspaikaksi valikoitunutvanha Uittoyhdistyksen talo on ehtinyt olla useamman vuoden tyhjillään. Talo onselvinnyt unohduksesta yllättävän hyvin mutta silti tehtävää riittää yllinkyllin niin talon korjauksessa kuin pihamaallakin.

Kylätalkkarien talkoot avasivat talonkunnostustyöt. Talkooiltapäivän aikana ehdittiin kellistää rakennuksen nurkallekasvanut koivu, tehdä taloon uudet portaat entisten lahonneiden tilalle japilkkoa vino pino klapeja tulevien talvien tarpeiksi. Hankalasti talossa kiinniollut koivu jouduttiin pudottamaan alas useammassa osassa ja kiipeilyävaatineen kaadon hoiti vakuutettu ammattimies Markus Mäkinen. Klapinteko jamuut työt sen sijaan sujuivat yhteistuumin.

- Vanhatportaat oli purettu ja uudet pystytetty alle tunnissa. Ei siinä tekijämiehiltänäemmä kauaa mene ja yhteistyökin sujui aivan itsestään, ihaileeKylätalkkari-hanketta vetänyt Matti Pollari Ekokumppanit Oy:stä.

Kylätalkkarit testaavat uusien väliaikaisportaiden kantavuutta

Uittoyhdistyksen taloa kunnostetaan vähitellenkiireellisyysjärjestyksessä. Ensimmäinen isompi työ on katon korjaus, johon onjo haettu avustusta. Kunnostuksen ajan talo toimii korjausrakentamisenoppimisympäristönä. Rakennuskulttuurikeskuksen on tarkoitus edistää perinteisenrakennusosaamisen säilymistä ja tarjota pirkanmaalaisille tietoakorjaustavoista, materiaaleista, osaajista sekä koulutuksesta. Siihen onkuitenkin vielä pitkä matka ja paljon työtä jäljellä.

-Talkootyöt ja naapuriapu ovat varmasti isossa roolissa talon kunnostuksessa.Tästä syystä päätimme kutsua myös naapurit mukaan talkoopäivään tutustumaantaloon ja kuulemaan mitä on suunnitteilla, kertoo keskuksen perustamishankettavetävä Irma Rantonen Ekokumppanit Oy:stä.

Talkoiden jälkeen naapurit ja talkkaritpääsivät tutkimaan taloa rakennusrestauroija Kaius Paetaun opastuksella.Lisäksi arkkitehti Harri Metsälä tarkasti talon uunien kunnon. Päivän lopuksioiottiin kohmeisia jäseniä Rajaportin talkoosaunan lempeissä löylyissä.

Maaseuturahaston rahoittamassa Kylätalkkari–koulutushankkeessavalmistui vuosien 2010-2011 aikana kolme kurssiryhmää ympäristötietoisia ja-taitoisia arjen auttajia Pirkanmaan haja-asutusalueille. Lisätietoahankkeesta: www.ekokumppanit.fi/kylatalkkari

"Kylätalkkarikoulutus on Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 mukainen koulutushanke. Tavoitteena hankkeessa on kouluttaa maaseudulle paikallisia kodin, kiinteistöjen ja ympäristön hoidon palveluntarjoajia vakituisten asukkaiden ja mökkiläisten käyttöön. Kylätalkkari-hanketta ovat olleet toteuttamassa Ekokumppanit Oy, Ahlman ja Tampereen ammattikorkeakoulu."

Muista myös Pirkanmaan paras kylätalkkari 2012 -kilpailu, jossa pirkanmaalaiset kylä- ja mökkitalkkarit kisaavat Parhaan Kylätalkkarin tittelistä. Kilpailua pääset seuraamaan Metsäkeskuksen järjestämän Klapipäivän yhteydessä Lempäälän Ideaparkissa lauantaina 17.3.2012 klo 10-15.

Kisan järjestävät yhteistyönä Metsäkeskuksen puuenergiahankkeet sekä Kylätalkkari-hanketta vetävät Ekokumppanit Oy, Ahlman ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Teksti: Matti Pollari

Kuva: Irma Rantonen

Maailmalle! - Hotelli- ja ravintola-alan restonomiopiskelijat kansainvälistyvät

2012-02-15T12:49:00.000+02:00

Hotelli- jaravintola-ala itsessään luo maaperän kansainvälisyydelle, ovathanmajoitusliikkeissä yöpyvät ja ravintoloissa ruokailevat vieraat monesti muistamaista, hotellit kuuluvat kansainvälisiin ketjuihin, monien ravintoloidenomistajat tulevat muualta ja liikeideat ovat etnisiä. Välimatkat ovat lyhentyneet, kulttuurituntemuskasvanut, työvoiman liikkuvuus helpottunut, siispä kokemukset ovatkin kaikkienulottuvilla.

Ulkomaankokemuksia hankkineet opiskelijat ovat oppineettoimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, olivatpa he asiakkainatai työyhteisön jäseninä. Myös uudet kansainväliset kontaktit ja verkostotauttavat elämässä eteenpäin. Työnantajat arvostavat kansainvälistä kokemusta.

Vaihdoista saadun kokemuksen ja kielitaidon lisäksiopiskelija kartuttaa opintosuorituksiaan eli saa opintopisteitä. Vaihdot eivätsiis pidennä opiskeluaikoja, jos opiskelija kohteessaan tekee suunnitellutopinnot.

TAMKin hotelli- ja ravintola-alan opiskelija KristiinaUnkuri sai juuri opintonsa päätökseen ja on tällä hetkellälentoemäntäkoulutuksessa Arabiemiraateissa. Aatto Paasonen onopintojensa loppuvaiheessa, vain opinnäytetyö on kesken. Hänen harjoittelunsapäättyi ennen joulua Namibiassa. Aatonsaavuttua Namibiasta Miika Niemi lähti suorittamaan toistaharjoitteluaan Espanjaan kansainvälisten opiskelijoiden pariin. Yhteensä nämäkolme opiskelijaa ovat kansainvälistyneet Kreikassa Rodoksella, Maltalla,Espanjassa, Unkarissa, Englannissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Argentiinassa jaNamibiassa.

Miika Niemi ja Kristiina Unkuri

Arabiemiraatteihin lentoemäntäkoulutukseen

Kristiina Unkuri lähti ensimmäisenäopiskeluvuotenaan kuukaudeksi Luxemburgin joulumarkkinoille myymään suomalaisiatuotteita Kalevala-seuran organisoimassa tiimissä. Seuraavana kesänä Kristiinasuuntasi Rodokselle Atlantica-hotelliketjun palvelukseen. Kristiinapalveli pääasiassa skandinaaveja lomaparatiisissa ja sai kokemusta ravintola-ja vastaanottotyöstä. Seuraavana kesänä matka jatkui Maltalle, Sprachcaffe -kielikoulunhotellin vastaanottoon ja hän teki toisenkin harjoittelujakson ulkomailla.Harjoittelujaksojen jälkeen Kristiina opiskeli lukukauden Unkarissa BudapestBusiness School:ssa.

Viimeisenä opiskeluvuotenaan Kristiina osallistui Hollannin HaagissaAEHT:n (Association of European Hotel and Tourism Schools) vuosittainjärjestämiin kilpailuihin, joissa eri maiden osallistujat kansainvälisissätiimeissä kisaavat eri matkailu- ja ravintola-alan sarjoissa.Restonomiopintojen päätyttyä vuodenvaihteessa 2011-12 Kristiina suuntasiArabiemiraatteihin ensin kouluttautumaan ja sitten töihinunelma-ammattiinsa lentoemännäksi.

”Kisatolivat mahdollisuus testata matkailualan tietoja ja taitoja vielä kerran ennenvalmistumista. Tärkeintä on se, että opin kisojen kautta paljon ja voin ollatyytyväinen omaan suoritukseeni. Uskon, että koulutukseni ja kansainvälinenkokemukseni edesauttoivat unelmatyön saamisessa”, Kristiina sanoo.

Miika Niemi Liettuassa

Ravintolakokista kansainvälisiin tehtäviin

Miika Niemi on opiskellut ravintolakokiksi jatarjoilijaksi Pirkanmaan ammattiopistossa ennen restonomiopintojaan. Opintoihinsisältyi yhdeksän kuukauden vaihtojakso Hollannin Amersfoorti:ssa. Jaksoonsisältyi niin opintoja kuin harjoitteluakin, jonka Miika suoritti Hilton-ketjunhotellin keittiöllä. Miikan kansainvälisyyden polkuun kuuluuvaihto-opiskelujakso Englannissa Salfordin yliopistossa, jossa hän opiskeli markkinoinninjohtamista, strategista johtamista ja kansainvälistä henkilöstöhallintoa.Miika osallistui samaan Liettuassa järjestettyyn intensiiviohjelmaan jakisaili Haagissa AEHT:n kilpailuissa Management-sarjassa saavuttamallakolmannen sijan tiiminsä kanssa. Viimeisen harjoittelujakson keväällä 2012 Miika suorittaa EspanjassaSevillassa huolehtien saapuvista vaihto-opiskelijoista järjestämällä ohjelmaaja retkiä sekä markkinoimalla näitä palveluja heille. Vaikka Miika onensimmäiseltä ammatiltaan kokki, hän haluaa kehittää itseään myös muillaalueilla tavoitteena kenties kansainvälinen ura.

”Tulevaisuudensuunnitelmista olen vielä tietämätön, mutta yksi asia on varma, suunnitelmatsisältävät kansainvälisyyttä jossain muodossa. Kisoista karttui pronssimitalinlisäksi uusia kontakteja saman alan eurooppalaisten opiskelijoiden kanssa sekäkokemusta työskennellä tiiviillä aikataululla vieraalla kielellä vieraidenihmisten kanssa. Vaihtojen aikana suoritetut opinnot on saatu hienosti osaksiopintosuorituksia. Kansainvälisen henkilöstöhallinnon opiskelu antoi jopakipinän tehdä tuleva opinnäytetyö tästä aiheesta”, Miika sanoo.

Aatto Paasonen

Hervannasta Namibiaan

Aatto Paasonen on kansainvälistynyt erikoistuenEuroopan ulkopuolisiin kohteisiin Argentiinassa ja Namibiassa. Ensimmäisenharjoittelunsa Aatto suoritti Rodoksella. Seuraavana vuonna Aatto suuntasiEtelä-Amerikkaan Argentiinan Tandiliin vaihto-opiskelijaksi. Ennen toista harjoittelua koulu oli saanutuuden harjoittelupaikan Namibiasta. Aatto otti myös ensimmäisen esimiespestinsä Namibiasta.

”Argentiinassa opinespanjan kielen ja opiskelusta erilaisessa kulttuurissa. Otin aika paljonkokkauskursseja. Reseptiikan ja valmistuksen ymmärtäminen oli usein haastavaamutta kirjasin reseptejä ylös espanja-suomi -sanakirjan kanssa ja kyselinvierustoveriltani sanojen merkityksiä. Kokkiopettajat eivät puhuneet sanaakaanenglantia. Argentiinassa en oppinutniinkään paljon kovaa tietoa, mutta elämän oppituntina opiskelujakso ja senjälkeinen kuukauden reissu eteläisessä Etelä-Amerikassa oli erittäin antoisa.

Suoritin esimiesharjoittelun hotellinravintolan keittiössä, jossa olin tittelillä training supervisor.Keittiöpäällikkömme otti lopputilin, kun olin ollut hotellissa pari viikkoa jasen jälkeen olin käytännössä keittiöpäällikkö. Alaisilla ei ollutravintola-alan koulutusta ja esimiestyö olikin hyvin haastavaa ja aika-ajoinstressaavaa. Työkokemus oli kuitenkin hyvin antoisa ja olen kiitollinen, ettäsain tehdä käytännön esimiestyötä koko harjoittelun ajan.

Matkoiltani olenoppinut tuntemaan suurta rakkautta Suomea kohtaan, jota en aikaisemmin tuntenut. Nyt ajatus asuaja työskennellessä Suomessa on varsin mukava. Lapsesta asti olen lukenut ensinlehdestä ulkomaat-osion. Ehkä kiinnostukseni maailmaa kohtaan johtui siitä,että kasvoin Hervannan ankeassa betonilähiön maailmassa ja kaipasin varmaanjotain kauniimpaa ja jännittävämpää. Joka tapauksessa mahdollisuuskansainväliseen suuntautumiseen Piramkissa/TAMKissa on asia, josta olenkiitollinen. Se on avannut minulle aivan uuden maailman”, Aatto kertoo.

Teksti: Riitta Brännare, lehtori, hotelli- ja ravintola-ala

Tupakkaprojekti

2012-02-13T07:51:00.003+02:00

CDS -hankkeen (To Care To Dare To Share) alla toimiva kolmipäiväinen tupakan vastustamistapahtuma alkoi 8.2. TAMK:n Kuntokatu 3:ssa innostuneissa merkeissä. Mielenkiintoiset mittarit, tai kenties karkit, houkuttelivat väkeä paikalle, ja niin opiskelijat kuin henkilökuntakin halusivat testata keuhkojensa toimintakykyä. FVC -mittari (nopea vitaalikapasiteetti) kertoi keuhkojen tilavuuden litroina ja PEF -mittari (peak expiratory flow) ulospuhalluksen huippuvirtauksen litroina minuutissa, eli maksiminopeuden, jolla ilma virtaa ulos keuhkoista. Kaikki pääsivät viitearvoihin tai jopa niiden yli, ja nuoret tupakoitsijatkin iloitsivat (vielä) kunnossa olevista keuhkoistaan. Tosin he saivat heti ystävällisen mutta varoittavan muistutuksen, että keuhkojen toimintakyky heikkenee kun ikää tulee lisää, ja tupakoitujen vuosien määrä kasvaa.

Projektin tarkoituksena oli siis tiedottaa uudesta Q-siiven takana sijaitsevasta tupakkapaikasta, ja saada väki siirtymään pääovien edestä sinne sauhuttelemaan. Eikä savua ilman tulta, tietenkin taka-ajatuksena oli myös herättää hieman ajatuksia tupakoinnin terveyshaitoista ja lopettamisesta.

Saimme myös haastateltua 25 tupakoitsijaa ja kyseltyä hieman heidän mielipiteitään tupakoinnin ehkäisystä. Vastaajien keski-ikä oli 25 vuotta ja heistä 18 oli miehiä ja 7 naisia. Yli puolet vastaajista (14) oli tekniikan alan opiskelijoita. Yli seitsemän vuotta tupakoineita oli 11 henkilöä ja alle vuoden tupakoineita yksi. Loput ovat polttaneet kahdesta kuuteen vuotta. Vastaajista 16 paljastui tapatupakoitsijoiksi sauhutellen aina tauoilla ja välitunneilla ja 11 vastaajaa tunnusti polttavansa enemmän stressaantuneena. Merkittävin tupakoinnin aloittamiseen vaikuttava tekijä oli kaverit ja yläkoulu tai myöhempi oppilaitos (15 vastaajaa). Positiivista on, että vastaajista 18 on yrittänyt lopettaa tupakointia ja heistä neljä on onnistunut siinä.

Positiivinen oli myös tupakoitsijoiden suhtautuminen savuttomuuteen. Vain kolme vastaajaa piti ravintoloita ja myymälöitä koskevaa tupakkalakia huonona kun taas 11 vastaajista koki rajoitukset hyvinä. Kymmenen vastaajaa piti ravintoloiden tupakointikieltoa hyvänä mutta sananmukaisesti kauppojen touhua pelleilynä.

Ehdotuksia tuli myös tupakoinnin ehkäisemiseksi, ja kirkkaimmaksi savuttomuuden edistäjäksi nousi sähkötupakka (6 vastaajaa). Vain kaksi vastaajista oli sitä mieltä, että tupakointi on jokaisen oma valinta, eikä sitä tarvitse yrittää ehkäistä. Tietenkin jokainen valitsee itse, mutta myös tupakoimattomien pitäisi saada valita, haluavatko he hengittää tupakan savua kadulla baarijonossa. Niin se vain taitaa olla, että jos yhdelle kumarrat, niin toiselle pyllistät. Muistetaan kuitenkin To Care To Dare To Share.

Kiitos antoisista päivistä kaikille osallistujille!

Annemari Humaloja

Pietarilaiset opettajat vierailulla TAMKissa

2012-02-10T08:57:00.001+02:00

28 opettajaa Pietarin yliopistoista St Petersburgh State Forest Technical Academy ja
St Petersburgh University of Plant Polymers vierailivat TAMKissa 1.-3.2.2012.

Matkan tavoitteena oli tutustua amk-koulutukseen ja erilaisiin oppimisympäristöihin sekä kehittää yhteistyökuvioita. Venäläisten yliopistojen ja TAMKin edustajat keskustelivat myös mahdollisista yhteisistä projekteista.

Torstaina 2.2. vieraat tutustuivat Proakatemiaan sekä Demolaan. Paljon kiinnostusta herätti yrittäjyys
sekä opiskeluprosessi. Perjantaina 3.2. oli vuorossa tutustuminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään sekä erilaisiin TAMKin oppimisympäristöihin, kuten eXpertiaan ja Kykylaaksoon.

Vilkasta keskustelua ryhmässä herättivät erityisesti opetusmetodit, opinnäytetyön tekeminen ja
opiskelujen kokonaiskesto.

Teksti Sirena Rainamaa
Kuvat Seppo Pajari

Floworksin tuparit torstaina TAMK:ssa klo 13-15:30

2012-02-07T09:33:00.000+02:00

TULE PELAAMAAN XBOXIA, KAHVILLE TAI KOKEILEMAAN WINDOWS PUHELIMIA JA IPADEJÄ!

