Sosiaalisen Median Mystiikka Opetuksessa

Sosiaalinen media - aikamme RockStar

Olen viime kuukausina pohtinut paljon TAMKin Floworksin tiimin kanssa sosiaalisen median ja opetuksen suhdetta tulevaisuudessa. Samalla olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja siitä, kuinka TAMK tarvitsee olla myös jatkossa Suomen ammattikorkeakoulujen kärjessä ja kilpailukykyinen opetuksen laadussa. 

Seuraavaksi allekirjoittaneen mielipide: TAMK tarvitsee vieläkin enemmän innostavia opettajia, jotka uskaltavat heittäytyä sosiaalisen median maailmaan ja hyödyntää sen edut opetuksessa. Opiskelijoille täytyy tarjota enemmän mahdollisuuksia puhua, neuvotella, työskennellä ja tehdä yhteistyötä tiimissä myös muiden kuin saman kurssin opiskelijoiden kanssa. Teknologia ja sosiaalisen median palvelut ovat iso osa tätä. Uskon, että TAMKilla on organisaationa kasvun paikka - askel entistä parempaan.

Ohessa on esitys, johon inspiroi edellä kirjoitetut aiheet. Esitys käynnistyy Play-painiketta klikatessa, esityksen käynnistyttyä voit liikkua nuolilla edelliseen tai seuraavaan diaan ja More-painikkeesta voit katsoa esitystä koko näytöltäsi (kuva tarkentuu esityksen käynnistyessä).

Watch the presentation on Prezi

TAMKin sosiaalisen median oppimisympäristö - Flow-Some

Kilpailu parhaista työpaikoista kiristyy Suomessa ja maailmalla. Jonkun tietyn koulutusohjelman opiskelijat saattavat huokaista helpotuksesta, kun lukevat uutisia työpaikkojen lisääntymisestä opiskelemallaan alalla. Silti tosiasia on, että sen ensimmäinen työpaikan voi olla hankalaa, sillä yritykset haalivat organisaatioihinsa koulutuksesta riippumatonta ja yhä monialaisempaa osaamista. Tällä pyritään kasvattamaan yrityksen henkilöpääomaa eli tieto-osaamista. Siksi on jopa hankalaa vastata kysymykseen, missä yrityksessä, saati toimialalla tulee työskentelemään valmistumisen jälkeen. Tosi asia on, että yritykset tahtovat rekrytoida energisiä nuoria opiskelijoita, jotka kykenevät luomaan uutta ja kehittävät oma-aloitteisesti sekä omaa osaamistaan että työelämätaitojaan. Tämä puolestaan tarkoittaa kykyä ja ennen kaikkea halua oppia uusia asioita. 

Entä mitä vaatimuksia sosiaalinen media asettaa valmistuville opiskelijoille? Yritykset odottavat nuorilta työntekijöiltä kykyä käyttää ja osaamista ymmärtää sosiaalista mediaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tarvitsisi olla käyttäjäprofiili jokaisella sivustolla, vaan mitä jokaisessa sosiaalisen verkostojen palveluissa tehdään. Yksinkertaisuudessaan puhutaan taidosta löytää nopeasti asioita eri palvelujen ja ihmisten kautta, ymmärtää dialogian ja vuorovaikutuksen merkitys ja sosiaalisten verkostojen tarjoamat mahdollisuudet sekä haasteet.

BUILD YOUR TALENT

TAMKissa käynnistettiin syyskuussa uusi toimintamalli, joka kantaa nimeä Floworks. Floworks tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esille omaa osaamistaan ja rakentaa hyödyllisiä verkostoja työelämään siirtymistä varten erilaisten projektien kautta toisten opiskelijoiden ja yrityksien kanssa. Opiskelijat pääsevät työskentelemään yrityksien toimeksiantamissa projekteissa. Lisäksi he oppivat projektimaisesta työskentelystä ryhmässä, poikkitieteellisestä oppimisesta yli koulutusohjelmien ja saavat vaihtoehtoisen tavan ansaita opintopisteitä. Floworks tarjoaa työtilan ja mahdollisuuden, mutta kaikki lähtee kuitenkin opiskelijasta itsestään; Kuinka hyvin tahdon näyttää oman osaamiseni?

FLOW-SOME - sosiaalisen median oppimisympäristö

Floworksin ensimmäinen projekti on Flow-Some, jossa opiskelijoiden voimin suunnitellaan ja rakennetaan sosiaalisen median oppimisympäristö TAMKille. Tarkoituksena ei ole keksiä Facebookia uudelleen, vaikkakin se sisältää sosiaalisten verkostojen parhaita ominaisuuksia. Projektiryhmä koostuu tällä hetkellä kahdeksasta opiskelijasta. Olemme tiimin kesken tehneet paljon taustatyötä: lukeneet artikkeleita, käynyt läpi eri tutkimuksia, tutustunut sosiaalisen median palveluihin, analysoinut Moodlen heikkouksia ja vahvuuksia sekä selvittänyt sosiaalisen median käyttöä organisaatioissa.

