Aikuisena opiskelemaan

Aikuiset lähtevät opiskelemaan hyvin erilaisista syistä: haave ammatinvaihdosta tai jatko-opinnoista, tarve kehittää ammattitaitoa ja edetä uralla, työpaikan menettämisen pelko tai työttömyys voivat motivoida opiskelemaan. Osa taas haluaa saattaa kesken jääneet opinnot loppuun tai opiskellaan omaksi iloksi tai harrastukseksi.

Miksi aikuisen kannattaa opiskella?

Nykyisillä työmarkkinoilla on välttämätöntä oppia uutta tietoa ja se on pystyttävä hyödyntämään nopeasti työssä. On hallittava monia asioita ja kehityttävä jatkuvasti. Moni vaihtaa tai joutuu vaihtamaan alaa työuransa aikana. Oma ala saattaakin löytyä vasta useammankin työvuoden jälkeen, mutta myös haasteellisemmat työtehtävät saattavat vaatia uudelleenkouluttautumista. Päätös aikuisopiskelun aloittamisesta ei ole kuitenkaan aina helppoa. Ajankäyttö ja kukkaron keveneminen ovat usein haastavimmat kysymykset.

 

Opintojen rahoitus

Opiskelun aloittaminen aikuisiässä on usein myös taloudellinen kysymys. Toimeentulon turvaaminen opintojen aikana on tärkeää, jotta opintoihin pystyy keskittymään ja saattamaan ne päätökseen suunnitellusti. Mieti siis kuinka pitkäkestoista koulutusta haluat, haluatko opiskella kokopäiväisesti vai työn ohessa ja kuinka paljon kustannuksia koulutus saa tuoda mukanaan. Tärkeintä on, että valintasi sopivat juuri sinun elämäntilanteeseesi. Aikuisopiskelun mahdollistamiseksi on luotu erilaisia rahoitusmuotoja. Näistä löytyy tietoa niin Työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan kuin Koulutusrahastonkin www-sivuilta. 

Millaisia vaihtoehtoja aikuisopiskelijalla on?

Aikuiset voivat osallistua periaatteessa mihin tahansa tutkintotavoitteeseen koulutukseen, mutta sen lisäksi monet oppilaitokset tarjoavat myös aikuiskoulutusta, jossa opinnot pyritään järjestämään mahdollisimman joustaviksi ja aikuisten elämäntilanteeseen sopiviksi. Koska useimmat aikuiset opiskelevat töiden ohella, opinnoiksi sopii parhaiten juuri monimuoto-opiskelu, jossa lähiopetus ja etäopiskelu vuorottelevat. Opetusta järjestetään iltaisin, viikonloppuisin tai tiiviinä intensiivijaksoina ja osan opinnoista voi suorittaa verkossa.

Miten aikuisopiskelijaksi haetaan?

 Myös aikuiset osallistuvat yhteishakuun (nuorten linjat ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakoulut ja yliopistot). Hakuajat kannattaa aina varmistaa oppilaitoksista.

TAMKin syksyllä 2012 alkaviin aikuiskoulutuksiin voit hakea kevään yhteishaussa 5.3.-3.4 www.amkhaku.fi.

Haaveesta totta!

Opiskelijan arki vaatii kurinalaisuutta ja oman opiskeluaikataulun suunnittelussa kannattaa olla realisti. Työn, perheen ja opintojen yhdistäminen vaatii paljon. Liian tiukka tahti voi lannistaa heti alkuunsa. Motivaatiota tarvitaan, jotta jaksaa ravata kodin, työn, kirjaston ja koulun välillä.

Muilta opiskelijoilta saat arvokkaita vinkkejä ja tukea. Aikuisopiskelu kun on pitkälti oppimista toisilta opiskelijoilta. Parhaimmillaan aikuisopiskelijana kartutat osaamispääomaasi, rakennat verkostoja, saat ajankohtaista tietoa sekä kehität osaamistasi tai ammatillisia mahdollisuuksiasi. Opiskeleminen motivoi sekä sosiaalisesti että henkisesti. Lisäksi saat uusia ystäviä ja kokemuksia. 