Floworks haastatteli Juhoa, joka osallistui FlowSoMe -projektiin. Projektissa suunniteltiin sosiaalisen median oppimisympäristö TAMKille, jota lähdetään toteuttamaan kevään aikana.

Klikkaa kuvaa, niin saat tekstin suuremmaksi

Aikuisena opiskelemaan

2012-01-30T14:12:00.001+02:00

Aikuisetlähtevät opiskelemaan hyvin erilaisista syistä: haave ammatinvaihdosta taijatko-opinnoista, tarve kehittää ammattitaitoa ja edetä uralla, työpaikanmenettämisen pelko tai työttömyys voivat motivoida opiskelemaan. Osa taas haluaasaattaa kesken jääneet opinnot loppuun tai opiskellaan omaksi iloksi taiharrastukseksi.

Miksiaikuisen kannattaa opiskella?

Nykyisillä työmarkkinoilla onvälttämätöntä oppia uutta tietoa ja se on pystyttävä hyödyntämään nopeastityössä. On hallittava monia asioita ja kehityttävä jatkuvasti.Moni vaihtaa tai joutuu vaihtamaan alaa työuransa aikana. Oma alasaattaakin löytyä vasta useammankin työvuoden jälkeen, mutta myöshaasteellisemmat työtehtävät saattavat vaatia uudelleenkouluttautumista. Päätösaikuisopiskelun aloittamisesta ei ole kuitenkaan aina helppoa. Ajankäyttö jakukkaron keveneminen ovat usein haastavimmat kysymykset.

Opintojen rahoitus

Opiskelunaloittaminen aikuisiässä on usein myös taloudellinen kysymys. Toimeentulonturvaaminen opintojen aikana on tärkeää, jotta opintoihin pystyy keskittymäänja saattamaan ne päätökseen suunnitellusti. Mieti siis kuinka pitkäkestoistakoulutusta haluat, haluatko opiskella kokopäiväisesti vai työn ohessa ja kuinkapaljon kustannuksia koulutus saa tuoda mukanaan. Tärkeintä on, että valintasisopivat juuri sinun elämäntilanteeseesi. Aikuisopiskelun mahdollistamiseksi onluotu erilaisia rahoitusmuotoja. Näistä löytyy tietoa niin Työ- jaelinkeinotoimiston, Kelan kuin Koulutusrahastonkin www-sivuilta.

Millaisia vaihtoehtoja aikuisopiskelijallaon?

Aikuisetvoivat osallistua periaatteessa mihin tahansa tutkintotavoitteeseenkoulutukseen, mutta sen lisäksi monet oppilaitokset tarjoavat myösaikuiskoulutusta, jossa opinnot pyritään järjestämään mahdollisimmanjoustaviksi ja aikuisten elämäntilanteeseen sopiviksi. Koska useimmat aikuiset opiskelevat töiden ohella, opinnoiksisopii parhaiten juuri monimuoto-opiskelu, jossa lähiopetus ja etäopiskeluvuorottelevat. Opetusta järjestetään iltaisin, viikonloppuisin tai tiiviinä intensiivijaksoinaja osan opinnoista voi suorittaa verkossa.

Miten aikuisopiskelijaksi haetaan?

Myös aikuisetosallistuvat yhteishakuun (nuorten linjat ammatillisessa peruskoulutuksessa,ammattikorkeakoulut ja yliopistot). Hakuajat kannattaa aina varmistaaoppilaitoksista.

TAMKinsyksyllä 2012 alkaviin aikuiskoulutuksiin voit hakea kevään yhteishaussa5.3.-3.4 www.amkhaku.fi.

Haaveesta totta!

Opiskelijanarki vaatii kurinalaisuutta ja oman opiskeluaikataulun suunnittelussa kannattaaolla realisti. Työn, perheen ja opintojen yhdistäminen vaatii paljon. Liiantiukka tahti voi lannistaa heti alkuunsa. Motivaatiota tarvitaan, jotta jaksaaravata kodin, työn, kirjaston ja koulun välillä.

Muiltaopiskelijoilta saat arvokkaita vinkkejä ja tukea. Aikuisopiskelu kun on pitkältioppimista toisilta opiskelijoilta. Parhaimmillaan aikuisopiskelijana kartutat osaamispääomaasi,rakennat verkostoja, saat ajankohtaista tietoa sekä kehität osaamistasi taiammatillisia mahdollisuuksiasi. Opiskeleminen motivoi sekä sosiaalisesti että henkisesti.Lisäksi saat uusia ystäviä ja kokemuksia.

Lisää koulutustietoa

Opetus- jakulttuuriministeriön palvelu kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot.Opintoluotsi.fi –sivuilta löydät helpostimm. eri opintovaihtoehdot, koulutusalat ja opiskelun rahoitusta koskevaatietoa.

Teksti ja kuvat: Sirena Rainamaa, Liiketalouden aikuisopiskelija

Oletko se sinä?

2012-01-24T21:23:00.000+02:00

Camera, lights, action! Nyt on sinun mahdollisuutesi päästää irti sisäinen näytteljäsielusi! Etsimme kaikenkokoisia ja näköisiä alle 25-vuotiaita näyttelijöitä. Sinulta ei vaadita rautaista näyttelijänkokemusta, vaan tärkeintä on, että homma kiinnostaa etkä pelkää kameraa. Meillä on tarjolla paljon erilaisia rooleja, joista varmasti löytyy juuri sinulle mieluinen!

Teemme useamman mainosmaisen lyhytelokuvan. Meillä on projektissa asiakas, joten et taatusti tule tekemään turhaa työtä eikä projekti jää koulun arkistoihin pölyttymään! Mitä sinun tulee siis tehdä? Elokuviemme hahmot ovat ihan tavallisia ihmisiä. Sinun ei siis tarvitse varautua ahtautumaan kummallisiin rooliasuihin tai tukehtumaan epämukavaan hirviömaskiin. Tosin voimme kyllä harkita sitäkin vaihtoehtoa, jos se on juuri sinun intohimosi… Mitä vielä odotat? Kamerakaan ei ole enää nykyään niin karmean suuri ja pelottava. Katso vaikka!

Nyt on siis mahtava tilaisuus päästä seuraamaan, kuinka elokuvia tehdään. Miten haet mukaan? Kirjoita meille lyhyt hakemus, jossa kerrot ainakin nimesi, ikäsi, kotipaikkasi sekä onko sinulla kokemusta näyttelemisestä. Liitä mukaan valokuvasi ja yhteystietosi. Lähetä hakemus tammikuun aikana osoitteeseen: priskilla.ruotsalainen@cult.tamk.fi.

Nähdään kuvauksissa!

Moi! Kiitos!

2012-01-20T19:10:00.000+02:00

Kevään uudet vaihto-opiskelijat ovat aloittaneet vaihtonsa TAMKissa.

Keväällä TAMKiin tulee 130 uutta vaihto-opiskelijaa 26 maasta.

Lue lisää TAMK International -blogista.

Teksti ja kuva: Mirja Onduso, kv-palvelut

Takaisin sorvin ääreen

2012-01-15T16:36:00.001+02:00

Nyt kun uuden vuoden aatosta on kulunut muutama viikko ja lupauksetkin alkavat olla rikottuja, on oiva hetki katsoa peiliin ja rykäistä esiin itsestään kunnollista työmotivaatiota!

Toisille kouluun ja töihin paluu joululoman jälkeen on (kuulemma) jopa helpotus, mutta monelle meistä motivaatio jäi jonnekin suklaarasian ja leffamaratoonien väliin. Nyt opiskelu ja työnteko tökkivät ja viikon ensimmäiset päivät kuluvat lähinnä tunnustellessa.

Ensimmäisiä työ- ja koulupäivinä tutustut uudelleen työtarvikkeisiin ja menetelmiin. Sohvaan verrattuna konttorituoli tuntuu epämukavalta, et löydä mukavaa asentoa. Lisäksi tuolisi on todennäköisesti vioittunut jotenkin joululoman aikana (tosiasiassa juhlapöydän konvehdit ovat tehneet tehtävänsä ja ahterisi ei enää yksinkertaisesti mahdu moiseen ”kapeaan” kapistukseen).

Opiskelijan ensimmäinen luento taas kuluu siinä kun yrität yhdistellä luokkatovereidesi nimiä ja naamoja. Kun luento vain jatkuu ja jatkuu (n.16 minuuttia), kysyt vierustoverilta, koska on seuraava mainostauko?

Muutaman päivän jälkeen kannattaa jo koittaa avata sähköposti sekä yrittää lukea viesti alusta loppuun. Olet pitkällä kehityksessä jos myös vastaat viestin lähettäjälle. Järkyttävintä on tajuta, että moisen uroteon jälkeen et voi enää palkita itseäsi vihreällä kuulalla (tosin pahimmat joululomaholistit laahaavat alelaarien jouluherkkuja vielä kouluun ja työpaikallekin).

Ruokalan sapuska ei maistukaan kinkulta ja lanttulodjulta, joka on toisaalta helpotus. Tosin missä on jälkiruuan jälkiruoka? Yllättäen kuitenkin jopa farkut alkavat taas tuntua inhimilliseltä, silti toiset kolme viikkoa pelkässä pyjamassa hoituisi vielä helposti. Loppuviikosta olet valmis jättäytymään puolen vuoden sairaslomalle työuupumuksen takia, mutta onneksi viikonloppu tulee ja pääset taas viettämään aikaa perheesi ja ystävien, eli television kanssa.

Toisaalta, nyt olet jo selvinnyt ensimmäisestä viikosta. Olisiko sittenkin mahdollista, että luopuisit suunnitelmistasi löhötä koko viikonloppu raskaan työviikon jälkeen ja menisit vaikka ulos? Ehkä on liian aikaista toivoa kahdenkymmenen kilometrin hiihtolenkkiä kirpeän raikkaassa pakkassäässä, mutta ainakin voit iloita siitä, että olet selvinnyt. (Eikä kannata olla huolissaan, kesäloman jälkeen et edes muista kuinka työkoneesi käynnistetään, saati sitä mikä oli salasanasi).

Olet siis selvinnyt ensimmäisestä joululoman jälkeisestä työviikosta, joten nyt selviät mistä vaan! Mikään muu ei korota motivaatiota kuin valtava onnistumisen tunne. Työviikon loputtua olet juossut henkisen maratonin. Jos kaipaat extra-apua motivaatioon, hae tukea ystävältä. Hän tuntee sinut ja osaa rohkaista käyttämään vahvuuksiasi.

Itse kysyin ystävältäni: ”Mitä voisin kirjoittaa aiheesta motivaatio. Tahtoisin sen olevan jotain hauskaa” Hän vastasi: ”Niin osaathan sinä kirjoittaa jotain hauskaakin, se sun yksi juttu oli tosi hauska… siis niistä kymmenistä sun jutuista … heh … eikun se olikin jonkun muun.”

Mahtavaa uutta viikkoa!

Teksti: Emma Ketonen
Kuvat: Samuli Räsänen

Tervetuloa Tampereelle!

2012-01-07T14:09:00.000+02:00

Orientoiva viikko Kv-tuutorin silmin

Kv-tuutori? International tutor
Kv-tuutorin homma on olla apuna ja kaverina uusille TAMK:in vaihto-opiskelijoille. Koulutukset järjestettiin viime vuoden puolella ja olivat kokonaan englanniksi, niin kuin kaikki muukin viestintä aiheeseen liittyen. Lähdin tuutoriksi oman vertaistuutorini ehdotuksesta ja kimmokkeena toimi myös kiinnostukseni toisia kulttuureita ja uusia tuttavuuksia kohtaan.

Ensimmäinen tehtävämme oli valita omat ES:ät (Exchange Student) ja ottaa heihin yhteyttä sähköpostin kautta. Piti lähinnä kysyä tarvitsisivatko vaihto-opiskelijat selvitymispakkausta ja milloin he saapuisivat Suomeen. (Selviytymispakkauksella (Survival Kit) tarkoitetaan muovilaatikkoa, joka sisältää lakanat, keittiötarvikkeita tms.)

Molemmat vaihtarini saapuivat viime maanantaina 02.01.12, joten seuraavana tehtävälistallani oli viedä heidän asuntonsa avaimet heille. Ensimmäinen lento saapui Pirkkalan lentokentälle jo vähän jälkeen neljän iltapäivällä, joten ajattelin mennä ajoissa viemään avaimia vaihtarini kämpälle. En ollut varma asunnon tarkasta sijainnista, joten laskin että aikaa jää jonkin verran etsiä oikea kerrostalo ennen ES:än saapumista. Aikaa jäikin ja reilusti.

Bussi joka oli järjesttey kuljettamaan mm. minun vaihto-opiskelijaani tuli paikalle vähän jälkeen kahdeksan illalla. Ilmeisesti toiset lennot olivat olleet myöhässä, joilla samaan bussikyytiin tulevia tuli Suomeen. Muuten tapahtumassa ei olisi ollut mitään ongelmaa, mutta minun olisi pitänyt olla jo Tampereen keskustassa samaan aikaan kun lähdin Lukonmäestä. Odottelin vielä bussia samoihin aikoihin kun toinen vaihtarini saapui omaan osoitteeseensa. Onneksi hänen ei tarvinnut kuitenkaan odottaa avaimiaan kuin kymmenisen minuuttia.

Keskiviikko 04.01.12
Ensimmäinen orientoiva päivä oli keskiviikkona, joten jo maanantaina saapuneet ES:ät saivat rauhassa purkaa tavaroitaan tai tutustua kaupunkiin ennen varsinaisten tutustumispäivien alkua.

Tuutorit pyydettiin koululle jo kahdeksaksi aamulla. Aluksi pidettiin pienimuotoinen kertaus siitä mikä orientoivilla päivillä oli tuutorin tehtävää. Seuraavaksi osa meistä, mm. minä, siirtyi A-talon kolmannen kerroksen käytävälle ohjaamaan vaihto-opiskelijoita oikeaan auditorioon ja ottamaan leipää, kahvia ja teetä. Myös tuutorit saivat nauttia aamupalaa ilmaiseksi.

Ensimmäisen päivän tehtäväksi muuten koululla jäi Kuntokatu 3:sen esittely, lounaan ostamisessa opastaminen ja Tamkon toimistolla, Solulla, käyminen. Väliin tuli pieniä ajatuskatkoja, kun ei millään muistanut mikä esimerkiksi punajuuri on englanniksi, mutta onneksi muilta tuutoreilta pystyi aina kysymään apua. Oli myös mielenkiintoista kuulla miten erilaista muiden maiden koulujen lounaskäytännöt ovat. Säästä Tampereella sai myös paljon keskustelua aikaiseksi. Jotkut pitivät rankasta lumisateesta ja toivoivat, että olisi vielä kylmempi. Toiset taas kauhistelivat lumipyryä ja paria pakkasastetta.

Iltapäivällä tuutorit jakoivat opiskelijat ryhmiin sen mukaan, mihin heidän tarvitsi kaupungissa mennä. Yksi ryhmä lähti TOAS:ille vuokrasopimuksen kanssa, toinen hakemaan bussikorttia jne. TKL:ällä ei ollut onneksi edes kovin paljoa jonoa ja bussikortit saatiin melko nopeasti kaikille halukkaille. Kävin myös muutaman ES:n kanssa R-kioskilla näyttämässä mistä voi ostaa prepaid-liittymän ja ladata rahaa bussikorttiin. Myös Koskikeskus tuli näytettyä. Itsestäänselvyydet kuten hanasta tulee juomavettä, olivat suuria ihmetyksen aiheita. Yksi vaihto-opiskelija ei millään meinannut uskoa että vettä, jota käytetään pesytymiseen, voi todella juoda.

Torstai 05.01.12
Torstai alkoi samalla tavoin kuin edellinen päivä. Ensin aamupalaa ja luentoja A-talon auditoriossa ja sen jälkeen muutama tunti tuutoreiden kanssa. Päivän aiheena oli kirjautua omilla tunnuksilla Intraan ja WinhaWilleen ja valita kurssit, missä tuutorit tietenkin avustivat. Ennen seuraavia luentoja oli hieman vapaata aikaa käydä lounaalla ja Solulla kahvilla/teellä. Iltapäivällä yhden aikaan luennot jatkuivat ja päivä päättyi turistikierrokseen Tampereella. Bussi kuljetti vaihtareita ja vapaaehtoisia tuutoreita ympäri keskustaa. Mm. Pyynikin näköalatorni tuli tutuksi matkan varrella.
lllalla oli vielä halukkaille Clintin järjestämä saunailta Solulla ja jatkot Kuubassa. Itse en valitettavasti päässyt niihin bileisiin paikalle, mutta seuraavalla kerralla sitten.

Lisää tietoa Kv-tuutoreista ja kansainvälisesta toiminnasta TAMK:issa löytyy Tamkon ja Clintin nettisivuilta.
Club International Tampere (CLINT)
Tamko Kv-tuutorointi

Teksti: Anniina Grönholm
Kuvat: Katja Kananen

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 24

2011-12-24T08:30:00.000+02:00

Annie Griffiths Belt: National Geographic Simply BeautifulPhotographs
National GeographicSociety, 2011. ISBN 9781426206450

Valokuvateosten katseleminen saa mielen rauhoittumaan joulukiireiltä ja pimeän vuodenajan katoamaan nojatuolin ympäriltä. Tämä kirja vie lukijansa lumoavalle kuvamatkalle läpi maailman kauneimpien näkymien. Kirja on koottu National Geographic Societyn kokoelmien parhaista helmistä useilta eri valokuvaajalta. Kirja on rakennettu valokuvauksen tärkeimpien teemojen mukaisiin kokonaisuuksiin: Light, Composition, Moment (Gesture and Emotion), Motion, Palette, Wonder.

