Mikä susta tulee isona?

Jokaisella meillä on haaveita kuten ajatus omasta unelma-ammatista, mikä kuitenkin saattaa vaihtua elämän varrella. Haastattelimme TAMKin opiskelijoita eri koulutusohjelmista ja kysyimme heiltä, mikä on heidän toiveammattinsa opiskelujen jälkeen.

Matti Olkinuora, kone- ja tuotantotekniikka

Matti Olkinuora opiskelee Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa suuntautuen tuotekehitykseen. Hän näkee itsensä opiskelujen jälkeen projekti- tai myyntitehtävissä, kunnossapidon tai tuotekehityksen parissa. Jo opiskelujen aikana Matti on toiminut tuotelinjan kehittäjänä ja yritysosakkaana.

Salla Lehtikangas, elokuva ja televisio

Alunperin käsikirjoituksesta kiinnostunut Salla Lehtikangas opiskelee Elokuvan ja television koulutusohjelmassa. Hän löysi itsensä ja uuden unelma-ammattinsa lavastuksesta. Projektien kautta Sallan kiinnostus lavastukseen kasvoi suuremmaksi kuin käsikirjoitus ja hän näkee nyt tulevaisuutensa lavastustyön parissa.

Anne Heikkilä, kemiantekniikka

Anne Heikkilä opiskelee tällä hetkellä Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan koulutusohjelmassa. Ennen nykyistä opiskelua Anne oli noin 20 vuotta työelämässä taloushallinnon tehtävissä. Hän kuitenkin tajusi olevansa aivan väärällä alalla ja päätti lähteä uudestaan kouluttautumaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä seurata unelmiaan. Anne toivoo työskentelevänsä tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä kemiantekniikan alalla. 

Jarkko Järvinen, kansainvälinen liiketalous

Jarkko Järvinen päätti jo yläasteen jälkeen opiskelella tulevaisuudessa liiketaloutta. Hän opiskelee tällä hetkellä TAMKissa kansainvälistä liiketaloutta, International Business. Erityistä unelma-ammattia hänellä ei ole koskaan ollut. Ala on kuitenkin aina tuntunut itselle sopivalle.

Essi Nikkinen, sairaanhoitaja

Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskeleva Essi Nikkinen on nähnyt itsensä jo pitkään sairaanhoitajan työssä. Taustalla hänellä on lähihoitajan peruskoulutus, joten askel unelma-ammattiin on tehty jo kauan sitten. Jatkokouluttautuminen sairaanhoitajaksi oli luonnollinen päätös lähihoitajan opintojen jälkeen.

Juho Kangas, restonomi

Juho Kangas opiskelee restonomiksi, mutta hänen unelma-ammattinsa on jotain muuta kuin koulutusohjelmasta yleensä valmistuvilla. Hän haluaa tulevaisuudessa olla omavarainen hippi. Nykyiset ravitsemus- ja ruokapalveluopinnot valmistelevat tiedoilla ja taidoillaan Juhoa kattavasti tulevaisuuden haaveeseen.

Jari Juvani, kuvataiteilija

Kuvataiteen koulutusohjelman opiskelija Jari Juvani on aina nähnyt itsensä kuvataiteilijan ammatissa. Hän on aikaisemmin opiskellut kuvallista ilmaisua valmistuen kuva-artesaaniksi. Kun jatkokouluttautumispäätös tuli ajankohtaiseksi, kuvataiteen koulutusohjelma oli luonnollinen valinta.

Kevään yhteishaku alkaa pian! Hakuaika 4.3.-3.4.2013 osoitteessa amkhaku.fi.
TAMKin nuorten -ja aikuisten koulutusohjelmiin voit tutustua nettisivuillamme sekä hakijan oppaassa.

Tuutorikeskustelut aloittivat uuden aikakauden

Opettajatuutoreiden ja opiskelijoiden vuosittaisten tuutorikeskustelujen ja niiden pohjalta laadittavien yhteenvetojen aikatauluja on aikaistettu tänä lukuvuotena. Opettajatuutori käy keskustelut ryhmänsä opiskelijoiden kanssa ja laatii näiden pohjalta yhteenvedon koulutusohjelman opinto-ohjaajalle kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä. Opinto-ohjaaja tekee vastaavasti maaliskuun loppuun mennessä koulutuspäällikölle ryhmien koosteiden pohjalta koulutusohjelmakohtaisen yhteenvedon ja kehitysehdotukset. Tuutorikeskusteluissa käytettävät lomakkeet ovat myös uudet, ne vastaavat paremmin kunkin ryhmän opintojen vaihetta.

Tuutorikeskustelu on aito vuorovaikutustilanne: opiskelija tulee kuulluksi yksilönä, ja opettajatuutori oppii tuntemaan paremmin opiskelijaansa, hänen ajatuksiaan sekä ryhmäänsä. Useimmat opiskelijat kokevat keskustelut tärkeiksi ja osallistuvat niihin vuosittain, mutta onko kuitenkin niin, että liian moni opiskelija, joka kipeimmin tarvitsisi kuulijaa ja ohjausta, jättäytyy syystä tai toisesta keskustelusta pois – näidenkin opiskelijoiden tavoittaminen olisi tärkeää.
 