 Lisää koulutustietoa

 Opetus- ja kulttuuriministeriön palvelu kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot. Opintoluotsi.fi –sivuilta löydät helposti mm. eri opintovaihtoehdot, koulutusalat ja opiskelun rahoitusta koskevaa tietoa.

 Teksti ja kuvat: Sirena Rainamaa, Liiketalouden aikuisopiskelija

Aikuisopiskelu, unelman toteutus vai utopistinen haave

Liiketalouden puolella aikuisopiskelu tukee jo saavutettuja tietoja ja taitoja, lisäten ja syventäen entistä osaamista. Entäpä, jos aikuisopiskelijalla ei ole mitään hajua, mitä kustannusoptimilla selvitetään tai kuuluuko debet ja kredit kenties vieraisiin kieliin vai kirjanpitoon. Jos finanssimatematiikan on yhdistänyt pelkästään pankkimaailmaan, eikä vilpittömistä lakipykälistä ole ollut mitään havaintoa ennen opintoja. Mistä lähdetään rakentamaan sitä onnistumisen iloa, jota oppimisesta voi parhaimmillaan saada? Miten yhdistää työ, perhe- ja opiskeluelämä? Näitä asioita on tullut viime aikoina mietittyä aika paljon.

Kuinka suorittaa opinnot, rimaa hipoen vai täydellisyyteen pyrkien? Mikä kumma siinä on, että oma perfektionisti puskee päätään aina silloin, kun kaaos on muutoinkin lähellä. Helpommalla saattaisi päästä, jollei vaatisi niin vietävästi itseltään. Edes kutomisen tuomaa meditatiivista tilaa ei ole ollut mahdollista kokea viimeisen vuoden aikana. Jollen ollut hoitamassa työasioita, hoidin ainakin yhtä sairasta lasta. Samalla päässäni pyöri vähintään yksi laskukaava tai huoli siitä olinko muistanut kääntää passiivin perfektin kolmannen muodon oikein englanniksi, puhumattakaan palautettavista tehtävistä. Pyykit kyllä saattoivat unohtua koneeseen, samoin imurointi. Mieheni alkoi jo varovasti loppukeväällä kysellä, että milloinkahan se rouvan koulu oikein mahtaa loppua. 

Ilman luovaa hulluutta ja intohimoa uuden oppimiseen tästä ei tulisi mitään. Myös vertaistuki muilta opiskelijatovereilta on aivan ehdoton plussa. Ehkäpä elämänkokemus tulee näkyviin kykynä osata nauraa itselleen, mutta myös itkeä, kun siltä tuntuu. Yhden ainoan sanan kirjoittaminen Facebook-päivitykseen saa toisen, samassa veneessä olevan, tietämään heti, missä mennään. Ehkä myös luovuus, joka varmasti koettelee opettajieni huumorintajua aina silloin tällöin, auttaa näkemään syy-yhteyksiä ja mahdollisia seurauksia.

Sanoisin kuitenkin, että nuorille olen todella kateellinen siitä, kuinka hyviä he ovat käyttämään tietokoneita. Itse olen sitä ikäluokkaa, joka näki ensimmäisen tietokoneen lukiossa. Intoa puhkuen tietysti kurssille mukaan ja lopputulos oli se, että inhosin koko aparaattia. Ainoa asia, mitä silloin tehtiin, olivat erilaiset komennot Dos-tilassa, joiden piti saada kone tekemään tai hakemaan tiettyjä juttuja. Ei toimineet, ei. Muistan vieläkin pitkän matematiikan opettajan katseet, kun kysyin jotain asiaa. Kuten lienee arvaattekin, en opiskellut pitkää matematiikkaa. Täällä on puolestaan tullut oikea rautaisannos tietokoneen käyttötaitoja. Pikkuhiljaa alkaa inho väistyä ja tilalle tulla uteliaisuutta kaikista erilaisista mahdollisuuksista, mitä tietokone tarjoaa.