Kunkin kokonaisuuden alussa olevia lyhyitä esittelyitä ja ajatuksia lukuun ottamatta kirjan sanallinen anti on kevyt. Esimerkiksi valoa käsittelevän kokonaisuuden alussa on Leonard Cohenin viisaus: ”Ring the bells that still can ring. Forget your perfect offering. There is a crack in everything. That's how the lights get in.”

Valokuvien annetaan pitkälti puhua itsessään ja lukijalle annetaan mahdollisuus omaan tulkintaan. Tätä kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille kauneudesta nauttiville. Kirja ei ole oikein käytettynä kertakäyttöinen eikä nopealukuinen, vaikka sisältääkin paljon kuvia. Kuvat todistetusti kestävät hyvin aikaa ja niiden tematiikkaa on mielenkiintoista pohtia yhä uudelleen. Teos ei ole painonsa ja kokonsa (504 s.) puolesta hyvää luettavaa ennen nukahtamista. Mainio teos sopii myös joululahjaksi valokuvauksesta kiinnostuneille ystäville. Jos haluaa itselleen vain hyvän lukukappaleen eikä priimakuntoista lahjakirjaa, tämänkin kirjan suhteen kannattaa tarkistaa eurooppalaisten käytettyjen kirjojen nettimarkkinat.

Teksti: Marjatta Ojala
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 23

2011-12-23T08:00:00.000+02:00

Stephen Fry:The Fry Chronicles – an Autobiography

Michael Joseph (Penguin Books), 2010. ISBN 9780718154837(sid.), ISBN 9780141039800 (nid., 2011), saatavana myös e-kirjana jaäänikirjana (Fryn itsensä lukema)

Stephen Fryn kotisivu http://www.stephenfry.com/

StephenFryn Twitter-tili http://twitter.com/stephenfry

Stephen Fry on Jeeves. Fry on älykkö. Fry on hauska. Tämäolikin jo tiedossa. Sitä en tiennyt, että hän on myös nuorisorikollinen janörtti. Bipolaarisesta oireyhtymästään hän on tehnyt televisiosarjan, muttakaikki muut pakkomielteet tulivat iloisena yllätyksenä. Iloisena sen takia,että hän kirjoittaa niistä tavalla, joka antaa lohtua kaikillekanssakärsijöille, yhtä aikaa häpeämättömän yksityiskohtaisesti ja kuitenkin tasoittavantyylikkäästi.

The Fry Chronicles on elämäkertasarjan toinen osa. Lapsuuson käsitelty kirjassa Moab Is My Washpot (1997), nyt ovat vuorossanuoruusvuodet. Fry pääsee vapaaksi nuorisovankilasta ja päättää parantaatapojaan. Parannus on niin perusteellinen, että hän pääsee Cambridgen yliopistoon.Siellä hän tapaa ”ammatilliset rakkautensa” ja sielunkumppaninsa Hugh Laurienja Emma Thompsonin, ajautuu teatteriin ja unohtaa haaveensa opettajantyöstä.

Menestys ei tule yhdessä yössä, mutta vähän vahingossakuitenkin. Tuttava pyytää Fryta katsomaan vanhan musikaalin käsikirjoitusta. Hänuudistaa käsikirjoituksen, musikaali menestyy sekä Lontoon West Endissä ettäNew Yorkin Broadwaylla ja kaikista sen tekijöistä tulee rikkaita. Samaan aikaanhän tekee ystävineen tv-komiikkaa (Suomessa tunnetuimpia ovat ehkä Musta kyy jaEi yhdeksän uutiset). Fry on alle 30-vuotiaana sekä rikas että kuuluisa. Kumpikinon erikseenkin vaarallista ihmisen mielenterveydelle ja tasapainolle,puhumattakaan siitä, että molemmat kipataan kerralla ennestään epävakaan nuorenmiehen niskaan.

Fryn englanti on pettämättömän tyylikästä. Se on paikoinyläluokkaisen – mitä kirjoittaja ei muuten syntyjään ole – koukeroista, muttasujuvaa. Kirja lukee itse itsensä. En ole kuunnellut sitä äänikirjana, muttahoukutus olisi suuri, koska lukijana on kirjoittaja itse. En usko löytävänijuuri parempaa englanninoppia kuin Stephen Fryn ääneen lukema kirja. Ehkähankin sen joulunpyhinä. Fry on nörtti, ja hän on pitänyt huolen siitä, että hänenäänikirjansa on helposti hankittavissa ja ladattavissa silloinkin, kun kaupatovat kiinni. Nyt puheena oleva kirja oli Englannissa ensimmäinen, jokajulkaistiin samanaikaisesti painettuna, sähköisenä ja äänitiedostona. Aloitehistorialliseen julkaisuun tuli kirjailijalta.

Stephen Fry kirjoittaa pitkiä juttuja kotisivuilleen jablogiinsa. Sen lisäksi hän tviittaa ahkerasti. Seurasin Twitter-tiliä jonkinaikaa syksyllä, mutta hänen snookerinnostuksensa ja sen ahkera raportointisaivat minusta yliotteen. En jaksanut. Luen kuitenkin koska tahansa herranpidempiä tekstejä, vaikka snookerista. Toivottavasti elämäkerran seuraavan osantekeminen ei kestä 13 vuotta. Jos hän on nuorena näin mielenkiintoinen,minkälaista hänen keski-ikänsä lieneekään. Oletan, että meno vain paranee.

Teksti: Seija Kivelä

TAMK Kirjasto Kuntokatu 4

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 22

2011-12-22T08:00:00.000+02:00

Beatrix Potter: The Tale of Peter Rabbit
(Ilmestynyt useita versioita monella kielellä, suomeksi Petteri Kaniinin tarina(t).)

Peter Rabbitinkotisivut: http://www.peterrabbit.com/home.asp

Lastenkirjallisuus on kirjojen aatelia, niihin on palattava aina vainuudelleen: mm. Beatrix Potterin The Tale of Peter Rabbitt. Potterintarinoita on suuri ilo lukea nimenomaan englanninkielellä ja mieluitenääneen. Beatrix Potter kuoli tasan 68vuotta sitten 22.12.1943.

Jill Barklem: Tiheikön väen vuodenajat
WSOY, 1990 (2. p. 1991. - 3. p. 1996). ISBN 951-0-16381-3
Alkuteos: The Four Seasons of Brambly Hedge

Tiheikön väenkotisivut: http://www.bramblyhedge.co.uk/

Jill Barklemin Tiheikön väen vuodenajoissa parasta ovat kuvat. Mitenkauniita ovatkaan puunrungon sisälle rakennetut hiirten talot pieninehillopurkkeineen ja sänkyineen kaikkineen.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 21

2011-12-21T08:00:00.000+02:00

ThomasMann: Buddenbrookit – erään suvun rappio
WSOY, 2010. ISBN978-951-0-32360-1
Alkuteos: Buddenbrooks – Verfall einer Familie
(Ilona Nykyrin uusi suomennos, aiemmin on ilmestynyt useita suomenkielisiä laitoksiavv. 1925-1990)

Buddenbrookit on todellineniätön klassikko. Se on tarina varakkaasta kauppiassuvusta 1800-luvunLyypekissä: miten kerätä ja tuhota omaisuus neljässä sukupolvessa. Kirja eikerro vain yhdestä perheestä vaan aikakaudesta. Eikä Mannin tarkka kuvaus jätäketään eikä mitään paljastamatta ikävässäkään valossa. Tämä maukasjoululukeminen löytyy lähes kaikista yleisistä kirjastoista.

Teksti: Kaisa Rissanen
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Jitka Hejtmanová TAMK:ssa!

2011-12-20T13:01:00.003+02:00

Kansainväliset palvelut saivat vieraakseen Jitka Hejtmanován tsekkiläisestä FAMU Internationalista.

Lue koko juttu englanniksi TAMK International -blogista

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 20

2011-12-20T08:00:00.000+02:00

KjellWestö: Missä kuljimme kerran – romaanieräästä kaupungista ja tahdostamme tulla ruohoa korkeammaksi
Otava, 1. - 9. p. 2006. ISBN 978-951-1-21158-7 (sid., )
Otava, 2008. ISBN 978-1-22412-9 (sid., kuvitettu laitos)

Loisto, 2009. ISBN 978-952-459-951-1(nid.)
Otava / Seven, 2010. ISBN 978-951-1-24808-8 (nid.)

Otava / Seven, 2011. ISBN978-951-1-25921-3 (nid.)

Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22295-8(äänikirja)
Otava, 2011. ISBN 978-951-1-125383-9 (e-kirja)

Elokuvan linkki: http://www.finnkino.fi/Event/298674/

Televisiosarjan linkki: http://svenska.yle.fi/program/index.php/4833_missa_kuljimme_kerran

Kjell Westön romaani1905-1939 Suomesta ja Helsingistä tulee kolmatta linjaa takaisin. Se lähtee liikkeelle köyhien työläistenelämästä, satamajätkistä ja piioista, tutustuttaa herrasväen elämään jaaatteisiin, kerää joukkoonsa elämän kirjoa ääripäistä ja väliltä, autoilevastaja omaa tietää kulkevasta Lucysta taitopotkuja harjoittelevaan merimies Alluuntai valokuvaamisen ihanteita tavoittelevaan mutta levottomassa ajassa maanpinnalle putoilevaan Eccuun.

Lukijana olen kuullutpunaisesta ja valkoista osapuolesta ja nuo värit tulevat esiin myös kirjassa,joskus jyrkkinä ja elämänmenoa rajoittavina tai julmuuksiin vievinä, joskustaustalle häipyen, kuten elokuvateatterilevityksessä nyt olevan elokuvanyhdessä tarinakeskiössä, Lucyn ja Allun suhteessa.

Kouluhistorian kerronnallataitaa olla aika vähän tekemistä tuon ajan ihmisten sisäisen kokemuksen kanssa,kukin tavoitteli niitä suunnilleen samoja asioita, joita edelleentavoittelemme.

"Mitä me oikein haimme,Lucie?" hän kysyi sitten.

"Minulla ei olehajuakaan", Lucie vastasi. "Me pakenimme. Tai etsimme rakkautta,mistä minä tiedän, ehkä me haimmekin sitä koko ajan." (pokkaripainos s.578)

Kirjassa tapahtumienkehityskulku ja henkilöiden sisäinen ääni tulee esiin onnistuneemmin kuin28.10.2011 ensi-iltaan tulleessa Peter Lindholmin ohjaamassa elokuvassa tai21.12.2011 FST:llä alkavassa televisiosarjassa (jota en tietenkään ole vielänähnyt). Suosittelen kirjaversiota ennen tai jälkeen elokuvaan tai tv-sarjaantutustumista.

Teksti: Raimo Honkanen

TAMK Kirjasto Mänttä-Vilppula

Restonomiopiskelijoiden joulumenuussa maistuu ankanmaksa ja hummeri

2011-12-19T13:00:00.000+02:00

Vietimme toisen vuoden hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoiden kesken pikkujouluja.Keli ei ole ollut niin jouluinen, mitä se oli viime vuonna tähän aikaan, mutta saimmeluotua jouluisen tunnelman joululauluilla, kynttilöillä ja jouluisallasisustuksella. Tänään maisteltavat ruuat toivat uusia, mielenkiintoisia makuja,joita suomalaisesta joulupöydästä harvemmin löytyy. Esimerkiksi ankanmaksa oliuusi tuttavuus. Valmistimme ja tarjoilimme viiden ruokalajin menun, jotaaloimme valmistella jo alkuviikosta.

Menussa alkuruokanaoli ankanmaksagalantiinia, päärynähilloketta, vihreää salaattia japarmesaanikeksi ja toisena alkuruokana tarjolla oli hummerikeittoa,kampasimpukkaa ja lohipastramia hedelmäleivällä. Pääruokana meillä olipaistettua häränfileetä, pihlajamarjakastiketta, bataatti-lanttukakkua,haudutettua punajuurta ja friteerattuja kasvissuikaleita. Väliruokana oliherkullisia juustoja Ranskasta ja Suomesta. Menun kruunasi jälkiruokalajitelma,joka piti sisällään mokka-tryffelikakkua, suklaamarkiisia,piparkakkujäädykettä, vadelmasorbettia, hillotettuja kirsikoita javadelmakastiketta.

Kuvienalta löydät jouluruokien reseptit, jos haluat valmistaa näitä herkkuja omaanjoulupöytään.

Pikkujoulujenaikaan olimme loppusuoralla ravintolatoimintakurssilla, jolla olemmekäsitelleet muun muassa ruuan ja viinin yhdistämistä ja kurssin aikana meilleon ollut mahdollista päästä maistelemaan erilaisia viinejä ruoan kanssa jailman. Ennen joululounasta sommelier Pia Salonen oli luennoimassa meille miedoistamakeista viineistä ja niiden yhdistämisestä ruuan kanssa. Hän kertoi muunmuassa jalohomeen käytöstä viinirypäleiden kasvatuksessa ja jäädyttämistä osanavalmistusmetodia. Onneksemme pääsimme maistelemaan näitä luennolla käsiteltyjä,erikoisempia, makeita viinejä. Perusohjeena meille oli maistaa viiniä ensinsellaisenaan ja sitten ruuan kanssa. Tällaisia käytännönyhdistämismahdollisuuksia meillä on ollut koulun puitteissa muutamia, ja nämäkerrat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia, koska on itse päässyt toteamaanviinin maun muuttumisen, kun sen kanssa nauttii ruokaa. Luokan suosikiksi nousisaksalainen Schloss Schönborn Riesling Beerenauslese, joka täydensihummerikeiton makua ja näin sopi erinomaisesti sen kanssa.

Jouluherkut

ANKANMAKSAGALANTIINI

600 g ankanmaksaa

1 rkl suolaa

Ripaus valkopippuria

2 ½ cl konjakkia

2 ½ cl portviiniä

200 g parmankinkkua viipaleina

Anna maksan pehmetä huoneenlämmössä ennen sen käsittelemistä. Poistaankanmaksasta huolellisesti kaikki suonet esim. juuresveistä apuna käyttäen.Sekoita maksan joukkoon suola, pippuri, konjakki ja portviini. Levitä pöydällekerros kelmua. Aseta kelmullerinnakkain/lomittain parmankinkkuviipaleita. Lämmitä maksaseosta 200 asteisessauunissa pari minuuttia ja sekoita seos tasaiseksi. Levitä maksaseosparmankinkkuviipaleiden päälle tangoksi ja pyöritä kelmua apuna käyttäengalantiini. Kääri galantiini vielä folion sisään ja jäähdytä jääkaapissa.Leikkaa jäähtyneestä galantiinista viipaleita ja tarjoa ne päärynähillokkeenkera.

PÄÄRYNÄHILLOKE

150 g sokeria

sahramia

2 dl vettä

1 dl puolikuivaa valkoviiniä

1 tl suolaa

1 sitruunankuori raastettuna

Pieni pala (n. 10 g) inkivääriä raastettuna

Laita kaikki aineet kattilaan ja keitä niistä siirappimainen liemi.Paloittele 3 päärynää tasakokoisiksi kuutioiksi ja keitä kuutiotsiirappiliemessä, kunnes ne ovat pehmeitä. Siivilöi tarvittaessa osa liemestäerilleen. Lisää seoksen joukkoon noin 1 tl hienonnettua chiliä ja 100 g purjonvihreää osaa ohuena suikaleena. Kypsennä vielä hetki ja lisää lopuksi joukkoon2 liotettua, kuivaksi puristettua liivatelehteä sekä sahramia. Jäähdytä hillokeennen tarjoilua.

VIHREÄ SALAATTI

1 rasia rucolaa

1 ruukku viinisuolaheinää

1 kerä jääsalaattia

½ dl oliiviöljyä

1 rkl vaaleaa balsamicoa

suolaa, mustapippuria

PARMESAANIKEKSI

200 g parmesaania raastettuna

2 rkl seesamin- tai unikonsiemeniä

Siivilöi hieno raaste ja lisää sen joukkoon unikonsiemenet. Levitäparmesaaniraaste silpatille tasaiseksi kerrokseksi. Paista salamanterissa,käännä välillä. Kypsennä tarvittaessa loppuun 180 C uunissa. Jäähdytä ja käytäannosten koristeena.

HUMMERIKEITTO

1 kg hummerinkuoria

½ dl oliiviöljyä

1 varsisellerinvarsi pilkottuna

2 salottisipulia hienonnettuna

1 pieni fenkoli pilkottuna

1 pieni porkkana pilkottuna

2-3 valkosipulinkynttä

Pieni pala inkivääriä kuorittuna

1 pieni chilipalko (poista siemenet)

Muutama kokonainen valkopippuri

2 laakerinlehteä

2 rkl tomaattipyreetä

½ dl konjakkia

3 dl valkoviiniä

50 g voita

4 dl kermaa

Kampasimpukkaa, hummerinlihaa…

Paahda hummerinkuoria 200 C uunissa noinpuoli tuntia. Lämmitä oliiviöljy kattilassa ja lisää joukkoon vihannekset sekämausteet. Freesaa niin, että vihannekset ovat pehmeitä. Lisää tomaattipyree jakuullota vielä hetki. Laita paahdetut kuoret kattilaan ja liekitä nekonjakilla. Kun konjakki on palanut, lisää valkoviini joukkoon. Keitä, kunnesvalkoviini on lähes haihtunut. Lisää kattilaan vettä niin, että kuoretpeittyvät. Keitä miedolla lämmöllä noin tunnin ajan. Siivilöi liemi ja laita setakaisin kattilaan. Keitä lientä kasaan, kunnes sitä on jäljellä noin 4-5 dl.Lisää joukkoon voi ja kerma, kiehauta. Mausta suolalla ja pippurilla. Vaahdotakeitto sauvasekoittimella ennen tarjoilua.