Tuutori- eli kehityskeskusteluprosessin aikataulumuutoksiin koulutuksen johtoryhmä päätyi seuraavista näkökulmista. Kehittämiskohteet tunnistetaan aiemmin ja niihin voidaan tarttua jo kuluvan lukuvuoden aikana, kuten koulutuspäälliköiden suunnitellessa seuraavan lukuvuoden opintojaksojen aikataulutusta ja tehdessä opintojaksojen tilauksia. Tuutorikeskustelut koetaan entistä mielekkäämmiksi, kun tiedetään niillä olevan aidosti vaikutusta koulutuksen järjestämisen kehittämisessä. Kun keskustelut käydään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lukuvuotta, voidaan paremmin ja oikea-aikaisemmin auttaa ja ohjata opiskelijaa, jonka opinnot eivät ole edenneet suunnitelmien mukaan. Tämä tulee entistä tärkeämmäksi, kun ammattikorkeakoulujen keskeisiksi rahoitusperusteiksi vuoden 2014 alusta tulevat valmistuneiden määrä sekä suoritettujen opintopisteiden määrä; kuinka monta prosenttia opiskelijoista suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä.

Toinen puoli tuutorikeskusteluprosessin muutoksessa on keskustelujen sopiminen opettajatuutoreiden vuosiaikatauluun. Osa opettajista on kokenut keskustelujen sijoittuvan nyt yhteen kiireisimmästä lukuvuoden ajankohtaan; vuodenvaihteen kiireet opintojaksojen arvioinnissa, uusintatenttien järjestämisessä ja uusien alkavien opintojaksojen suunnittelussa ovat todellisia. Muutos on aina haaste ja vaatii vanhasta poisoppimista. Uskotaan kuitenkin, että aikataulujen aikaistamisen tuomat hyödyt voittavat niiden tuomat haasteet. Kehityskeskustelujen oikea-aikaisuus luo aidot mahdollisuudet koulutusohjelmien kehittymiseen, opiskelijatyytyväisyyden paranemiseen sekä tarpeiden mukaiseen varhaiseen puuttumiseen, jolloin opiskelija voidaan ohjata häntä parhaiten hyödyttävien palveluiden pariin, kuten opinto-ohjaajat, opintosihteerit, kv-koordinaattorit, opiskelijaterveydenhuolto sekä sparris-oppimistaitojen valmennukseen.

Teksti: Merja Hanhimäki, TAMKin opinto-ohjaaja

Hyvää ystävänpäivää 14.02.2013!

Tekemistä ystävänpäiväksi

Ystävänpäivää jokainen viettää omalla tavallaan. Jotkut eivät vietä sitä ollenkaan, kun taas pariskunnat (varsinkin feminiinisempi osapuoli) antavat arvoa päivälle.  Jos takki on tyhjä ideoista, tässä muutama vaihtoehto päivän juhlistamiselle 

Kaksi yhden hinnalla Vapriikkiin ystävänpäivänä

Klo 18.30 Ilves-HPK Hakametsän jäähallilla

 

Suuri Hyväntekeväisyys -tapahtuma klo 18-20 Pyynikin kentällä. Mukana tapahtuman kummina Juha Tapio, stand up koomikko Mikko Vaismaa sekä Tampereen NNKY:n tiimiläisiä. Tapahtumassa myös julkaistaan Päivi Niemen uutuuskirja "Resuinen ja Rikas" (aihealueina itsetunto, identiteetti, tunteet ja tahto) Tapahtumalla kerätään varoja nuorten tukitoimiin, kuten terapeuttisiin ryhmiin ja tukihenkilötoimintaan 

Ystävänpäiväluistelu Härmälän koulun kenttä Nuolialantie 47

Luistelua, mehua, makkaraa, Flamman tulishow n. klo 18.15

Terveyttä Ystävänpäivänä!
Ystävänpäivänä torstaina 14.2.2013 Suomalaisen kirjakaupan Hämeenkatu 5 -myymälässä tarjotaan asiakkaille Ystävänpäivälahjana rasvaprosentin mittaus maksutta klo 12-16.
Hyvinvointiohjaajat ovat mittaamassa maksutta rasvaprosenttia ja tarjoavat asiakkaille myös mahdollisuuden varata ajan tarkempaan hyvinvointiarviointiin.

Tamperelaisten ravintoloiden tarjouksia ystävänpäiväksi sivulta: 

http://www.huviopas.net/tampere/a_ystavanpaiva07_1.php

Juhlimaan Fat Ladyyn tai Ilvekseen illalla? Tapahtumien facebooklinkit:

Fat Lady

https://www.facebook.com/events/325622804210966/

 Ilves

https://www.facebook.com/events/122716974571952/?ref=22

Lisäksi Finnkinolla on ystävänpäivätarjouksia leffaeväistä ja useat kahvilat tarjoavat herkkuja kaksi yhden hinnalla.

Jos haluaa viettää päivää ilman turhaa materiaa, voi suunnata kävelylle kaverin kanssa vaikka Kalevan hautausmaalle. Mäen päältä avautuvat hienot näkymät valaistuun kaupunkiin.

 Itse aion viettää laatuaikaa kullan kanssa, kukin viettäköön päivän parhaalla mahdollisella tavalla, mikä se ikinä onkin :)

Teksti: Anniina Grönholm

Kuvat: kuvalähteet klikkaamalla

Tiedot: Tapahtumajärjestäjien sivuilta, muutokset mahdollisia siis.