Voin kertoa Teille, jotka olette luovilla aloilla, että välillä niitä ideoita ei meinaa syntyä, ei sitten millään. Mutta viime talven aikana, kun luovuutta ei voinut päästää irti, vaan kaikki kapasiteetti oli kohdistettava loogiseen ja matemaattiseen ajatteluun, niin johan alkoi loppukeväästä tapahtua. Sitä ideoiden ja aikaansaannosten määrää ei voinut laskea, kun aivoni tuntuivat räjähtävän kasautuneesta paineesta. Kuinka saan taas kaiken kasaan tänä talvena, onkin sitten toinen juttu.

”Eteenpäin”, sanoi mummo lumessa. Välillä lunta on vain hiukan ja eteneminen on helppoa. Toisinaan lumi tekee ylitsepääsemättömän tuntuisia kinoksia, mutta eteenpäin mennään.

Tytti Päivärinta, aikuisopiskelija liiketalouden alalta, TAMK Virrat

Mitä opin tänään?

Tätä kirjoittaessani on opiskelumme kestänyt vuoden, yhden kuukauden ja 14 päivää. "Loppumme on lähellä", olemmehan nimittäin ajatelleet valmistua tradenomeiksi alle kahdessa vuodessa. 

Se on aika paljon vähemmän kuin 3,5 vuotta, jos olen Eerolta mitään oppinut?

Juuri nyt on menossa koulutuksemme raskain vaihe pitkine luentopäivineen ja raskaine ainekokonaisuuksineen. Onneksi viestinnän opettajamme Heli, tutorimme Helena ja "graafikkomme" Antti tietävät, että oppimista voi tapahtua muutenkin kuin luentoja kuuntelemalla. 

Siispä he pakkasivat meidät sekä nuorten medianomiopiskelijoiden Kuva11-ryhmän bussiin, ja kuljettivat päivän ympäri eteläistä Pohjanmaata. 

Reissun tarkoitus oli saada oppia yrittämisestä ja viestinnästä, ammattilaisten kertomana, käytännössä.

Veljekset Keskinen Oy:ssä meidät vastaanotti koulutuspäällikkö Esko Hietakangas.

Persoonallisesti sisustetussa kokous- ja juhlatilassa hän kertoi meille yrityksen taustoista, sen strategiasta, johtamisfilosofiasta ja visioista. 

Vaikka itse en välttämättä kuulu heihin, joista on hauskaa shopata päivä hehtaarihallissa, leiriytyä yöksi parkkialueelle asuntovaunuun ja osallistua aamusta "miljoonakisaan", täytyy yrittäjän rohkeutta ja innovatiivisuutta ihailla. 

Vesa on aikanaan ennakoinut ostosmatkailun kasvavat markkinat ja rohkeasti  kutsunut Tuuriin bussilasteittain ihmisiä ympäri maan - maailmaltakin. 

 
Hän on osannut tarjota sitä, mitä kansa haluaa.

Ehkä hän on myös tarjonnut kansalle jotain, mitä he eivät aiemmin edes tienneet haluavansa? 

Yhtä kaikki, Keskinen Oy on Suomenselän alueella suurin työllistäjä - 400 henkeä, kesällä 700. Välillisesti se työllistää ties kuinka monta ihmistä lisää. 

Koska hyvä blogikirjoitus on lyhyt, siirtyy tämä porukka nyt seuraavaan kohteeseensa.

 

Pramia Oy:ssä Jalasjärvellä emäntämme Minna Kallio-Kyyny odotteli meitä glögitarjottimensa kanssa. Vau - vahvaa ja hyvää, oman tehtaan glögiä! 