Tarjoa keitto hummerinlihan, pariloidunkampasimpukan tai lohipastramin kera.

LOHIPASTRAMI

lohifileetä

Muotoile lohifileestä tanko. Graavaatanko ja anna sen vetäytyä noin puoli tuntia. Paahda lohen pinnat kiinnikuumalla pannulla. Kääri tanko kelmun avulla rullaksi ja kypsennä sitä 50 Cuunissa siten, että sisälämpö on 37 C, jäähdytä. Leikkaa kylmänä viipaleiksi.

HEDELMÄLEIPÄ

1 dl pähkinöitä

½ rkl suolaa (pähkinöiden paahtamiseen)

2 dl hienonnettuja kuivattujasekahedelmiä (aprikoosi, rusina, luumu…)

2 dl appelsiinimehua

50 g hiivaa

2 tl suolaa

3 dl ranskankermaa

50 g sulatettua voita

4 dl ruisjauhoja

2 dl vehnäjauhoja

4 dl täysjyväjauhoja

1 ½ dl paahdettuja auringonkukansiemeniä

Paahda pähkinöitä kuivalla pannullasuolan kera, kunnes ne saavat hieman väriä. Murskaa pähkinät työlaudallaveitsellä. Hienonna sekahedelmät pieniksi paloiksi. Lämmitä appelsiinimehukädenlämpöiseksi ja liuota sen joukkoon hiiva sekä suola. Lisää joukkoonranskankerma, voi ja jauhot. Vaivaa taikinaa kulhossa ja lisää lopuksi joukkoonsekahedelmät sekä pähkinärouhe. Vaivaa niin kauan, että ainekset ovat hyvinsekoittuneet ja taikina irtoaa kulhon reunoilta. Peitä kulho liinalla ja annataikinan kohota vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi. Muotoile taikinastakaksi limppua ja kohota ne pellillä ennen paistamista. Voitele pinta vedellä jaripottele päälle paahdettuja auringonkukansiemeniä. Paista 175 C noin 40-50min.

PAISTETTU HÄRÄNFILEE

naudan ulkofileetä

suolaa, mustapippuria

timjamia, rosmariinia hienonnettuna

Renssaa filee kalvottomaksi. Ota fileenpintaan väri kuumalla paistinpannulla. Hiero mausteet pintaan ja laita fileeuunipakkiin. Kypsennä filee 125 C:ssa, kunnes sisälämpötila on 56 C. Annafileen vetäytyä folion alla ennen sen leikkaamista.

PIHLAJANMARJAKASTIKE

1 litra espagnolea tai demi glacea

1 rkl öljyä

1 salottisipuli hienonnettuna

1 pieni porkkana paloiteltuna

pieni pala selleriä paloiteltuna

1 valkosipulinkynsi

1 dl portviiniä

1 dl pihlajanmarjahyytelöä

pari oksaa tuoretta rosmariinia

muutama timjamin oksa

suolaa ja mustapippuria

Freesaa kasvikset öljyssä. Lisääjoukkoon portviini ja keitä kokoon. Lisää espagnole ja keitä noin tunnin ajan.Lisää yrtit ja mausteet. Kiehauta ja siivilöi.

BATAATTI-LANTTUKAKKU

1,5 kg bataattia

1 kg lanttu

2-3 dl kermaa

50 g sulatettua voita

Suolaa, mustapippuria

Hunajaa

Kuori bataatit ja esikypsennä ne aldenteksi, jäähdytä jäävedessä nopeasti. Valuta hyvin ja laita kylmiöönodottamaan. Keitä lantut kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Haihduta vesihyvin ja soseuta lantut. Lisää voi ja kerma joukkoon. Mausta suolalla,pippurilla ja hunajalla.

Viipaloi jäähtyneet bataatit ja kokoabataatti-lanttukakku kerroksittain irtopohjavuokaan (paperi pohjalle).Ripottele kakun pinnalle korppujauhoja ja kuorruta kakku uunissa. Jäähdytä sepainon alla yön yli. Leikkaa kakku sopiviksi annospaloiksi ja kuumenna palattarjolle.

HAUDUTETUT PUNAJUURILOHKOT

1 kg punajuuria

voita ja öljyä

suolaa, mustapippuria, hunajaa,rosmariinia

Kuori punajuuret ja leikkaa nelohkoiksi. Esikypsennä punajuuret keittämällä ne suolalla maustetussa vedessätai painekeittokaapissa al denteksi. Jäähdytä nopeasti. Kuumenna voita ja öljyäpannulla. Freesaa lohkot rasvassa ja mausta ne hunajalla sekä mausteilla.

FRITEERATUT JUUREKSET

1 isokokoinen palsternakka

1 isokokoinen porkkana

Kuori juurekset ja vedä strimlaraudallapitkiä suikaleita niistä. Friteeraa suikaleet upporasvassa ja valuta hyvin.Voit myös kuivata suikaleet uunissa 100 C:ssa noin 2 h.

JUUSTOLAUTANEN

Juustolautaselta löytyy Mouhijärveläistä Vilho-juustoa,tuhkakypsytettyä Morbieria ja Brie-juustoa Ranskasta.

JÄLKIRUUAT

MOKKA-TRYFFELIKAKKU

Kakku:

300 g ranskankermaa

150 g tummaa suklaata

aprikoosihilloa

3-4 cl kahvilikööriä

vaaleaa vetopohjaa tai 2 munankääretorttupohja (½ GN)

Kuorrutus:

100 g kermaa

100 g tummaa suklaata

Sulata suklaa vesihauteessa ja lisääranskankerma joukkoon. Mausta seos liköörillä. Laita vetopohja irtopohjaiseen(leivinpaperilla vuorattuun) kakkuvuokaan ja sivele se aprikoosihillolla. Kaadasuklaamassa päälle ja jäähdytä kakku kylmässä. Sulata kuorrutteen suklaa jakerma kattilassa ja jäähdytä. Poista jäähtynyt kakku vuoasta ja kaada kuorrutekakun päälle. Anna kakun vetäytyä kylmässä ennen tarjoilua.

SUKLAAMARKIISI

300 g tummaa suklaata

200 g suolatonta voita

100 g tomusokeria

2 keltuaista

2 valkuaista

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa jalisää keltuaiset joukkoon, kun massa on +50 C tai yli. Poista seosvesihauteesta ja sekoittele sitä, kunnes se jäähtyy. Vaahdota valkuaiset jasokeri pehmeäksi massaksi ja yhdistä vaahto suklaaseokseen. Mausta kanelilla javaniljalla. Kaada massa voideltuun ja leivinpaperoituun vuokaan ja hyydytäpeitettynä yön yli kylmiössä. Irrota suklaamarkiisi vuoasta ja anna sen lämmetähetki huoneenlämmössä. Leikkaa kuumalla veitsellä paloiksi. Huom! Jos markiision liian viileää, se lohkeilee leikattaessa.

PIPARKAKKUJÄÄDYKE

30 g voita

2 dl hyvää vahvaa kahvia

1 dl vaahterasiirappia

1 tl jauhettua neilikkaa

½ tl jauhettua inkivääriä

4 keltuaista

1 rkl maissijauhoja

Sekoita kaikki aineet kylmänä keskenäänja saosta pohja vesihauteessa kypsäksi. Jäähdytä seos.

3 dl kermaa

1 dl sokeria

Vaahdota kerma ja sokeri. Lisää vaahtojäädykepohjan joukkoon ja kaada seos vuokaan, pakasta.

VADELMASORBETTI

3 ½ dl vettä

2 dl sokeria

2 dl vadelmapyreetä

1 sitruunan mehu

hienonnettua sitruunamelissaa

Kiehauta vesi ja sokeri. Lisäävadelmapyree ja sitruunamehu. Aja massa jäätelökoneella sorbetiksi ja lisäähienonnettua sitruunamelissaa.

HILLOTUT KIRSIKAT

200 g pakastekirsikoita

1 dl vettä ja 2 dl sokeria

2 cl kirsikkalikööriä

1 kanelitanko

1 halkaistu vaniljatanko

Kuivaa kirsikoita 100 asteisessa uunissapari tuntia.

Keitä sokeriliemi mausteiden kanssa, mausta liköörillä ja lisää kirsikat sen joukkoon marinoitumaan.

VADELMAMELBA

1 dl Sokerilientä

1 litra vadelmia

2 cl vadelmalikööriä

Kiehautavadelmat sokeriliemessä ja mausta liköörillä. Paseeraa kastike ja jäähdytä se.

Viinisuositukset

Ohessamakoisia viinejä juotavaksi joulupöydässä, joita me myös maistelimme, jatykkäsimme:

La Caliera Moscato d'Asti 2011
Borgo Maragliano, DOCG Moscato d'Asti, Piemonte, Italia, Alko 557844,6,98€/0,375 l (Moscato Bianco di Canelli)

NES Passito di Pantelleria 2009
Duca di Castelmonte, DOC Passito di Pantelleria, Sisilia, Italia, Alko 564324,13,56€/0,375 l (Moscato d’Alessandria)

Torres Vendimia Tardía Riesling 2008
Miguel Torres, Curicó, Chile, Alko 590174, 17,49€/0,375 l

La Capannuccia Vin Santo 2000
F.lli Grati, DOC Vin Santo del Chianti Rufina Toscana, Italia, Alko 569904
18,76€/0,375 l (Trebbiano, Malvasia, Sangiovese)

Château d'Arche 2006
Château d'Arche, AC Sauternes, 2ème Cru, Bordeaux, Ranska, Alko 561964,19,30€/0,375 l (Sémillon 80%, Sauvignon Blanc 20%)

Patricius Tokaji Aszú 5 Puttonyos 2000
Patricius Winery, Tokaji, Unkari, Alko 568376, 24,90€/0,5 l (Furmint 70%,Hárslevelü 30%)

Rabl Grüner Veltliner Eiswein 2007
Rabl, Prädikatswein Kamptal, Niederösterreich, Itävalta, Alko 505034,24,90€/0,375 l

Schloss Schönborn Riesling Beerenauslese 2005
Schloss Schönborn, QmP Beerenauslese, Rheingau, Saksa, Alko 501974,28,94€/0,375 l

Jutun kirjoitti ja kuvasi restonomiopiskelija Katri Kunnas

Tampereen ammattikorkeakoulun osaaminen yhdistyy Saksassa

2011-12-19T10:50:00.003+02:00

Näin talven pimeinä iltoina on hyvä palata hieman ajassataaksepäin

ja muistella menneen kesän tapahtumia sekä anteja.

Bloggaaja viiniviljelyksillä.

Olen opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulussaVirtain toimipisteessä. Opiskelen käsikirjoitusta sekä kuvallista ilmaisua. Sainkesäkuussa mahdollisuuden lähteä osana maaseudun kehittämisyhdistyksen, PoKory:n, Leader-hanketta mukaan Saksaan tekemään matkastamme artikkelia.Kansainvälisen hankkeen tarkoituksena oli edistää EU:n maaseutualueidenkehitystä luoden lisää työpaikkoja sekä yritys- ja viriketoimintaa maaseudulle.Mukana oli myös Ylä-Pirkanmaalta elämysmatkailuyritys FunFor.

à la région -tapahtumassa oli satoja vieraita.

Matkamme keskittyi Hunsrückin ja Keski-Reinin alueille, jossa olimme mukana à la région-gourmetfestivaaleilla. Paikalliset saksalaiset, sekä muutamat muuteurooppalaiset, ravintolayrittäjät sekä viininviljelijät tarjosivat parhaitaantejaan perinteikkäässä ja korkeatasoisesta paikallisruuastaan tunnetussaruokatapahtumassa. Suomalaista keittiötä oli edustamassa eräkokki JohannesKalastaja hirvenlihakääryleiden sekä perunoiden kera.

Suomalainen hirvenliha makuraadissa à la régionisa.

Oma tehtäväni oli kirjoitella matkan tapahtumia muistiin jamyöhemmin koostaa niistä pirkanmaalaisiin aluelehtiin matka-artikkeli. Mukanareissussa oli myös Canon 7D, jolla napsin matkan varrelta kuvia.

Kastellaunin vanhankaupungin kierrosopas. Asianmukaisissa asusteissa.

Kokemus oli hauska; etenkin, koska en ole itse aiemminpäässyt Saksassa käymään. Haastavaa välillä oli mennä haastattelemaan englantiapuhumattomia paikallisia, vaikka koulutukseni antaa viestintään valmiudet. Sanotaannyt niin, että reippaalla hymyllä ja käsiä viuhtomalla pääsee ulkomaillakinpitkälle.

Reissullani tapasin myös kaksi muuta Tampereenammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka olivat mukana à la région -tapahtumassa. Kansainvälistäliiketoimintaa TAMKissa opiskeleva Tiia Leppikorpi toimi tapahtumanorganisaattorin apulaisena sekä restonomiksi opiskeleva Maria Koskinen avustieräkokki Kalastajaa suomalaisten ruokateltalla.

Suomalaisryhmämme ihastelemassa saksalaista arkkitehtuuria.

Matkan jälkeen lähetin tytöille muutamia kysymyksiä koskiensekä matkaamme että heidän opiskelujaan Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Kerro vähän alkuun tarkemmin opiskeluistasi?

Maria: Opiskelenhotelli- ja ravintola-alan restonomiksi Åkerlundinkadulla. Valmistun vuoden2011 loppuun mennessä.

Tiia: Opiskelen international business-linjalla Tamkissa jaisona minä saan ulos paperit, joissa lukee bachelor of business administration.Vastaa Suomeksi tradenomia, mutta on englanninkielinen koulutusohjelma, niinsiksi noin pitkä nimi. Koulu kestää 3,5 vuotta ja valmistun siis jouluna2011.

Miksi päätit tulla opiskelemaan TAMK:iin?

Maria: Halusinopiskella nimenomaan Tampereella.

Tiia: Hain Tampereen ammattikorkeakouluun, koska minuakiinnosti siellä tarjolla oleva englanninkielinen koulutusohjelma. Olin menossamyös suomenkielisen liiketalouden pääsykokeisiin, mutta sain tietää pääsystäniIB:lle onneksi ennen pääsykokeita. IB:llä kiinnosti tietysti kansainvälinenmeininki, vaihto-opiskelu ja työharjoittelu, jota suositeltiin myössuoritettavaksi ulkomailla.

Mitä kaikkea opintoihisi kuuluu?

Maria: Hotellin ja ravintolan käytännön harjoittelua, kutenkeittiötunteja yms., kirjanpitoa, kieliä ja projekteja.

Tiia: Opintoihini kuuluu perusopinnot logistiikasta,markkinoinnista, hallinnosta, kirjanpidosta, tietojenkäsittelystä ja taloustieteestä.Toisena opiskeluvuotena valitsin suuntatumisvaihtoehdoista markkinoinnin. IB:nopintoihin kuuluu siis myös suomalaisille opiskelijoille pakollinenulkomaanvaihto ja kaikille opiskelijoille viiden kuukauden työharjoittelu.

Mikä oli toimenkuvasi Saksassa?

Maria: Olin Johanneksen apukokkina auttamassa ruoanvalmistuksessa sekä tarjoilussa.
Tiia: Saksassa olin puoli vuotta työharjoittelussa Rhein-Hunsrückin alueentalouden kehittämiskeskuksessa, organisaation nimi siis Regionalrat WirtschaftRhein-Hunsrück. Siellä toimenkuvaani kuului muun muassa osallistuminen Suomenja Saksan Leader-toimintaryhmien välisen yhteistyön suunniteluun jakehittämiseen. Olen myös saanut olla mukana muissa ReWi:n projekteissa, jotkaovat suunnattu esimerkiksi paikallisille yrittäjille ja toimijoille. Tällähetkellä kirjoitan lopputyötäni Regionalrat Wirtschaftille. Á la régionissaolin mukana Gerhard Stümperin pyytämänä. Olin ennen tapahtumaa läsnä muutamissatapaamisissa ja tapahtuman aikana autoin käytännön järjestelyissä paikan päällätapahtumaa ennen ja sen aikana.

Miten koit saksalaisen kulttuurin?

Maria: Saksalainen kulttuuri on mielestäni mukavaa ja pidänheidän ahkeruudestaan ja hyvästä työmoraalista. Vapaa-ajalla osataan kuitenkinottaa rennosti.

Tiia: Olen tutustunut saksalaiseen kulttuuriin jo hiemanTamkista tehtyjen opintomatkojen aikana, ja sitten hieman lähemmin pääsinsiihen tutustumaan vaihtolukukauteni aikana Bielefeldissä. Bielefeldissätutustuin toki paikalliseen opiskelukulttuuriin, joka on aika samanlaista kuinSuomessa ja työharjoittelupaikassani pääsin tutustumaan saksalaiseentyöelämään. En ole kauheaa kulttuurishokkia Saksassa kokenut, vaan olensopeutunut jokaiseen asuinpaikkaani täällä todella nopeasti. Se toki auttaa,kun osaan jo kieltä aika hyvin.

Miten näet Saksan tulevaisuudessa opintojesi tai työllistymisen kannalta?

Maria: Saksa olisi yksi hyvä maa lähteä töihin, olen sitäharkinnut jo pitkään. Reissu oli mukavaja opettava.