Projektiryhmä on tunnistanut useita käytäntöjä ja malleja, jotka toistuvat sosiaalisissa verkostoissa. Esimerkiksi: Mitä yhteisöllisyys tarkoittaa, mikä on avoimuuden rooli, miten vertaistukioppimiseen vaikuttaa yhteisöllisyys ja kuinka suuri merkitys verkkoidentiteetillä on sosiaalisessa mediassa. Ehkä mielenkiintoisin keskustelu ryhmän kesken käytiin Moodlen ympärillä. Tiesittekö, että Moodlekin on sosiaalisen median palvelu? Joillekin se on ehkä ollut täysin selvää, mutta harvemmin sitä tulee rinnastettua enemmän käytetympiin palveluihin. Mutta mikä Moodlesta tekee hyvän tai huonon oppimisympäristön? Kumpi vaihtoehdoista on mielestäsi huolestettuvampaa: 

1. Opiskelijat jakavat henkilökohtaisia tietoja sosiaalisen median palveluissa, jotka ovat kaikkien nähtävillä, mutta koulutehtävät palautetaan Moodlen suljettuun ympäristöön.
2. TAMKilla olisi oppimisympäristö, jossa opiskelijat voisivat valita tehtävät ja tiedot, jotka olisivat julkisesti luettavissa, mutta opiskelijoiden tuotokset ja opettajien taidot altistuvat arvostelun ja mahdollisen kritiikin kohteeksi.

Mitä Moodle ajattelee?

Asioilla on kääntöpuolensa. Avoin oppimisympäristö voidaan nähdä kritiikkinä tai kehittymisen mahdollisuutena. Avoimuus yksinkertaisesti parantaa koko oppimisprosessin läpinäkyvyyttä ja lisää vuorovaikutusta. Mutta miksi meillä Flow-Somessa puhutaan näistä abstrakteista termeistä? Jos Tampereen ammattikorkeakoulussa tahdotaan saada enemmän yrityksiä tarjoamaan projekteja opiskelijoille, niin meidän tarvitsee ensinnäkin tarjota työkalut siihen. Tässä tapauksessa työkaluja ovat perinteinen malli, jossa yritykset käyvät pitkän neuvotteluprosessin TAMKin kanssa tai uusi vaihtoehtoinen tapa, jossa hyödynnetään ketterää ja nopeampaa tapaa kommunikoida. Flow-Somessa pyritään vastaamaan myös tähän haasteeseen. Oppimisympäristön pitäisi olla kommunikointikanava myös yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille, jotta opiskelijoita saataisiin lähemmäksi yrityksiä - saamaan palautetta tekemistään töistä suoraan mahdollisilta työnantajilta.

Kaikki on kuitenkin vapaaehtoista. Ketään opiskelijaa ei voida velvoittaa julkaisemaan töitään kaikkien nähtäväksi eikä opettajien tarvitse "luopua" tekijänoikeuksistaan". Yhdessähän tätä oppimisympäristöä tullaan rakentamaan ja halutaan ottaa sekä opiskelijoiden, opettajien että yrityksien mielipiteet huomioon.

Lähde: Blazevideo.com

Sosiaalinen media – mahdollisuus vai mörkö opetuksessa

Tiedän, aiheesta on kirjoitettu ja keskusteltu loputtomiin. Itseänikin ärsyttää, kun luen päivittäin Kauppalehden uusimmat uutiset ja viimeistään neljännessä artikkelissa törmään Facebookia tai Applen sovelluksia koskevaan uutiseen. Tosiasia vain on, että SoMe (sosiaalinen media) on mullistanut pienempien ja ketterien sekä suurempienkin organisaatioiden toimintamalleja.

Muutama vuosi sitten aloitettiin useampia projekteja sosiaalisen median hyödyntämisestä oppimisen tukena. Naiivimpi opiskelija olisi sitä mieltä, että aina kaikki hauska tukahdutetaan ja SoMe on ainoastaan viihdekäyttöä varten. Halusimme tai emme, niin pian sosiaalisen median eri työkalut ja keinot otetaan käyttöön myös opetuksessa. Kysymys kuuluu, että miksi kyseinen aihe ärsyttää niin paljon?

Nykyinen opiskelija-sukupolvi on kasvanut tietokoneet sylissään ja matkapuhelimien kädessään. Asenteet, kuten "Tämä on jo vanha juttu", "Ei se tarjoa mitään uutta" tai "Opettajat eivät osaa käyttää", ovat vallitsevia opiskelijoiden keskuudessa, kun puhutaan SoMe:n käyttöönotosta opetuksessa. Asenneongelmako? Todennäköisesti, se voi olla sitäkin. Toisaalta se voi olla myös menttaliteetistä riippuvainen. Eräs määritelmä kuvaa sosiaalista mediaa osallistumisena ja vuorovaikuttamisena. Valitettavasti suomalaisten interaktiiviset taidot ja kyvykkyys ovat heikompia kuin ulkomaalaisten.