Minna kertoi meille yrityksestä, sen innovaatioista sekä vahvasta kestävään kehitykseen ja kierrätykseen perustuvasta strategiasta. 

Tässäkin yrityksessä omistaja on rohkea ja uskaltaa ottaa riskejä. Oma tuulivoimala, korkkiaan myöten kierrätettävät pullot ja moderni tehdas taitavat olla tämän yrityksen kilpailuedut näillä alkoholivalmistuksen vaikeilla markkinoilla? 

Nyt ei kerkeä sitä enempää pohtia sillä seuraava paikka odottaa jo! 

Vatsat täynnä herkullista lihasoppaa (kiitos Minna ja Virtain Osuuspankki) jatkoimme kohti Parkanoa. 

Nuorten  reippaan yhteislaulun raikuessa takapenkiltä saavuimme METLAan. 

Koska olimme kovasti myöhässä, siirryimme kiireesti kokoustilaan kuulemaan toiminnasta, hankkeista ja viestinnästä. 

Lasse Aro valotti meitä taustoista; monelle valtion tutkimuslaitoksen olemassaolosta tai tehtävästä ei ehkä aiemmin ollutkaan paljoa tietoa. 

Tämä Parkanon yksikkö työllistää 32 henkilöä ja yhdeksän tutkijaa. Se on Euroopan kolmanneksi suurin alan organisaatio. 

METLAn tehtävänä on muun muassa tutkia metsiemme kuntoa ja metsäekosysteemimme rakennetta, pitää yllä metsäympäristön tietovarantoa, sekä omalta osaltaan vahvasti tukea metsiin perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa. Käynnissä on myös pitkiä tutkimusprosesseja lääketeollisuuden kanssa.

Eveliina Oinas kertoi meille pian päättyvästä "Elivoimainen puuverstas" -hankkeesta.
Pirkanmaan 370 puutuotealan yritystä on vahvistanut markkinointiviestintäänsä, verkostoitunut ja lujittanut hankkeen puitteissa maakuntayhteistyötään. Eveliina on tehnyt monipuolista käytännön tiedotus,- markkinointi- ja PR-työtä kiertäen eri yrityksissä, keräten rekistereitä ja ylläpitäen hankkeen kotisivuja. 

Koko METLAn viestinnästä meille kertoi Aimo Jokela. 

Viestintätyö tässäkin organisaatiossa on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikutuksen teki erityisesti ajantasaiselta vaikuttanut, tehokas sisäinen viestintä. Intrassa kulkevat ajantasaiset tiedot niin konttoreissa tapahtuvasta toiminnasta kuin työntekijöiden liikkumisestakin. 

Ulkoisessa viestinnässä METLAssa keskitytään nettisivuihin, tapahtumista tiedottamiseen ja uutiskirjeiden tekemiseen ja lähettämiseen kaikille sidosryhmille. Osa viesteistä tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Siinä viestijän ammattitaitoa koetellaan; miten saada tutkijan kieli ymmärrettäväksi kaikille vastaaonttajille?

Oman esityksensä meitä varten oli valmistanut myös Markku Kujansuu elinkeinoyhtiö Kehitysparkista. 

Tässä Kihniön kunnan ja Parkanon kaupungin yhdessä omistamassa yhtiössä toiminnan perusajatuksena on tuottaa elinkeinoelämälle asiakaslähtöistä palvelua luottamuksellisesti ja joustavasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. He avustavat aloittavia yrittäjiä starttineuvonnallaan ja vahvistavat alueen elinkeinotoimintaa sekä alueyhteistyötä. Käytännössä sieltä voi siis saada apua esimerkiksi rahoituskanavien etsimisessä, yritystoiminnan kehittämisessä tai vaikkapa uuden liikeidean hiomisessa. Kehitysparkki työllistää kolme henkilöä ja se on osa Työ- ja Elinkeinoministeriön Yritys-Suomi-hanketta. 