Tiia: Tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisen jälkeen ovatvielä kamalan avoinna, mutta ehkä hyvä niin. Olen saanut paljon kontaktejaSaksaan tämän vuoden aikana, minkä siellä yhteensä vietin, jotentulevaisuudessa niille saattaa olla käyttöä, jos esimerkiksi päätän etsiätyöpaikkaa Saksasta. Vaikka en täältä työpaikkaa etsisikään, tulen siltiolemaan tapaamieni ihmisten kanssa yhteydessä tavalla taikka toisella,mahdollisesti jonkin yhteistyöprojektin kautta.

Kiitoksia lämpimästi tytöille haastattelusta!

Itselleni Saksasta jäivät päällimmäisenä mieleen henkeäsalpaavatlaaksomaisemat, todella vieraanvaraiset ihmiset sekä loistava, edullinen ruoka.Suosittelen kaikkia matkailijoita suuntaamaan Saksan maaseudulle ja tekemäänvisiittejä paikallisiin kievareihin. Ruuan hinta-laatutaso on omallamatkailukokemuksellani Euroopan parhaita.

Opiskelijoita muistutan, että TAMK on mukanakansainvälisessä ERASMUS-vaihto-ohjelmassa ja monilta aloilta on mahdollisuussuunnata mm. Saksaan vaihtoon.

Laura Sivonen / TAMK Virrat

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 19

2011-12-19T08:00:00.000+02:00

Stephen King: 11/22/63
Hodder, 2011. ISBN978-1-4516-2728-2 (sid.), ISBN 978-1-4516-2730-5 (e-kirja),
ISBN 978-1-444-72732-6 (Kindle Edition, 1357 KB)
Saatavana myös englanninkielisenä äänikirjana

Kindle

Joulun alla erilaiset tekosyyt hankkia itsellemieluinen joululahja voittavat usein pelkän järjen. Tänä vuonna huomasinpäätyneeni ostamaan itselleni e-kirjalukulaitteen sähköisen mainoksenperusteella. Amazon.com on jo joidenkin vuosien ajan myynyt omaa e-kirjalukulaitettaanKindleä melkoisilla myyntiluvuilla USAn markkinoilla. Tänä vuonna loppusyksystäjulkistettiin ns. Kindle 4 -versio, jota ruvettiin markkinoimaan myös osaanEurooppaa.

Koska perheemme lukee ja ostaa kirjoja ja lehtiäkohtuullisen paljon juuri Amazonilta (tosin enimmäkseen Isosta-Britanniasta taiSaksasta), päätin että on aika hankkia oma Kindle.

Tilaaminen on Suomen osalta tehtävä Amazon.com:inkautta. Vaikka Amazon.co.uk ja Amazon.de myyvät myös Kindlejä, niiden myynti onrajattu ko. maihin. Kaikki muut ”hyväksytyt” maat ostavat omansaalkuperämaasta. USAn markkinoille edullisinta mallia, jossa tosin on mukanapakkomainoksia lukijalle, myydään edulliseen 79$ hintaan. Suomeen myytävänversion hinta ilman mainoksia oli 109$ ja siihen lisättynä posti- japakkauskulut sekä tullaus, niin laitteen hinnaksi tuli noin 140€. Laitteentoimitus kuriiripalvelulla tullit selvitettynä ja maksettuna suoraan kotiovelletapahtui käsittämättömän nopeasti, 47h tilauksesta.

Kindle on valmiiksi rekisteröity ostajan Amazon-tiliinja tämän esiasetuksen voi halutessaan muuttaa. Mukana seurasi amerikanenglanninja brittienglannin sanakirjat, joita voi käyttää aineistoa lukiessaannäppärästi nopeaan sanan merkityksen tarkistukseen viemällä kursorin sananeteen.

Kindle 4 -perusmalliin mahtuu noin 1400 kirjaa jaostettujen kirjojen kopiot tallennetaan Amazonin pilvipalveluun. Laiterikko eisiis kadota ostettuja kirjoja vaan ne säilyvät pilvessä. Kindlen akku kestäätunnin pituista päivittäistä lukemista todistettavasti ainakin noin kolmenviikon ajan, eli virran loppuminen laitteesta ei ole ongelma. Näyttölaitteenteksti perustuu e-muste-tekniikkaan eikä näyttö ole taustavalaistu, joten se eirasita lainkaan silmiä ja lukeminen on yhtä mukavaa kuin painetun kirjan lukeminen.Laitteessa on Wi-Fi –yhteys, joka toimii nopeasti ja varmasti, jopa liki900-sivuisen kirjan lataaminen laitteeseen kesti vain noin 30 sekuntia.

Amazonin verkkokauppa on nopea ja erittäinlaajasisältöinen. Ilmaista sisältöä on kymmenien tuhansien klassikkokirjojenverran ja alle 9,9$ hintaista aineistoa on yli 800 000 nimekettä.Kokonaisuudessaan olen erittäin tyytyväinen omaan joululahjaostokseeni jalaitteen keveys ja hyvä lukutuntuma ovat yllättäneet minut positiivisesti.Jatkossa aion ostaa uutuuskirjat näppärästi langattomasti suoraan Kindleeniheti niiden ilmestyttyä, sen sijaan että odottaisin painetun pokkarinilmestymistä.

Stephen King: 11/22/63

Ensimmäinen Amazonin Kindleen ostamani kirja oli helppo valinta. Marraskuunalussa ilmestynyt uusin Stephen King. Klassinen Stephen King on palannut lukijoiden riemuksi.

Kirjassa 11/22/63 on jälleen Kingin aitoon jutustelevaan tapaan reippaastimukavaa luettavaa, 866 sivun verran kunnollista tarinointia ja lukijan lumoavaatarinankerrontaa.

Kirjan ydinajatus on helppo: mitä jos voisit muuttaa historiaa? Mitenmaailma muuttuisi jos jokin teko saataisiin tekemättömäksi? Nimi itsessäänkertoo jo sen mitä ajetaan takaa: 22/11/63. Miten historiaa voidaanuudelleenkirjoittaa?

Stephen King tarjoaa yksinkertaisen ajatuksen ympärille punotun mahdottomanhienon tapahtumien sarjan. Henkilöhahmot ovat klassista Kingiä, perinteisiäamerikkalaisia everyday-henkilöitä. Mukana vilahtelevat lukuisia viittauksiaKingin alkupäivien tuotantoon ja tuttuihin paikkoihin, Maineen ja sen kuvitteellisiinkaupunkeihin. Kingin tarinat ovat periamerikkalaisia, tunnelmat hyvin kuvattujaja historialliset faktat elävästi kuvattuja. Ja koska Kyseessä on Stephen King,kauhukirjailijoiden kuninkaaksikin kutsuttu, niin kirjan lukeminen on taatustiunohtumaton elämys.

Teksti: Marjatta Ojala
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 18

2011-12-18T08:00:00.000+02:00

Steven Erikson: Malazan book of the Fallen (sis. 10 osaa)

Sarjanviimeinen osa:
Steven Erikson: The Crippled God – the Final tale of the Malazan Book of theFallen
Bantam Press, 2011. ISBN 0-593-04635-8 (sid.), ISBN 0-593-04636-6 (nid.)

Lisämateriaalia verkossa:
http://www.malazanempire.com/site/

http://malazan.wikia.com/wiki/Malazan_Book_of_the_Fallen

http://www.stevenerikson.com/

Mikä on eeppisen fantasiakirjallisuuden huipentuma? Moni fantasian harrastajavastaisi automaattisesti että Taru sormusten herrasta. Minun epäröimätönvastaukseni on kuitenkin Malazan Book of the Fallen. Tämä kymmenen paksunkirjan sarja on eeppinen sanan jokaisessa merkityksessä, sekä laajuudeltaanettä tapahtumiltaan. Sen aikajana kattaa satoja tuhansia vuosia sivilisaationhistoriaa, vaikka suurin osa tekstistä toki tapahtuu suurin piirtein yhdenvuosikymmenen aikana. Maailma on laaja ja monimuotoinen, lukuisilla kansoillaja mielenkiintoisella magiasysteemillä varustettu ensiluokkainen näyttämötarinalle, joka kertoo ihmisistä ja jumalista, kuolevaisista jakuolemattomista. Ai niin, ja kuolleista.

On hämmästyttävää, kuinka hyvin Erikson pitää valtavan tarinakokonaisuutensakaikki langat käsissään. Sarjassa on kirjaimellisesti satoja hahmoja, joistakymmeniä merkittäviä, ja jokainen kirja koostuu useasta samanaikaisestajuonenlangasta. Kaikki merkittävät hahmot ovat kuitenkin niin mieleenpainuviaja ainutlaatuisia, kaikki juonenlangat punoutuvat toisiinsa niin nätisti, etteikokonaisuutta voi millään pitää sekavana.

Välillä tuntuu, että Erikson on filosofi kirjailijan valepuvussa. Malazan Bookof the Fallen sisältää niin valtavan määrän syvällistä viisautta,yhteiskuntakritiikkiä ja ihmisyyden tutkiskelua, että melkein voisi luullalukevansa filosofisia teorioita, joita havainnollistetaan viihdyttävällätarinalla. Eriksonin arkeologian ja antropologian opinnot selvästikinpalvelevat häntä hyvin kirjailijanakin, hänellä on hyvin syvällinen käsityssivilisaatiosta ja sen kehityksestä.

Eikä sovi unohtaa fantasiakirjailijan tärkeintä työkalua: mielikuvitusta. YksiEriksonin alkuperäisistä syistä alkaa kirjoittamaan oli hänen turhautumisensafantasiagenren kliseisyyteen. Hän todistaa varsin onnistuneesti, että fantasiaaon kuin onkin mahdollista kirjoittaa turvautumatta juurikaan kliseisiin,tarvitaan vain riittävästi mielikuvitusta. Klassisen hyvän ja pahan taistelunsijaan Malazan book of the Fallenissa on valtava määrä harmaan eri sävyjä,hahmoja ja ryhmiä, joiden moraalikäsitykset ja intressit vaihtelevat. Ihmisiälukuun ottamatta myös kaikki rodut ovat ainutlaatuisia, haltioita ja kääpiöitäsiitä maailmasta on turha etsiä.

Jos nyt jotain negatiivista sanottavaa on pakko keksiä, niin mieleen tuleekaksi asiaa: ensinnäkin tarinaan ei välttämättä pääse "sisälle" kovinnopeasti. Itselläni kului puoli vuotta ensimmäisen kirjan ensimmäisessäpuoliskossa - kunnes sitten eräänä päivänä ahmin koko toisen puoliskon yhdelläkertaa. Toisekseen Eriksonin kieli on ehkä vähän turhankin rikasta, en uskoettä suurin osa edes englannin kieltä äidinkielenään puhuvista lukijoistatunnistaa kaikkia sanoja, joita Erikson tekstissään viljelee. Keskinkertaisellaenglannilla voi lukeminen käydä aika raskaaksi. Silti hänen tekstinsä on ainamukaansatempaavaa, varsinkin jokaisen kirjan jälkimmäisellä puoliskolla, kunrakentaminen on tehty ja vuoristorata alkaa. Kun vuoristorata on alkanut,kirjoja on lähes mahdoton laskea käsistään.

Teksti: Lauri Heikkilä
TAMK Kirjasto Kuntokatu 4

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 17

2011-12-17T08:00:00.000+02:00

Kirjastonväki on koonnut omista kirjasuosikeistaan joulukalenterin. Kirjastossa kunollaan, kaikki suositukset eivät ole tämän syksyn uutuuksia. Täällä uskotaanmyös vanhoihin aarteisiin ja klassikoihin. Niitä voi etsiskellä divareista jakirjastoista.

JohannaVireaho - Sari Tammikari:Helmitaivas

WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35672-2 (sid.)

Helmitaivaassa on kaikki oleellinen helmikorujen tekemisestäja tarvikkeista.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 16

2011-12-16T08:30:00.000+02:00

Kaisa Jaakkola: Hormonidieetti – opas yksilölliseentäsmälaihdutukseen
Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5897-2

Lukunäyte kirjasta: http://www.tammi.fi/naytesivut/ISBN/Hormonidieetti_lukunayte_tammi/

Hormonidieetin kotisivut (sis. blogin): http://hormonidieetti.fi/

”Keho on sielun koti, eikä sitä voi vaihtaa kuten autoa taiasuntoa. Se on ainoa kulkuväline, jossa joudut kulkemaan lopun ikäsi. Pidäsiitä hyvää huolta”, kirjoittaa Kaisa Jaakkola hormonaalisesta tasapainosta jaaineenvaihdunnasta kertovassa kirjassaan. Jouluherkkujen äärellä tätä kirjaa voi lukea hyvillä mielin hyvinvoinninpitkäntähtäimen monipuolisena matkaoppaana.

Kirja kertoo, miksi rasva kertyyvartalon ongelmakohtiin ja esittelee kansantajuisesti tieteellisen tutkimusperustanhormonitasapainon merkityksestä painonhallinnassa. Se lähtee ajatuksesta, että kehonkoostumus heijastelee elimistön hormonaalista tilaa. Esimerkiksi rasvankertyminen navan ympärille kielii stressistä ja liian lyhyistä yöunista, jotkapitävät kehon kortisolitasot korkealla. Jenkkakahvat puolestaan kielivät hiilihydraattien ylenmääräisestäpopsimisesta. Kun kortisoli- jainsuliinitasot ovat korkealla, elimistö ei luovu läskistä ja laihduttaminen onankaraa taistelua. Pysyvää laihtumista ei voi tapahtua ennen kuin korjataanrasvan kertymisen alkuperäinen syy. Laihtuminen on tämän mukaan siis seuraus hormonaalisesta tasapainosta.

Jos olet kyllästynyt ylipainoon,vyötäröläskiin tai jojolaihdutukseen, lue tämä inspiroiva, kokonaisvaltaisenterveydenhoidon opas, joka kertoo, miksi ihminen voi laihtua pysyvästi vastasitten kun hän on oikeasti terve. Kyse ei ole ihmedieetistä vaan pysyvästäelämäntapamuutoksesta. Terveeksi voi tulla vain omaksumalla pysyvästiterveyteen johtavat elämäntavat - riittävän nukkumisen ja levon, sopivanliikunnan sekä terveellisen ravinnon ja tarvittaessaravintolisät. Tiesitkö muuten, että intervalli- ja voimaharjoittelun onhavaittu polttavan parhaiten rasvaa vyötäröltä? Siis unta palloon,terveellistä, vähähiilihydraattista ruokaa koneistoon ja kahvakuulatheilumaan!

”Olipa tavoitteesi mikä tahansarasvanpoltosta parempia yöunia kohti, tämä kirja kannattaa lukea. Se voiyllättäen muuttaa elämäsi suunnan.” Kukka Laakso,kahvakuulaurheilun maailmanmestari vuonna 2009, Maanantaisoturit-kirjankirjoittaja.

Teksti: Auli Kuparinen
TAMK Kirjasto Pyynikintie

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 15

2011-12-15T08:00:00.000+02:00

Kirjastonväki on koonnut omista kirjasuosikeistaan joulukalenterin. Kirjastossa kunollaan, kaikki suositukset eivät ole tämän syksyn uutuuksia. Täällä uskotaanmyös vanhoihin aarteisiin ja klassikoihin. Niitä voi etsiskellä divareista jakirjastoista.

Alan Bennett: The Uncommon Reader
Faber & Faber, 2007. ISBN978-1-84668-049-6 (sid.), ISBN 978-1-84668-133-2 (nid., 2008)

Alan Bennett: Epätavallinen lukija
Basam Books, 2008. ISBN 978-952-5734-05-8 (sid.)

Alan Bennettin TheUncommon Reader on opettavainen tarina siitä, mitä voi tapahtua, joskuningatar astuu vahingossa kirjastoautoon.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 14

2011-12-14T08:30:00.000+02:00

DonnaLeon: Kasvot kuvassa

Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25010-4(sid.), ISBN 978-951-1-25927-5 (e-kirja)

Alkuteos: About Face

Donna Leon – Roberta Pianaro:Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettin tapaan

Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25350-1
Alkuteos: A Taste of Venice – at Table with Brunetti

Venetsialainen sankarikomisario Guido Brunetti saa jälleenselvitettäväkseen rikoksen. Rikkaan venetsialaisen liikemiehen vaimonvälittämänä Brunetti törmää mafiaan, korruptioon, vaarallisten jätteidensalakuljetukseen ja piittaamattomaan säilytykseen, uhkapeliin, prostituutioonja väkivaltaan. Valtataistelu ja ahneus ovat aina kukoistaneet Venetsiassakaupungin kauniiden kulissien takana. Leonin rikosromaanissa on vahvayhteiskuntakriittinen sävy.

Ruoalla on keskeinen rooli Donna Leonin Guido Brunetti-dekkarisarjassa. Komisarion vaimo Paola loihtii kirjoissa toinen toistaanherkullisempia aterioita. Nyt näitä herkkureseptejä on nyt myös julkaistukirjassa Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettin tapaan.