Ryhmätyöt ja ryhmässä vaikuttaminen nähdään usein heikkoutena niiden tarjoaman voimavaran sijaan. Usein ryhmässä muodostuu autoritäärinen kilpailutilanne, vaikka tarkoituksena on muodostaa parhaista mielipiteistä ja näkökulmista toimivin vaihtoehto. Itse olen opiskeluni aikana päässyt hyviin ryhmiin, joissa vuorovaikutus on ollut toimivaa. Jokainen ryhmäläinen on saanut ilmaista oman mielipiteensä ilman tuomitsevia katseita ja argumentteja. Työelämässä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, minkä takia yritykset ovat oppilaitoksia edellä sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Kyllähän TAMK:ssa opetetaan vuorovaikutustaitoja. Suurin osa kurssien projekteista toteutetaan ryhmätöinä, mutta opiskelijoiden halukkuuden vai pakottamisen ajamina? Moni vastaisi tähän, että haluaa tehdä projekteja ryhmätöinä. Miksi sitten sosiaalisen median hyödyntäminen nähdään eräänlaisena mörkönä - pakkona?

Pakottamisen vaikutukset nähtiin Yle:ltä näytetyssä pakkoruotsikeskustelussa. Pahimillaan sosiaalisen median laajempi käyttöönotto voisi jakaa opiskelijat kahdeksi eri "kuppikunnaksi". Toisaalta SoMe on voimavara ja edullinen resurssi, jota on typerää jättää hyödyntämättä. Kouluille se tarkoittaa kustannussäästöjä ja ketteryyttä. Opiskelijoille se on ajan säästämistä, helppoutta ja oman tietotaidon kehittämistä. Jälkimmäinen on mielestäni investointi työelämään siirtymiselle.

Kirjoittanut: Henri Molin

Onko verkossa yhteisöllisyyttä?

Blogijutun on kirjoittanut TAMKin hankintapäällikkö Raimo Ojala

Verkostoitumalla ihmiset etsivät keskinäistä vuorovaikutusta joka tuottaa heille lisäarvoa. Tavoitteena voi olla kaupallisia, sosiaalisia tai poliittisia pyrkimyksiä vaikutusvaltaan tai vaikuttamiseen. Myös ajanviete tai omien kokemuksien jakaminen voi olla yksilölle hyödyllistä. Verkostoitumisen muotona ovat kehittyneiden verkkoteknologioiden tarjoamat mahdollisuudet ajasta ja paikasta riippumattomaan kanssakäymiseen.

Onko verkossa todellista sosiaalisuutta?

Verkkososiaalisuus on sekä yhteistä sisältöjen tuottamista että ongelmien ratkaisemista. Avuliaisuus ja ystävällisyys kuuluvat verkon toimintakulttuuriin. Ajatuksia jaetaan kollektiivisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Verkkokulttuuriin kuuluu myös uteliaisuus ja avoimesti nähtävillä olevien tuotosten, kuten verkkokeskusteluiden, tutkiminen ilman omaa osallistumista. Peilaamalla omia ajatuksiaan toisten ajatuksiin löytää aina jotain uutta. Verkostoituminen on aina vaihdantaa, omastaan on oltava valmis jakamaan eikä ajatella vain omaa hyötyä.

Onko verkossa turvallista?

Verkko voidaan kokea uhkaavaksi tai vaikeasti haltuunotettavaksi. Haluaako siirtää elämänsä internettiin, vai tavata ihmisiä ihan oikeasti. Yksityisyyden säätelymahdollisuus sekä turvallisuuden takaaminen ovat verkostoissa toimimisen perusvaatimuksia. Erityistä varovaisuutta pitää noudattaa henkilötietojen, valokuvien ja videoiden julkaisemisessa. Henkilöiden todellisesta identiteetistä varmistuminen voi verkossa olla vaikeaa.

Millaiseen verkkoyhteisöön kannattaa liittyä?

Yhteisön arviointia varten voi ottaa selville mitä siellä voi tehdä, millaisilla välineillä ja keitä muita siellä jo on. Sisällön muotona voi olla kuva, ääni, video tai teksti riippuen mediasta. Suorien viestien lisäksi median kielenä on esimerkiksi symboleja, viittauksia, tyylejä ja värejä. Miten hyvin järjestelmä antaa mahdollisuuksia vaikuttaa käyttäjien näkyvyyteen verkossa. Käyttöehdoissa on määritelty oikeuksia ja velvollisuuksia jotka vaikuttavat myös osallistujien turvallisuuteen.

Sosiaalisen median hyödyntäminen vaatii läsnäoloa ja aktiivisuutta verkossa. Yhteisöllisyyden tunteen syntyminen edellyttää, että verkossa välittyy läsnäolon viestejä. Viestien määrä sinänsä ei kerro läsnäolosta, vaan se välittyy sisällöistä. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa sekä oman että muiden etäisyyden tai läsnäolon tuntemuksiin.

Tilastokeskuksen suorittaman tutkimuksen mukaan sosiaalinen media tavoittaa 66% internetin käyttäjistä (2009). Kaikista kävijöistä 33% keskustelee verkossa ja 41% lukee blogeja.