Yrittämisen iloista ja murheista olisi varmasti riittänyt juttua Markunkin kanssa vielä pitkään, mutta iltapäivä oli ehtinyt vierähtää pitkälle: oli päästettävä isännätkin kotimatkalle.   

Summa summarum: "Mitä opin tänään?"

- Yrittäjän on oltava rohkea ja miellellään vähän "hullu".

- Yrityksen strategian on oltava selkeä.

- Johtamisfilosofian on toimittava myös käytännössä.

- On oltava valmis nopeisiin päätöksiin ja huonojen   päätösten perumiseen.

- On panostettava oman liikeideansa ja strategiansa hiomiseen myös toiminnan käynnistyttyä.

- On keskityttävä oman, ainutlaatuisen kilpailuetunsa esilletuomiseen kaikessa viestinnässä.

- On muistettava, että kaikessa toiminnassa on viestintä aina mukana. 

- Jokainen yrityksen sidosryhmiin kuuluva muokkaa yrityskuvaa tavalla tai toisella.

- Sosiaalisen median kautta huonot viestit leviävät laajalle erittäin nopeasti.

- Yrityksen perustamiseen saa tukea Suomessa monilta eri tahoilta.

Vaikka näissä teeseissä ei ollut minulle varsinaisesti mikään täysin uutta, vahvistivat ne kuitenkin käsityksiäni sekä viestinnän vaikutuksesta kaikkeen yritystoimintaan että yrittäjyyden haasteista ja sen mahdollisuuksista. 

Kiitos koko ryhmämme puolesta retken järjestäjille, iloisille matkatovereillemme ja kuljettajallemme. 

Kiitän myös kohdeyritysten edustajia: 

mieltä lämmitti hyvin valmistellut esitykset ja kaikkialla saamamme lämmin vastaanotto. 

Kyllä matkailu avartaa! 

Mahdollisimman valoisaa syksyä kaikille teille toivottaa

Outi

Kaikki blogin kuvat: Timo Salminen

Opinnoista oman itsensä pomoksi

”Blogit on niin last season, nyt käytössä pitäisi olla mikroblogi”, sanoi Gemilo Oy:n Katri Lietsala luennoidessaan meille mediatuotannon ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoille sosiaalisen median taustoista ja kehityksestä. Olen kirjoittanut luentomuistiinpanoihini tuolloin marraskuussa 2008 seuraavasti: ”Selvitä Twitterin mahdollisuudet järjestökampanjassamme ja tilaa Katrin kirja Social media!”.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, teen töitä kotitoimistossani: vastaan asiakkaiden sähköposteihin, sovitan viestinnän ja sosiaalisen median koulutuskeikkoja kalenteriini sekä kirjoitan blogia kesäkuussa julkaistun kirjani ”Kiinnostu ja kiinnosta - Näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa” pohjalta. Minusta on tullut Viestintä-Piritta, joka kouluttaa ja ohjaa järjestöjä ja muita organisaatioita viestimään tehokkaasti sekä käyttämään sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. 

Esikoisen

”Sinun pitäisi alkaa yrittäjäksi”

Kun hain mukaan jatko-opiskelemaan, työskentelin valtakunnallisessa nuorisojärjestössä järjestöpäällikkönä ja hoidin työssäni vain osittain viestinnän tehtäviä. Veikkasin, että järjestöpuolelta tulevana ja kaikkea muuta kuin media-alan tittelillä kulkevana henkilönä minulla ei välttämättä olisi suuriakaan mahdollisuuksia päästä mukaan näihin opintoihin. Olin väärässä, sillä minut valittiin mukaan hakijoiden joukosta.