Teksti: Sinikka Ahonen
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 13

2011-12-13T08:30:00.000+02:00

TommiMelender: Kuka nauttii eniten - esseitä

Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-69-1

Tommi Melenderin blogi Antiaikalainen http://antiaikalainen.blogspot.com/

Tommi Melender on taloustoimittaja, joka on kiusaantunuttalouden mahdista ja sen välineistä. Hän on romaanikirjailija, jonka mielestäsuurin osa romaaneista on väkinäisiä ja tarpeettomia. Runolle hän lämpenee,mutta ennen kaikkea hän on esseemies. Näin siitäkin huolimatta, että Kuka nauttii eniten on hänen ensimmäinenja toistaiseksi ainoa esseekokoelmansa, vaikka runokokoelmia ja romaaneja onilmestynyt useampia. Parhaiten hän sanoo sen itse: ”Jos minun on kuoltuani valittava kahdestakyltistä, joista toisessa seisoo "Iäisyys romaaneja lukien" jatoisessa "Iäisyys kirjallisuusesseitä lukien", valitsen epäröimättäjälkimmäisen.” (Antiaikalainen 24.9.2011)

Melender voi olla pessimistinen kulttuurielitisti - tämäkaikella hellyydellä sanottuna -mutta hän on myös jääkiekkomies. Itseänijääkiekko ei ole koskaan koskettanut niin kuin kokoelman avausesseetä Miestenpeliä lukiessani. Hän kaivaa pelistä esiin kaikkein kiinnostavimman, sen mitätapahtuu häviäjien pukuhuoneessa, mitä miettii pelaaja, joka on hyvä mutteikuitenkaan huippu ja mitä jääkiekko tekee katsojan mielelle, mitä se opettaanuorelle miehelle. Tai keski-ikäiselle naiselle. Päinvastoin kuin meille kuudentoistavuoden välein vakuutetaan, me emme ole sankareita kaikki. Melender kertoo,miksi niin on hyvä. Häviäminen voi olla katkerampaa, mutta jatkon (lue:kuoleman) kannalta parempi vaihtoehto.

Kuka nauttii eniten on hyvä inspiraation lähde ja muistilistalukijalle. Kun on antanut kirjoittajan perustella itselleen, miksi GustaveFlaubertin Bouvard ja Pécuchet olisisuositeltava kuolinkirja (eli kirja, jonka haluaisi löytyvän viereltäänäkillisen kuoleman yllätettyä), se on ihan pakko etsiä käsiinsä ja lukea. Niille,jotka ovat hätkähtäneet Houllebecqin visvaista pessimismiä, Melender antaalohdullisen näkökulman ranskalaisen idolinsa teksteihin. Ja taas täytyy lähteäkirjastoon hakemaan kaikki liikenevät Houllebecqit.

Lisää innostusta löytyy Melenderin blogista Antiaikalainen.

Teksti: Seija Kivelä

TAMK Kirjasto Kuntokatu 4

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 12

2011-12-12T09:54:00.000+02:00

Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25592-5 (sid.), ISBN 978-951-1-25659-5(e-kirja)

Kristina Carlsoninpäiväkirjaromaanin esikuvana on suomalaisen kasvitieteen uranuurtajan jakansainvälisestikin merkittävän jäkälätutkijan William Nylanderin (1822-1899)elämän pääkohdat, mutta kirjan tapahtumat ja päiväkirjamerkinnät ovat kirjailijan keksimiä.

Nylander oli Helsinginyliopiston ensimmäinen kasvitieteen professori 1850- ja 1860-luvulla. Hän olimyös lääketieteen tohtori. Nylanderin erikoisalana olivat jäkälät, joidentutkijana hän on kansainvälisestikin merkittävä. Hänen yli 51 000 näytettä käsittäväjäkäläkokoelmansa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä museossa on edelleenvilkkaassa käytössä.

Suurimman osan elämäänsäWilliam N. asui Pariisissa, jonne hän muutti luovuttuaan professuuristaHelsingissä.

Kirja koostuu William N:npäiväkirjamerkinnöistä marraskuulta 1897 maaliskuuhun 1899.

William N. kuvailee arkeaanja päiviään, jotka lukijasta saattavat vaikuttaa yksitoikkoisilta toistuessaanperin samanlaisina. Tosiasiassa jäkälätutkijan päiväkirjasta muodostuuvähäisistä tapahtumista huolimatta syvä ja monipuolinen ihmismielen jatutkimusaiheelleen omistautuneen yksinäisen ja syrjään vetäytyneen ihmisenmielen ja ajatusten kiinnostava kuvaus. William asuu yksin Pariisissa pienessäja kylmässä asunnossa ja kirjoittaa tieteellisen teoksensa toista osaa. Hänenterveytensä heikkenee, kuume ja väsymys lisääntyvät kirjan edetessä.

Vaihtelua Williamin päiviintuovat kävelyretket, jolloin aivotkin pysyvät liikkeessä, kuten hän perusteleekävelyretkiään kylmällä ja tuulisellakin säällä ja väsymyksen vaivatessa. William N. elää askeettisesti ja syöniukasti, mutta osaa tilaisuuden tulleen myös nauttia hyvästä ruoastaläheisessä ravintolassa tai saatuaan taloudenhoitajaltaan erityisiä herkkuja.

William N. kuvataan vaikeaksiihmiseksi, minkä hän itsekin päiväkirjassaan toteaa. Hän ei yleensäkään pidäihmisistä eikä ainakaan halua miellyttää muita, vaan on suorapuheinen javastahankaan useimpien kanssa. Hänen sisarensa Elise ja taloudenhoitajaConstance eli C. ovat lähes ainoita ihmisiä, joihin Williamilla on lämmin jahyväksyvä suhde.

Yksinäisyydestä William N.toteaa, että se ei ole apeaa eikä surullista, mutta joskus se on ikävää.William N. kirjoittaa myös olevansa perin ikävä ihminen jopa omaksi seurakseen.Hän jatkaa: ”Kun C. aikanaan asui samassa huushollissa, juttelimme päivittäin,vaikka kumpikaan meistä ei ole puhelias enkä minä voi sietää lörpötteleviänaisia. Minun elämääni hallitsevat vastahanka, riita, kiukku ja epäluulo”.

Päiväkirjamerkintöjenperusteella William N. tarkkailee myös kanssaihmisiä tutkijan tarkkuudella jaelämää pintaa syvemmälle kokeneen ihmisen herkkyydellä. Hän päätyy käsitykseen,että ”arkisessa latteudessa elävät ihmiset eivät ajattele omaa tilaansa, heovat hyvinvoipia ja tyytyväisiä, kun heillä on herkullisia ruokia, viinejä,pulskat hevoset ja palvelijoita kumartelemassa. Heille ei edes juolahda mieleen, että toisinkin voisi olla, vaan juuriyksiulotteinen maailmankäsitys varmistaa heidän onnensa”. Olettamuksiinperustuvaa varmuuttaan maailman olemuksesta he eivät aseta kyseenalaiseksikatsomalla kaukoputkeen tai mikroskooppiin.

William N. ei ole sosiaalineneikä saa oikein yhteyttä pariisilaisiin, sen sijaan hän suuntaa huomionsa jakiinnostuksensa luontoon. Hän odottaa kevättä ja uskoo mielialansa kohenevan,kun kevätkukat puhkeavat. Näin ei kuitenkaan käy, vaan maaliskuussa 1899William N. kuolee asuntonsa työpöydän ääreen.

William N. kertoo olevansa ikävä ihminen,mutta Kristina Carlssonin hänestä kirjoittama kirja ei ole ikävä vähääkään,vaan hieno kirja, jossa johdonmukaisesti omien näkemystensä japäähänpinttymiensä mukaisesti elävän tiedemiehen elämästä piirtyy lopulta myönteinenja kauniita elämänkokemuksia kuvaileva teos.

Pidin Williamin rehellisestäsuhteesta itseensä ja kriittisyydestä, jolla hän päiväkirjassa tutkii sekäitseään että muita ihmisiä. Tällä omalaatuisella ja erakoituneella tutkijallaon hyvä itsetunto ja vahva usko omien näkemystensä virheettömyyteen.

Kristina Carlssonin edellinenromaani Herra Darwinin puutarhuri(2009) sai sekä kirjallisuuden valtionpalkinnon että Kiitos kirjasta-mitalin. Romaanistaan Maan ääreen Carlsson saiFinlandia-palkinnon vuonna 1999.

William N. Päiväkirja oliyksi kuudesta tämän vuoden Finlandia-ehdokkaasta. Kuten tiedämme, voiton veitällä kertaa Rosa Liksomin Hytti nro 6.

Sattumoisin vuoden 2011 Tieto-Finlandian on voittanut Luonnontieteellisen keskusmuseonkasvimuseon julkaisema Suomen jäkäläopas.

Teksti: Sinikka Lehtomäki
TAMK Kirjasto Kuntokatu 4

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 11

2011-12-11T08:00:00.000+02:00

Jan Pedersen: Linnut äänessä – 150 Pohjolan lintulajia äänineen
Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5559-9
Alkuteos: Fågelsång
Kirjassa on äänilaite.

Lintukirjoista aarteeni on viime joulun joululahjani Linnut äänessä. Samalla kun selailee kirjan sivuja ja erilintujen tietoja, voi kuunnella kunkin linnun ääniä. Joissakin tapauksessaääninäytteet ovat tosin liian lyhyitä.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 10

2011-12-10T08:00:00.000+02:00

Simon Tofield: Simon’s Cat
Canongate Books, 2009. ISBN 9781847674814

(Myöhemmin ilmestynyt ainakin Simon’s Cat 2 ja Simon’s Cat 3 sekä muitakissa-aiheisia albumeita)

Kirjavideo: http://www.canongate.tv/authors/simontofield?channel=true

Jos pysyn kissateemassa, en voi olla mainostamatta sarjakuvakirjaa Simon's Cat, jonka on piirtänyt jakirjoittanut Simon Tofield.Hulvattoman hauskoja skriptejä kissan ja kissanomistajan elämästä. SimonTofieldin kotisivuilta pääsee katselemaan parhaita piirustuksia: http://www.simonscat.com/.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Tartu syksyä sarvista! - vinkkejä virkoamiseen osa 6

2011-12-09T11:16:00.001+02:00

Viikon sairastamisen ja toisen viikon lomailunjälkeen on hyvä palata sorvin ääreen ja alkaa miettiä kehon huollon lisäksijälleen myös mielen huoltoa. Viimeisin MindPower – tunti oli kuudes ja myöskokonaisuuden viimeinen hyvinvointivalmennustunti. Jatkossa on siis rämmittäväeteenpäin omilla opeilla ja neuvoilla.

Tämän tunnin aiheena oliitsensä johtaminen ja me kuulemma johdamme itse itseämme koko ajan, mutta suuriosa ihmisistä ei tee sitä tietoisesti. Kun emme ole tietoisia vallasta javastuusta omassa elämässämme, me usein syyttelemme muita, elämme muidenodotusten mukaisesti ja ihmettelemme, miksi elämämme on tällaista kuin seon.

Voikin kysyä, millaista johtamistatämä oikeastaan on?

Kun ajatellaan esimerkiksimenestyviä yrityksiä, niin millaiset firmat itse asiassa sitten menestyvät?

Sellaiset,joilla on selkeä tavoite ja visio.
Sellaiset,joissa hyvä strategia toteuttaa visiota.
Sellaiset,joissa on hyvä työilmapiiri, eli joissa kannustetaan toisia.
Sellaiset,joissa pidetään huolta työntekijöistä ja joissa työntekijöitä arvostetaan.
Sellaiset,joissa uskotaan omaan tekemiseen 100 %.

Kaikkien näiden takana on hyvä johto, joka pitää näistä asioista huolta.

Tämän saman asian voikääntää myös jokaiseen yksilöön, eli meikäläisiin - ihmisiin. Kuinka hyvätoimitusjohtaja sinä olet omassa elämässäsi? Kuinka moni pitää huolta kaikistanoista tärkeistä asioista?

Menestyvät ihmiset – jajokainen itse määrittelee, mitä menestys itselle tarkoittaa – ovat todellahyviä toimitusjohtajia itselleen. He tietävät, mitä haluavat ja heillä visioelämästään. He keskittyvät siihen, mitä haluavat eikä siihen, mitä eivät halua.

Lisäksi:

Menestyvät ihmiset toimivat johdonmukaisesti tavoitteensa ja haluamansalopputuloksen eteen.
Menestyvät ihmisetuskovat mahdollisuuksiinsa ja itseensä, eivätkä luovuta helposti.
Menestyvät ihmisetpuhuvat itsestään ja itselleen hyvää.
Menestyvät ihmisetpitävät huolta itsestään kokonaisvaltaisesti. Usein ajatellaan, että vaikka työssä menestyminenon menestyvän ihmisen mittari. Silti aidosti menestynytihminen voi hyvin kaikilla elämänsä osa-alueilla ja hoitaa niitä. Itse asiassamenestyvät ihmiset ovat onnellisia.
Menestyvät ihmisetarvostavat ja kunnioittavat itseään.

On hyvä herätämiettimään, kuinka hyvin me itse hoidamme nämä osa-alueet omassa elämässämme.

Me ihmiset puhummemielessämme jotain koko ajan. Iso osa pään sisäisestä puheestamme koskee meitäitseämme, elämäämme ja mahdollisuuksiamme. Tätä kutsutaan sisäiseksi puheeksi.Sisäinen puheemme määrittelee aika pitkälti sen, miten johdamme itseämme jamillaista elämämme on.

Mitä sinä sanotensimmäisenä itsellesi aamulla, kun katsot peiliin? Kuinka moni tervehtiiitseään kannustaen ja ilolla ja sanoo: ”Oletpa hyvä tyyppi ja kylläpä näytäthemmetin hyvältä!” Miten reagoisit, jos joku ihminen puhuisi sinulle tällätavalla?

Entä jos tyyppi sanoisikin: "Näytät kalpealta ja lihavalta ja tukkasi on tosi ruma". Kuinka kauan haluaisit olla tekemisissä tällaisen ihmisen kanssa?Todennäköisesti et kovinkaan kauaa!

Silti me puhumme itsellemme valitettavanusein todella rumasti, vaikka emme voi antaa itsellemme rukkasia. Onneksi voimmeantaa rukkaset tai potkut huonolle sisäiselle johtajallemme, ja palkata kehiinparhaan ystävämme! Nyrkkisääntö: puhu sisäisesti itsellesi, niin kuin puhuisitihmiselle, jota kunnioitat syvästi.

Tähän loppuun vielä yksiajatus:

Kenen käsikirjoittamaaelämää sinä elät?

Kuka käsikirjoittaa sinunelämääsi?

Monet ihmiset elävätelämäänsä muiden ehdoilla. Yhteiskunta, perhe, suku, mainokset, tv, internetjne. sanelevat paljon asioita siitä, miten meidän pitäisi elää. Pitää olla omaauto, oma talo, tv, tietynlaiset vaatteet, lapsia, tietty työ ja status. Tietynikäisenä pitää tehdä tietynlaisia asioista. Oikeastaan me kaikki mennään tähänharhaan jollain tasolla. Jotkut näistä asioista ovat selkeästi omia juttujamme,mutta me jokainen teemme paljon sellaisia asioista, jotka ei itse asiassa oleniin tärkeitä meille. Joskus on hyvä oikeasti pysähtyä miettimään, millaisenkäsikirjoituksen omalle elämälleen haluaa kirjoittaa.

MindPower-kurssienpohjalta olemme käsitelleet monia itsensä johtamiselle tärkeitä elementtejä, kuten vahvuuksia, ajattelua ja uskomuksia, sekä lisäksi tavoitteiden asettamista ja toimintastrategiaa. Itsestä huolehtimista, rentoutumista ja onnellisuutta unohtamatta.

Ota vinkit talteen aiemmista blogeista:

http://tamk-blogi.blogspot.com/2011/10/tartu-syksya-sarvista-vinkkeja.html

http://tamk-blogi.blogspot.com/2011/10/tartu-syksya-sarvista-vinkkeja_28.html

http://tamk-blogi.blogspot.com/2011/11/tartu-syksya-sarvista-vinkkeja.html

http://tamk-blogi.blogspot.com/2011/11/tartu-syksya-sarvista-vinkkeja_11.html

http://tamk-blogi.blogspot.com/2011/11/tartu-syksya-sarvista-vinkkeja_17.html

Olkaa oman elämänne toimitusjohtajia sekä käsikirjoittajia ja tarttukaa myös itseänne kiinni sarvista. Minä toivotan teille nyt erinomaista joulua ja onnellista uutta vuotta. Antakaa lahjaksi aikaa itsellenne!

Teksti ja kuvat: Emma Ketonen

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 9

2011-12-09T08:00:00.000+02:00

Akif Pirinicci: Felidae - kuka murhasi kissan
Otava, 1994. ISBN 951-1-11782-3
Alkuteos: Felidae

Koska en halua mainostaa enää TuomasKyrön, Sofi Oksasen tai Petri Tammisen loistavia romaaneja,suosittelen tällä kertaa mm. AkifPirinccin dekkaria Felidae - kukamurhasi kissan, jonka tulin lukeneeksi kuluvana vuonna jo kolmatta kertaa.Dekkarina on kissa, se on kirjoitettu kokonaan kissojen näkökulmasta, vainmuutama ”purkinavaaja” on päässyt tarinaan mukaan.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 8

2011-12-08T09:30:00.000+02:00

Jyrki Vainonen: Lasin läpi
Loki-kirjat, 2007. ISBN 978-951-825-050-3

Kirjasto. Akvaario. Kello. Hame.Pullo. Puutarha. Pesä. Vene. Pieniä,yksiselitteisiä sanoja. Jyrki Vainonen saa novelleissaan arkisiin sanoihinsisältöä, syvyyttä, yllättävyyttä ja outoutta niin runsaasti, että lukijaltamenee pää pyörälle. Tai pää pulloon. Tai akvaarioon. Nämä pienet tarinat eivätehkä ole iltalukemista. Näihin et nukahda. Lue tarina kerrallaan ja jätä semieleen pyörimään joksikin aikaa, niin kauan kuin se itsestään häipyy pois.Sitten lue seuraava. Jos pidät merkillisistä tarinoista, yllätyksistä jaoudoista asioista, lue tämä kirja. Myöhemmin luet sitten ne muut Vainosenkirjat, pari novellikokoelmaa ja neljä romaania.