Syksystä 2008 kevääseen 2009 matkustin kerran kuussa Helsingistä Tampereelle vanhan tutun opinahjoni koulunpenkille. Olin valmistunut TAMKin taiteen ja viestinnän osastolta amk-mediatuottajaksi jo 2003. Nyt pääsin ensimmäisten joukossa suorittamaan tätä mediatuotannon ylempää amk-tutkintoa. Opin paljon uutta, kävin monia mielenkiintoisia keskusteluja kanssaopiskelijoiden kanssa ja vähän väsyneenäkin sain raapustettua aina jotakin hyödyllistä infoa luennoilta muistiinpanovihkooni.

Siskoni sanoi minulle opintojeni jossakin vaiheessa, että minun pitäisi alkaa yrittäjäksi. Mietin tuolloin, ettei sellainen voisi olla mahdollista - enhän minä osaa mitään niin hyvin, että voisin elättää itseni tekemällä töitä yrittäjänä. Enhän minä osannutkaan, vielä silloin. En kuitenkaan voinut aavistaakaan, että vain kolme vuotta myöhemmin minulla olisi oma yritys, minulta olisi tilattu ja julkaistu kirja sekä osaamiseni olisi arvostettu niin korkealle, että minulta halutaan mentorointia.

Tsemppiä ja stipendejä

Opintojen aikana ja työmäärän kevättä kohti kasvaessa huomasimme tsemppaavamme toisiamme opiskelijoista koostuvalla tyttöringillä, joiden kanssa pidämme edelleen yhteyttä. Jaoimme Facebookissa omassa viestiketjussa ilot ja surut opinnäytteiden etenemisestä ja vähän muustakin. Taas tuli osoitettua se, kuinka koulukavereilla on kuin onkin merkitystä onnistumisessa ja että koulukavereita voi olla myös tämäntyyppisillä opintolinjoilla, missä tavataan harvemmin.

Kehuja voin jakaa huoletta myös opettajallemme Leena Mäkelälle sekä opinnäytteeni ohjaaja Harri Lappalaiselle Hanketaidosta. Heidän avullaan ja opinnäytettäni viimeiseen saakka viilaamalla se palkittiin yhdellä linjalleni jaetulla stipendillä. Tämä loi uskoa siihen, että myös media-alan ulkopuolella työtä tehnyt henkilö voi tehdä tärkeää viestinnällistä tulosta, jos vain haluaa. Myöhemmin järjestökampanjointia käsitellyt opinnäytteeni  on poikinut minulle myös koulutuskeikkoja.

Onnettomuudesta onneen

Kun mediatuotannon opinnot päättyivät, olin hetken aikaa todella kyllästetty uuden oppimisella. Jotakin jäi kuitenkin muhimaan takaraivoon. Huomasin jatkuvasti hamuavani lisää tietoa tästä uudesta viestintämaailmasta, sosiaalisesta mediasta. Keväällä 2009 osallistuin ensimmäiseen Suomessa järjestettyyn Twitter-seminaariin  ja sen jälkeen olen istunut yhä useammin alan tapahtumissa hankkimassa lisää tietoja aiheesta. Oppimisinto ei siis laantunutkaan rankan opiskeluvuoden jälkeen - se kasvoi. 

Samalla kehittyi ajatus siitä, että voisin sittenkin pystyä elättämään itseni toimimalla viestinnän ja sosiaalisen median kouluttajana omassa yrityksessä. Lopullisen päätöksen yrityksen perustamisesta tein, kun katkaisin jalkani Intiassa ja jouduin sairaslomalle neljän seinän sisälle moneksi kuukaudeksi. Oli aikaa miettiä, mitä minä elämälläni teen ja mikä minusta oikein isona voisi tulla.

Ilman TAMKin jatko-opintoja en tähän olisi päässyt. Vaikka vuosi oli raskas ja välillä teki mieli heittää hanskat tiskiin, on se kaikki uurastus nyt palkittu. Jotakin sellaista aivoissani tuona opiskeluvuotena naksahti, että se sai minut pyrkimään eteenpäin kohti tulevaisuutta, joka vastaa toiveitani. Koen tekeväni nyt juuri sitä, mitä olen aina halunnut, vaikken pitkään ole tiennytkään, mitä se on. Nyt tiedän, ja olen erittäin tyytyväinen!

Teksti ja kuvat: Piritta Seppälä, Viestinnän ja sosiaalisen median kouluttaja

Viestintä-Piritta

http://www.viestintapiritta.com

http://www.facebook.com/viestintapiritta

http://www.twitter.com/piritta

http://fi.linkedin.com/in/piritta

http://www.facebook.com/kiinnostukirja

http://www.twitter.com/kiinnostukirja

http://www.kansalaisfoorumi.fi/kiinnostu-ja-kiinnosta.html

Uusia eväitä elämään Virroilta: ”Kun yksi ovi menee kiinni, toinen aukeaa”

Me TAMKin Virtain toimipisteen 17 päiväryhmän aikuisopiskelijaa todistamme vanhan sanonnan jälleen kerran oikeaksi. Ryhmässämme kaikki ovat kokeneet yhden tai useamman ”oven paukahduksen”: saneeraukset, lomautukset, turhauttavan työn hakemisen ja torjutuksi tulemisen – ja kaikki mahdolliset muut tunteet, joita yllättäen työttömäksi jääminen pitkän työuran jälkeen ihmisessä herättää.

Edessä häämöttävä ovi raottui hieman silloin, kun onneksemme huomasimme mahdollisuuden hakeutua harvinaiseksi koettuun ”hyödylliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen”. Sanoilla työvoimapoliittinen koulutus on ihmisten mielissä usein negatiivinen kaiku. Ajatellaan, että työnhakijoille osoitetaan erilaisia koulutuksia, joiden sisältö ainakin osittain tuntuu aikuisesta, työtä jo vuosikymmenet tehneestä ihmisestä, hieman tyhjältä.

Tutkintoon johtava koulutus ei millään mittarilla laskettuna voi olla turha, oli sen järjestäjä mikä taho tahansa. Tämän koulutuksen tarpeellisuuden visioivat aikanaan yliopettaja Helena Kairamo TAMKista sekä Pohjois-Pirkanmaan TE-keskuksen asiantuntijat. Kun Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus sitten toteutui, motivoitunut joukko koottiin yhteen. Pääosin opiskelijat tulevat noin sadan kilometrin säteeltä Virroilta.

Aktiivinen opiskelijaryhmä perhepotretissa.

Pirkanmaa on jo vuosia ollut muuttovoittoinen maakunta, mutta positiivinen kehitys on keskittynyt lähinnä Tampereen kaupunkiseudulle. Maakunnan kehittämistyön ja ELY-keskuksen strategiana on myös haja-asutusalueiden elinvoiman ylläpitäminen ja siellä palvelujen, työpaikkojen ja asuntojen säilyminen sekä muu maakunnan kehittäminen. Koulutustarpeiden ennakoiminen pitkälle tulevaisuuteen ja erilaisten opintojen muokkaaminen työelämän kysyntää vastaavaksi on osa tätä tärkeää työtä.

Ryhmämme päivittää opistoasteisia tutkintojaan tradenomin tutkinnoksi erilaisin, monipuolisin pedagogisin keinoin. Pääasiassa istumme kuitenkin aivan perinteisesti luennoilla. Kohdallamme koulutuksen toteutustapa tarkoitti suurienkin elämänmuutosten toteuttamista ja myös rahallista satsausta. Osa meistä vuokrasi Virroilta ”boxin” koulutuksen ajaksi, perustipa joku pysyvän, uuden kodinkin kaupunkiin. Osa ajaa koulumatkat kimppakyydillä päivittäin, osa kurssilaisista oli jo valmiiksi virtolaisia.