Novellien alkuasetelmat ovat tuiki tavallisia, kuten naapurinakvaariokalojen syöttämistä omistajan matkan aikana, puutarhan hoitoa,alkoholin käytön seurauksia, kirjastossa asioimista, jalkapalloa. Mukaan hiipiikuitenkin vähitellen surrealistisia ja kauhutarinoiden piirteitä. Vainosensanat saavat lukijan mielen pikku hiljaa järkähtämään tarinan kehittyessäyllättävään suuntaan. Ahdistuksen hetkellä kuitenkin valot syttyvät, ihmisäänetpalaavat, aurinko paistaa. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä, ehkä yksinäisiä,kohtalonsa armoilla, joidenkin taustalla ehkä mieltä ja elämää järkyttäneitätapahtumia ja muuta epätasapainoa. Olosuhteisiin nähden osa tarinoista loppuukertojan kannalta hyvin ja onnellisesti. Lukija saattaa jäädä kuitenkinmiettimään vielä pitkäksi aikaa.

Teksti: Leeni Pukkinen
TAMK Kirjasto Musiikki

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 7

2011-12-07T09:41:00.001+02:00

Arja Tiainen: Tää tojota ei lähe liikkeelle - ajopäiväkirja
WSOY, 2006. ISBN 951-0-31963-5

Runoissa olen kuluneenakin vuonna palannut kestosuosikkeihini: Pentti Saarikoskeen, Sirkka Turkkaan ja Arja Tiaisen Tää tojota eilähe liikkeelle -kokoelmaan. Se kolahtaa näin vanhoilla päivillä ajokortinhankkineeseen täti-ihmiseen.

Arja Tiainen sai eilen Pro Finlandia -mitalin.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 6

2011-12-06T11:45:00.000+02:00

Luukku nro 6

Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja
Gummerus, 2002. ISBN951-20-5784-0
Alkuteos: I capture the castle

17-vuotias Cassandra Mortmain asuu perheineen englantilaisessaGodsendin kylässä. Eletään 30-lukua. Perheen asunto ei ole tavallisimmastapäästä: he elävät vuokralla vanhan, osittain raunioituneen linnan yhteyteenrakennetussa talossa. Perhekin on varsin värikäs. Vanhemmat ovat hivenen ynseäkirjailijaisä James ja nuori äitipuoli Topaz, joka on hieman höpsö ja ainakinomasta mielestään hyvin taiteellinen (muut eivät aina ole ihan samaa mieltä),mutta aidosti kiltti ja hyväsydäminen. Vanhin tytär Rose on jo kypsässä 20vuoden iässä luopunut toivosta elämänsä suhteen: köyhyys on hirveää, eikä tunnukoskaan loppuvan, kun isäkään ei enää saa mitään paperille, vaikka kirjoittipaljon huomiota saaneen kirjan lasten ollessa pieniä. Cassandra on teräväpäinenja huumorintajuinen tuleva kirjailija, jonka päiväkirjoista romaani onkoostuvinaan. Perheeseen kuuluvat myös pikkuveli Thomas ja apupoika Stephen.Tästä asetelmasta tarina lähtee liikkeelle. Läheinen kartano saa uusiaasukkaita ja koko Mortmainin perhe paljon uutta ajateltavaa...

Löysin tämän jo kymmeniä vuosia sitten englanniksi ilmestyneenkirja-aarteen muutamia vuosia sitten, ja siitä asti se on kuulunutsuosikkikirjoihini. Vaikka kirja ei olekaan joulukirja, lämpimän ja paikoinlempeän ironisen tunnelmansa puolesta se sopii jouluun siinä missä kuusi jakonvehditkin!

Teksti: Taija Porkkala
TAMK Kirjasto Koulukatu & Åkerlundinkatu

Aikuisopiskelu, unelman toteutus vai utopistinen haave

2011-12-05T18:17:00.001+02:00

Liiketalouden puolella aikuisopiskelu tukee josaavutettuja tietoja ja taitoja, lisäten ja syventäen entistä osaamista.Entäpä, jos aikuisopiskelijalla ei ole mitään hajua, mitä kustannusoptimillaselvitetään tai kuuluuko debet ja kredit kenties vieraisiin kieliin vaikirjanpitoon. Jos finanssimatematiikan on yhdistänyt pelkästäänpankkimaailmaan, eikä vilpittömistä lakipykälistä ole ollut mitään havaintoaennen opintoja. Mistä lähdetään rakentamaan sitä onnistumisen iloa, jotaoppimisesta voi parhaimmillaan saada? Miten yhdistää työ, perhe- jaopiskeluelämä? Näitä asioita on tullut viime aikoina mietittyä aika paljon.

Kuinka suorittaa opinnot, rimaa hipoen vaitäydellisyyteen pyrkien? Mikä kumma siinä on, että oma perfektionisti puskeepäätään aina silloin, kun kaaos on muutoinkin lähellä. Helpommalla saattaisipäästä, jollei vaatisi niin vietävästi itseltään. Edes kutomisen tuomaameditatiivista tilaa ei ole ollut mahdollista kokea viimeisen vuoden aikana.Jollen ollut hoitamassa työasioita, hoidin ainakin yhtä sairasta lasta. Samallapäässäni pyöri vähintään yksi laskukaava tai huoli siitä olinko muistanutkääntää passiivin perfektin kolmannen muodon oikein englanniksi, puhumattakaanpalautettavista tehtävistä. Pyykit kyllä saattoivat unohtua koneeseen, samoinimurointi. Mieheni alkoi jo varovasti loppukeväällä kysellä, että milloinkahanse rouvan koulu oikein mahtaa loppua.

Ilman luovaa hulluutta ja intohimoa uudenoppimiseen tästä ei tulisi mitään. Myös vertaistuki muilta opiskelijatovereiltaon aivan ehdoton plussa. Ehkäpä elämänkokemus tulee näkyviin kykynä osatanauraa itselleen, mutta myös itkeä, kun siltä tuntuu. Yhden ainoan sanankirjoittaminen Facebook-päivitykseen saa toisen, samassa veneessä olevan,tietämään heti, missä mennään. Ehkä myös luovuus, joka varmasti koettelee opettajienihuumorintajua aina silloin tällöin, auttaa näkemään syy-yhteyksiä jamahdollisia seurauksia.

Sanoisin kuitenkin, että nuorille olen todellakateellinen siitä, kuinka hyviä he ovat käyttämään tietokoneita. Itse olen sitäikäluokkaa, joka näki ensimmäisen tietokoneen lukiossa. Intoa puhkuen tietystikurssille mukaan ja lopputulos oli se, että inhosin koko aparaattia. Ainoaasia, mitä silloin tehtiin, olivat erilaiset komennot Dos-tilassa, joiden pitisaada kone tekemään tai hakemaan tiettyjä juttuja. Ei toimineet, ei. Muistanvieläkin pitkän matematiikan opettajan katseet, kun kysyin jotain asiaa. Kutenlienee arvaattekin, en opiskellut pitkää matematiikkaa. Täällä on puolestaantullut oikea rautaisannos tietokoneen käyttötaitoja. Pikkuhiljaa alkaa inhoväistyä ja tilalle tulla uteliaisuutta kaikista erilaisista mahdollisuuksista,mitä tietokone tarjoaa.

Voin kertoa Teille, jotka olette luovillaaloilla, että välillä niitä ideoita ei meinaa syntyä, ei sitten millään. Muttaviime talven aikana, kun luovuutta ei voinut päästää irti, vaan kaikkikapasiteetti oli kohdistettava loogiseen ja matemaattiseen ajatteluun, niinjohan alkoi loppukeväästä tapahtua. Sitä ideoiden ja aikaansaannosten määrää eivoinut laskea, kun aivoni tuntuivat räjähtävän kasautuneesta paineesta. Kuinkasaan taas kaiken kasaan tänä talvena, onkin sitten toinen juttu.

”Eteenpäin”, sanoi mummo lumessa. Välillälunta on vain hiukan ja eteneminen on helppoa. Toisinaan lumi tekeeylitsepääsemättömän tuntuisia kinoksia, mutta eteenpäin mennään.

Tytti Päivärinta, aikuisopiskelijaliiketalouden alalta, TAMK Virrat

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 5

2011-12-05T11:41:00.000+02:00

Luukku nro 5

LeenaLehtolainen: Minne tytöt kadonneet

1. -3. p. Tammi, 2010. ISBN978-951-31-5625-1
4. p. Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6325-9

Äänikirja. Tammi, 2010. ISBN978-951-31-6098-2

Kirjavideo: http://www.kirjavideo.fi/kirjailijat/leena-lehtolainen/minne-tytot-kadonneet/

"Kolme muslimityttöäkatoaa lyhyen ajan sisällä. Ja sitten löytyy neljäs, kuolleena.."Lehtolaisen viimeisimmässä Maria Kallio -dekkarissa käsitellään ajankohtaistaja arkaakin aihetta maahanmuuttoa sekä kantasuomalaisen että maahanmuuttajansilmin katsottuna. Kirja antaa lukijalle pohdittavaksi tuoreita näkökulmiamonikulttuurisuuteen ja rasismiin. Juoni pitää hyvin otteessaan viimeisillesivuille asti, eikä loppuratkaisu ole kovin ennalta-arvattava taiyksiselitteinen. "Kuka on oikeassa tilanteessa, jossa on kaksitotuutta?" kysytään osuvasti kirjan takakannessa. Toimii, vaikka ei olisiaiemmin Maria Kallio -sarjaa lukenutkaan.

Teksti: Elina Jarmas
TAMK Kirjasto Pyynikintie

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 4

2011-12-04T11:38:00.000+02:00

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna suositellaankäsityökirjoja. Jos joku innostuu näistä, ehtii vielä ennen jouluaattoa tehdämuutaman pehmeän paketin.

Luukku nro 4

Annukka Mikkola: Käsityön pikkujättiläinen

WSOY, 2006. ISBN 951-0-29111-0

Annukka Mikkolan Käsityönpikkujättiläisessä on ihania ohjeita kirjonnasta punontaan ja kaikkea siltäväliltä.

Tove Fevang: Nyt virkkaamaan - 25 koukuttavan helppoavirkkausmallia
WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37053-7

Tove Fevangin kirjassa on erilaisia variaatioita isoäidin neliöistä jahelppoja hartiahuiviohjeita.

Teksti: Anneli Renfors
TAMK Kirjasto Kuntokatu

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 3

2011-12-03T11:35:00.000+02:00

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna suositellaankäsityökirjoja. Jos joku innostuu näistä, ehtii vielä ennen jouluaattoa tehdämuutaman pehmeän paketin.

Luukku nro 3

Maire Uotila: Virkkausmalleja juhlaan jaarkeen

WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32401-1

Maire Uotilan kirjassa Virkkausmallejaarkeen ja juhlaan on paitsi ihania pitsiliinaohjeita myös lyömätönpossupatalapun ohje. Tosin itse virkkasin kärsän kai väärin ja liian paksustalangasta, joten patalappu ei ehkä koskaan valmistu.

Teksti: Anneli Renfors

TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 2

2011-12-02T09:00:00.001+02:00

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna suositellaankäsityökirjoja. Jos joku innostuu näistä, ehtii vielä ennen jouluaattoa tehdämuutaman pehmeän paketin.

Luukkunro 2

Melissa Morgan-Oakes: Varpaista varteen - neulo 2 sukkaa kerralla
2. p. 2011. Minerva Kustannus, 2011. ISBN 978-952-492-542-6

Sukkien kutominen on trendikästä ja hauskaa. Uudetkin sukankutojasukupolvetovat aivan viime vuosina havainneet ja innostuneet sukkien kutomisestaharrastuksena. Kuten tapana on niin kun jostakin asiasta tulee trendikäs jasuosittu, niin aiheesta alkaa putkahdella kirjoja kiihtyvällä tahdilla.

Uutta (tai uusvanhaa, miten nyt halutaan asiaa tulkita) on sukkienkutominen aloittamalla suoraan perinteisen varren sijaan sukkien kärjistä.Aivan viimeisintä innostusta on sukkien kutominen ilman sukkapuikkoja pyöröpuikoillaja vielä uudempi innovaatio on siis kutoa sukat kaksi kerrallaan yhtä aikaapyöröpuikoilla ja varpaista aloittaen.

Melissa Morgan-Oakes on kirjoittanut jo useamman kirjan pyöröpuikoillaneulottavista sukista, mutta tämä lienee ensimmäinen aiheesta suomennettu opus.Oman versioni kirjasta tosin tilasin käytettynä englantilaisestaverkkokirjakaupasta, mutta uskon että suomennos kirjasta on yhtä hyvinonnistunut sukkaopas.

Tekniikka aikoinaan mullisti sukankudonnan, koska uudella tavalla kaksisukkaa syntyy yhtä aikaa - taatusti samanlaisina. Tämä kirja opettaayksityiskohtaisesti vallankumouksellisen 2 kerralla -tekniikan, sukkienneulominen aloitetaan sukkien varpaista ja lopetetaan varren suihin.Tekotavalla on omat hyvät puolensa: - Lanka ei enää koskaan lopu kesken, kuntoinen sukka on viittä vaille valmis. Neulottaessa sukat yhtä aikaa, sukanvarsista voi tehdä juuri niin pitkät, kuin lankaa riittää. – Sukista tulee ainaoikeankokoiset. Kun neulominen alkaa sukkien varpaista, niitä voi helpostisovittaa työn edistyessä. - Sukat valmistuvat yhtä aikaa.

Kirja aloittaa sukankutomisen opastamisen aivan perusasioista edetentekniikan ja välineiden esittelyn kautta aina itse sukkamalleihin. Kirjassa onohjeet 15 erilaiseen sukkapariin ja kun tekniikan oppii, sitä voi myös helpostisoveltaa ja kehittää omia malleja.

Kirjaa on helppo seurata ja ohjeet ovat hyvin kuvitetut. Sukkamallitovat kohtuullisia, joskin aika haastavia on useita. Suosittelisin silti hyvästäjohdannosta huolimatta kirjaa henkilöille jotka jo osaavat ns. perinteisensukan kutomisen sujuvasti. Mielestäni on helppoa ymmärtää sukan rakenne, kunhansen on ensin osannut tehdä ”oikein päin”. Tosin voihan olla niin että uusisukankutojapolvi tekeekin kaiken juuri päinvastoin ja ihan yhtä hyvin.

Teksti: Marjatta Ojala

TAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 1

2011-12-01T10:02:00.001+02:00

Kirjaston väki on koonnut omista kirjasuosikeistaan joulukalenterin.Kirjastossa kun ollaan, kaikki suositukset eivät ole tämän syksyn uutuuksia.Täällä uskotaan myös vanhoihin aarteisiin ja klassikoihin. Niitä voi etsiskellädivareista ja kirjastoista.

Luukku nro 1

Miika Nousiainen: Metsäjätti

Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25534-5 (sid.), ISBN 978-951-1-25709-7(e-kirja)

Kirjavideo: http://www.kirjavideo.fi/category/kirjailijat/miika-nousiainen/

Kuten aiemmin ilmestyneissä teoksissaan Vadelmavenepakolainen jaMaaninkavaara Miika Nousiainen pohtii suomalaisen kansallisidentiteetin suuriakysymyksiä myös tänä vuonna ilmestyneessä romaanissaan Metsäjätti. Tällä kertaakäsittelyssä on kotimaisen metsäteollisuuden vihreä kulta, jonka hyödytkarkaavat ylikansallistumisen myötä yhä kauemmas suomalaisen tehdastyöläisenulottuvilta.

Metsäjätti on tuttua ja taattua Nousiaista, mutta siinä missäVadelmavenepakolainen ja Maaninkavaara nojasivat vahvasti liioitteluhuumorinvoimaan, Metsäjätti ammentaa tummasävyisen huumorinsa nykyaikaisenmetsäteollisuuden arkirealiteeteista. Romaani kertoo tarinan pienessä Törmälänkylässä sijaitsevan vaneritehtaan yt-neuvotteluista, joita vetämään on tullutHelsingin pääkonttorista törmäläläissyntyinen Pasi. Törmälässä Pasi joutuukohtaamaan paitsi työttömyysuhan alla vaneritehtaassa työskentelevät entisetkoulutoverinsa myös oman menneisyytensä, jonka hän on kauppakorkeakouluunhakeutuessaan halunnut jättää kokonaan taakseen.

Nousiainen kommentoi tarkkanäköisesti politiikan ja kansainvälisenyritystoiminnan välisiä yhteyksiä. Mikä määrä voittoa on riittävästi – vai onkomikään? Entä mikä on voiton hinta inhimillisen kokemuksen mittarein mitattuna?

Teksti: Tarja Pyyaho

TAMK Kirjasto Virrat

Englanninkielinen TAMK.Today nyt netissä

2011-11-28T15:43:00.003+02:00

TAMKin englanninkielinen TAMK.Today-lehti on nyt netissä.

Lehdessä kerrotaanmm.

Dubaihin myytävästä koulutuksesta
ensimmäisestä tekniikan kansainvälisestä viikosta
tietojenkäsittelyn uudesta opetusohjelmasta
12:sta TAMKissa pidettävästäkansainvälisestä viikosta / Erasmus-intensiivikurssista

Lehden voi lukea sähköisesti (verkkolehtenätai PDF-versiona) netissä: http://www.tamk.fi/cms/tamken.nsf/pages/magazine.html

Jos haluat painettuja lehtiä, ota yhteyttäkansainvälisiin palveluihin: kv.palvelut(at)tamk.fi.

Kaikki TAMKin tiedotuslehdet

Teksti: Mirja Onduso, kansainvälisetpalvelut
Kuva: Ville Salminen

Mitä opin tänään?

2011-11-28T15:02:00.001+02:00

Tätä kirjoittaessani on opiskelumme kestänyt vuoden, yhden kuukauden ja 14 päivää. "Loppumme on lähellä", olemmehan nimittäin ajatelleet valmistua tradenomeiksi alle kahdessa vuodessa.

Se on aika paljon vähemmän kuin 3,5 vuotta, jos olen Eerolta mitään oppinut?

Juuri nyt on menossa koulutuksemme raskain vaihe pitkine luentopäivineen ja raskaine ainekokonaisuuksineen. Onneksi viestinnän opettajamme Heli, tutorimme Helena ja "graafikkomme" Antti tietävät, että oppimista voi tapahtua muutenkin kuin luentoja kuuntelemalla.

Siispä he pakkasivat meidät sekä nuorten medianomiopiskelijoiden Kuva11-ryhmän bussiin, ja kuljettivat päivän ympäri eteläistä Pohjanmaata.

Reissun tarkoitus oli saada oppia yrittämisestä ja viestinnästä, ammattilaisten kertomana, käytännössä.

Veljekset Keskinen Oy:ssä meidät vastaanotti koulutuspäällikkö Esko Hietakangas.

Persoonallisesti sisustetussa kokous- ja juhlatilassa hän kertoi meille yrityksen taustoista, sen strategiasta, johtamisfilosofiasta ja visioista.

Vaikka itse en välttämättä kuulu heihin, joista on hauskaa shopata päivä hehtaarihallissa, leiriytyä yöksi parkkialueelle asuntovaunuun ja osallistua aamusta "miljoonakisaan", täytyy yrittäjän rohkeutta ja innovatiivisuutta ihailla.

Vesa on aikanaan ennakoinut ostosmatkailun kasvavat markkinat ja rohkeasti kutsunut Tuuriin bussilasteittain ihmisiä ympäri maan - maailmaltakin.

Hän on osannut tarjota sitä, mitä kansa haluaa.

Ehkä hän on myös tarjonnut kansalle jotain, mitä he eivät aiemmin edes tienneet haluavansa?

Yhtä kaikki, Keskinen Oy on Suomenselän alueella suurin työllistäjä - 400 henkeä, kesällä 700. Välillisesti se työllistää ties kuinka monta ihmistä lisää.

Koska hyvä blogikirjoitus on lyhyt, siirtyy tämä porukka nyt seuraavaan kohteeseensa.

Pramia Oy:ssä Jalasjärvellä emäntämme Minna Kallio-Kyyny odotteli meitä glögitarjottimensa kanssa. Vau - vahvaa ja hyvää, oman tehtaan glögiä!

Minna kertoi meille yrityksestä, sen innovaatioista sekä vahvasta kestävään kehitykseen ja kierrätykseen perustuvasta strategiasta.

Tässäkin yrityksessä omistaja on rohkea ja uskaltaa ottaa riskejä. Oma tuulivoimala, korkkiaan myöten kierrätettävät pullot ja moderni tehdas taitavat olla tämän yrityksen kilpailuedut näillä alkoholivalmistuksen vaikeilla markkinoilla?

Nyt ei kerkeä sitä enempää pohtia sillä seuraava paikka odottaa jo!

Vatsat täynnä herkullista lihasoppaa (kiitos Minna ja Virtain Osuuspankki) jatkoimme kohti Parkanoa.

Nuorten reippaan yhteislaulun raikuessa takapenkiltä saavuimme METLAan.

Koska olimme kovasti myöhässä, siirryimme kiireesti kokoustilaan kuulemaan toiminnasta, hankkeista ja viestinnästä.

Lasse Aro valotti meitä taustoista; monelle valtion tutkimuslaitoksen olemassaolosta tai tehtävästä ei ehkä aiemmin ollutkaan paljoa tietoa.

Tämä Parkanon yksikkö työllistää 32 henkilöä ja yhdeksän tutkijaa. Se on Euroopan kolmanneksi suurin alan organisaatio.

METLAn tehtävänä on muun muassa tutkia metsiemme kuntoa ja metsäekosysteemimme rakennetta, pitää yllä metsäympäristön tietovarantoa, sekä omalta osaltaan vahvasti tukea metsiin perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa. Käynnissä on myös pitkiä tutkimusprosesseja lääketeollisuuden kanssa.

Eveliina Oinas kertoi meille pian päättyvästä "Elivoimainen puuverstas" -hankkeesta.
Pirkanmaan 370 puutuotealan yritystä on vahvistanut markkinointiviestintäänsä, verkostoitunut ja lujittanut hankkeen puitteissa maakuntayhteistyötään. Eveliina on tehnyt monipuolista käytännön tiedotus,- markkinointi- ja PR-työtä kiertäen eri yrityksissä, keräten rekistereitä ja ylläpitäen hankkeen kotisivuja.

Koko METLAn viestinnästä meille kertoi Aimo Jokela.

Viestintätyö tässäkin organisaatiossa on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikutuksen teki erityisesti ajantasaiselta vaikuttanut, tehokas sisäinen viestintä. Intrassa kulkevat ajantasaiset tiedot niin konttoreissa tapahtuvasta toiminnasta kuin työntekijöiden liikkumisestakin.

Ulkoisessa viestinnässä METLAssa keskitytään nettisivuihin, tapahtumista tiedottamiseen ja uutiskirjeiden tekemiseen ja lähettämiseen kaikille sidosryhmille. Osa viesteistä tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Siinä viestijän ammattitaitoa koetellaan; miten saada tutkijan kieli ymmärrettäväksi kaikille vastaaonttajille?

Oman esityksensä meitä varten oli valmistanut myös Markku Kujansuu elinkeinoyhtiö Kehitysparkista.

Tässä Kihniön kunnan ja Parkanon kaupungin yhdessä omistamassa yhtiössä toiminnan perusajatuksena on tuottaa elinkeinoelämälle asiakaslähtöistä palvelua luottamuksellisesti ja joustavasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. He avustavat aloittavia yrittäjiä starttineuvonnallaan ja vahvistavat alueen elinkeinotoimintaa sekä alueyhteistyötä. Käytännössä sieltä voi siis saada apua esimerkiksi rahoituskanavien etsimisessä, yritystoiminnan kehittämisessä tai vaikkapa uuden liikeidean hiomisessa. Kehitysparkki työllistää kolme henkilöä ja se on osa Työ- ja Elinkeinoministeriön Yritys-Suomi-hanketta.

Yrittämisen iloista ja murheista olisi varmasti riittänyt juttua Markunkin kanssa vielä pitkään, mutta iltapäivä oli ehtinyt vierähtää pitkälle: oli päästettävä isännätkin kotimatkalle.

Summa summarum: "Mitä opin tänään?"

- Yrittäjän on oltava rohkea ja miellellään vähän "hullu".

- Yrityksen strategian on oltava selkeä.

- Johtamisfilosofian on toimittava myös käytännössä.

- On oltava valmis nopeisiin päätöksiin ja huonojen päätösten perumiseen.

- On panostettava oman liikeideansa ja strategiansa hiomiseen myös toiminnan käynnistyttyä.

- On keskityttävä oman, ainutlaatuisen kilpailuetunsa esilletuomiseen kaikessa viestinnässä.

- On muistettava, että kaikessa toiminnassa on viestintä aina mukana.

- Jokainen yrityksen sidosryhmiin kuuluva muokkaa yrityskuvaa tavalla tai toisella.

- Sosiaalisen median kautta huonot viestit leviävät laajalle erittäin nopeasti.

- Yrityksen perustamiseen saa tukea Suomessa monilta eri tahoilta.

Vaikka näissä teeseissä ei ollut minulle varsinaisesti mikään täysin uutta, vahvistivat ne kuitenkin käsityksiäni sekä viestinnän vaikutuksesta kaikkeen yritystoimintaan että yrittäjyyden haasteista ja sen mahdollisuuksista.

Kiitos koko ryhmämme puolesta retken järjestäjille, iloisille matkatovereillemme ja kuljettajallemme.

Kiitän myös kohdeyritysten edustajia:

mieltä lämmitti hyvin valmistellut esitykset ja kaikkialla saamamme lämmin vastaanotto.

Kyllä matkailu avartaa!

Mahdollisimman valoisaa syksyä kaikille teille toivottaa

Outi

Kaikki blogin kuvat: Timo Salminen

Tartu syksyä sarvista! - vinkkejä virkoamiseen osa 5

2011-11-17T10:50:00.001+02:00

Tänään MindPowerissa unelmoidaan ja asetetaan tavoitteita. Minun mielestäni unelmoiminen on mahtavaa puuhaaja se on ollut yksi lempiharrastuksistani pienestä asti.

Joskus lapsena jätin uusimmanAlly McBeal – jakson katsomatta, että pääsin aikaisemmin sänkyyn pötköttämään - ja unelmoimaan. Laitoin mankkaan lempikasettini, painoin play ja suosikkikappaleeni, Tapani Kansan R-A-K-A-S alkoi soida(tosin melko hiljaisella volumella, ettei äiti kuulisi). Ihan hetkessä minäjo istuin polkupyörän takana, kun luokan pojat kyytsäsivät minuaympäri kylää. Oli jo ilta, mutta minullaei olisi vielä kiire kotiin. Päällä minulla oli punaruskea nahkatakki, silmissä mustaaripsiväriä – eikä minun tarvinnut käyttää kypärää.

Nykypäivän lapset saattavat haaveilla hieman erilaisista asioista ja he tuskin kuuntelevat Tapani Kansaa. Olivat unelmat sittenmillaisia tahansa, niitä pitää olla. Unelmat eivät myöskään toteudu jos niitäkohti ei kulje. Omassa elämässäni on nyt toteutunut lyhyen ajan sisään jopa kaksiisoa unelmaa (ei siis tuo nahkarotsiunelma luokan poikien kanssafillaroimisesta). Se tunne kun unelma toteutuu, on aivan käsittämätön. Siksitässä ohjeet myös teille, jotta pääsisitte helpommin kohti tavoitteitanne:

Ole rehellinen itsellesi ja hyväksylähtöpisteesi. Missä olen nyt?
Selkiytä tavoite. Tiedä, mitä haluat!
Näe tavoitteen takana olevat asiat jakasvata tavoitettasi. Mitä minulla on enemmän tavoitteessani?
Huomaa, mikä toimii jo nyt. Mitkä asiatsujuvat jo nyt ja mitä resursseja minulla jo onkaan?

Tunnista omat vahvuutesi. Mitkä ovatominaisvahvuuksiani ja hankkimiani taitoja, joita voin hyödyntää päästäksenitavoitteeseen?
Tee suunnitelma kohti tavoitettasi. Mitävälitavoitteita otan?
Ota ensimmäinen askel. mikä on tämäaskeleeni ja milloin teen sen?
Tunnista mahdolliset haasteet/sivuraiteet.Mikä voi tulla tavoitteeni tielle ja miten menen siitä eteenpäin?
Muista palkita itseäsi. Mitkä ovat palkintonikun pääsen välitavoitteisiini?Arvioi sitoutumisen aste. Mikä on sitoutumisenasteeni 1-100 tähän projektiin? mitä tarvittaisiin, jotta se voisi olla 100?
Perusteleitsellesi, miksi tulet onnistumaan ja miten pääset tavoitteeseesi.

Tässä vielä muutama lisäohje tavoitteiden tekemiseen:

Tavoitteen tekemisessä tärkeää on kirjoittaa tavoite preesensissä ikään kuin seolisi totta.

Haluaisintyöpaikan - > minulla on töitä

Tärkeää on unohtaa sana ei. KeskityKOHTI- tavoitteisiin. On olemassa kohti - ja poispäin – tavoitteita.Kohti –tavoitteet toteutuvat todennäköisemmin kuin poispäin – tavoitteet.

Minulla ei olekiire -> Minulla on riittävästi aikaa kaikkeen tarpeelliseen.

En syö joka päiväherkkuja. -> Syön pullaa vain kerran viikossa

Kannattaa siis suunnata jotakin kohti, eikä poispäin. On helpompaa tavoitella itsellehyvää päämäärää, kuin yrittää muuttaa negatiivisia asioita tai ihmisiä. Toistenmuuttaminen ei nimittäin onnistu, mutta omaa asennetta voi! Rakenna päämäärä ja tähtää siihen täysillä!

On tiettyjä asioita, joista ihminen voi päättää itse. Voit päättää jopa omista tunteistasi, joshallitset itsesi ja asenteesi on kunnossa. Vaikka kaikesta ei voi päättää, niinmoneen asiaan voi silti vaikuttaa. Et voi päättää olevasi terve koko loppuelämäsiajan, mutta takuuvarmasti omilla valinnoillasi voit vaikuttaa terveyteesi.

Sitten on niitä asioita joista et voi päättä ja joihin etvoi vaikuttaa. Niitä on loppujen lopuksi aika vähän ja yleensä ihmisten unelmatja tavoitteet ovat realistisia ja niihin pystyy itse vaikuttamaan (harva oikeasti haaveilee lentämisestä). Esimerkiksi yksiasia, johon emme itse varmasti voi vaikuttaa, on sää.

Lainaan nyt vähän omaa tekstiäni:

” Kun lähden töihin, on pimeää. Kun lähden töistä kotiin, on myös pimeää.Kesällä vaivoin saatu rusketus kadonnut ja eikä sitä edes näkysi vaatekerrostenalta. Hiekan täyttämät sandaalit on pakattava kaappiin ja villahousut onvedettävä jalkaan. Ei auta, pakko myöntää, syksy on täällä ja mennyt kesä onvain kaunis muisto. Siihen, että saat seuraavan kerran painaa varpaasihiekkaan, ostaa torilta kesän ensimmäisen pallojätskin tai käydä nakuna öiselläkuutamouinnilla, on erittäin, erittäin pitkä aika.”

Täällä hetkellä tunnen itseni erittäin typeräksi. Miksi valitankylmästä ja koleasta säästä. En minä voi sille yhtikäs mitään, että sataa tai, että on pimeää. Naurettavaatuhlata aikaa ja energiaa, niiden asioiden vatvomiseen, joille yksinkertaisestiei voi mitään!

Mukavaa loppuviikkoa ja viikonloppua kaikille! Unelmoikaa elämäänne jaunohtakaa ne asiat joille ette voi tehdä mitään. Ihan sama mitä sieltätaivaalta tulee, kyllä me pärjätään!

Täältä voit lukea kokonaisuudessaan ensimmäisen ”Tartu syksyäsarvista ” – blogitekstin.

Teksti: Emma Ketonen
Kuvat: Emma Ketonen & Samuli Räsänen

TAMK-blogi

Mestarimyyjä 2011 koulutuksen päätöstilaisuus

Kirjasto rakentuu: Esittelyssä TAMKin kirjaston kaukopalvelu

Matkailuyrittäjien benchmarking-matka Himokselle

TAMKin paras slogan haussa, osallistu kilpailuun nyt!

Ihana Niina Hakalahti ja hänen ystävänsä Ali Tajunta Wireessä

Asta Rakentaja 2012 -messujen jälkimainingit

Kylätalkkarit käynnistivät Rakennuskulttuurikeskuksen kunnostuksen Tampereella

Maailmalle! - Hotelli- ja ravintola-alan restonomiopiskelijat kansainvälistyvät

Tupakkaprojekti

Pietarilaiset opettajat vierailulla TAMKissa

Floworksin tuparit torstaina TAMK:ssa klo 13-15:30

Aikuisena opiskelemaan

Oletko se sinä?

Moi! Kiitos!

Takaisin sorvin ääreen

Tervetuloa Tampereelle!

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 24

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 23

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 22

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 21

Jitka Hejtmanová TAMK:ssa!

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 20

Restonomiopiskelijoiden joulumenuussa maistuu ankanmaksa ja hummeri

Tampereen ammattikorkeakoulun osaaminen yhdistyy Saksassa

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 19

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 18

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 17

Kirjastonväki on koonnut omista kirjasuosikeistaan joulukalenterin. Kirjastossa kunollaan, kaikki suositukset eivät ole tämän syksyn uutuuksia. Täällä uskotaanmyös vanhoihin aarteisiin ja klassikoihin. Niitä voi etsiskellä divareista jakirjastoista.

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 16

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 15

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 14

Ruoalla on keskeinen rooli Donna Leonin Guido Brunetti-dekkarisarjassa. Komisarion vaimo Paola loihtii kirjoissa toinen toistaanherkullisempia aterioita. Nyt näitä herkkureseptejä on nyt myös julkaistukirjassa Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettin tapaan.

Teksti: Sinikka AhonenTAMK Kirjasto Kuntokatu 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 13

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 12

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 11

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 10

Tartu syksyä sarvista! - vinkkejä virkoamiseen osa 6

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 9

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 8

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 7

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 6

Luukku nro 6

Aikuisopiskelu, unelman toteutus vai utopistinen haave

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 5

Luukku nro 5

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 4

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna suositellaankäsityökirjoja. Jos joku innostuu näistä, ehtii vielä ennen jouluaattoa tehdämuutaman pehmeän paketin.

Luukku nro 4

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 3

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna suositellaankäsityökirjoja. Jos joku innostuu näistä, ehtii vielä ennen jouluaattoa tehdämuutaman pehmeän paketin.

Luukku nro 3

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 2

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna suositellaankäsityökirjoja. Jos joku innostuu näistä, ehtii vielä ennen jouluaattoa tehdämuutaman pehmeän paketin.

Kirjaston joulukalenteri: Luukku nro 1

Luukku nro 1

Miika Nousiainen: Metsäjätti

Englanninkielinen TAMK.Today nyt netissä

Mitä opin tänään?

Tartu syksyä sarvista! - vinkkejä virkoamiseen osa 5

Teksti: Sinikka Ahonen
TAMK Kirjasto Kuntokatu 3