Suuntautumisvaihtoehtomme on laaja: ”Uudistuva yritystoiminta, markkinointi ja talousjohtaminen”. Suoritamme tutkintomme noin kahdessa kalenterivuodessa, välissä virallinen kahden viikon loma tulevana kesänä. Opintopisteitä meille on hyväksiluettu entisen koulutuksemme perusteella jonkin verran, emmekä suorita tutkintoon kuuluvaa ensimmäistä työharjoittelua. Tahti on tiukka ja tehtävää paljon, eikä omasta ajankäytöstään aina saa itse päättää. Tämän tietävät kaikki perheelliset – ja mikseivät perheettömätkin – aikuisopiskelijat. Nopean valmistumisen mahdollistaa tietenkin se, että voimme ”työpäivinä” keskittyä vain opiskelemiseen toisin kuin työssäkäyvät iltaopiskelija-kollegamme.

TAMKin Virtain toimipiste tarjoaa laadukasta opiskelua meidän ja ilta-aikuisopiskelijoiden ryhmämme lisäksi noin kolmellesadalle nuorelle päiväopiskelijalle. Kukin osaltamme tuomme kaupunkikuvaan väriä ja liikettä, myymälöihin ja muihin palveluihin liikevaihtoa sekä kysyntää vuokra-asuntomarkkinoilla. Koulutusaikanamme me kaikki ryhmät luomme yhteyksiä ja verkostoja ja opimme tuntemaan paikallista yritys- ja yhdistystoimintaa. Arvattavaa on, että jokunen juurtuu kouluaikanaan paikkakunnalle ja jää asumaan Virroille koulutuksen jälkeenkin.

Oman ryhmäni työllistymisnäkymät ovat hyvät: päivitetty, tuore AMK-koulutus ja vuosikymmenten työkokemus tuovat kilpailuetua markkinoilla. Me katsommekin luottavaisesti ja avoimin mielin tulevaisuuteen.

Ensin kuitenkin keskitymme viimeisiin tentteihin ja toukokuussa alkavaan työharjoitteluumme. Kesän ajan tallomme kukin omia polkujamme ja keskitymme uuden oppimiseen harjoittelupaikoissamme. Hieman haikein mielin on tiivis ryhmämme hajaantumassa. Kotitehtäväksi saamme mukaamme ainakin yhden esseen kirjoittamisen, joten ihan ”vain työssä” emme kesälläkään ole. Sitä kirjoittaessaan saa hyvän tekosyyn olla yhteydessä opiskelijakollegoihin vaikkapa ”jotain kysyäkseen”, jos ikävä kesän aikana iskee.

Elokuun alkupuolella aloitamme loppurutistuksemme: noin sadan viimeisen opintopisteen suorittamisen. Suuntaamme katseemme myös kohti opinnäytetyön tekemistä ja valmistumista kesällä 2012. Kerran edessämme sulkeutunut ovi on tuolloin kokonaan auennut.

Hyvää kevättä ja aurinkoista kesää kaikille TAMKin opiskelijoille ja opettajille ympäri maakuntaa!

Outi Hyppönen TAMK / Virrat / Liiketalous

Agrologiopiskelijoiden superviikonloppuna opiskeltiin käytännön taitoja

Agrologiopiskelijat pääsivät töihin moottorisahojen, lehmien ja koneiden pariin opintoihin kuuluvalla käytännön jaksolla helmikuun lopulla.  Kaksipäiväisenä superviikonloppuna ohjelmassa oli traktorin käsittelyä, moottorisahausta, hitsausta ja lypsyä. Käytännön harjoittelujakso pidettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikössä Saarijärven Tarvaalassa. 

 

TAMKin ja JAMKin yhteistyössä toteuttama agrologikoulutus alkoi aikuiskoulutuksena tammikuussa 2011. Koulutus pidetään pääsääntöisesti Virroilla. 

TAMKin yhteysopettaja Heikki Toijala vietti superviikonloppua yhdessä opiskelijoiden kanssa. Valokuvia napsinut Heikki iloitsi siitä, että koulutuksessa on 25 innokasta, iloista opiskelijaa, jotka ennakkoluulottomasti ovat lähteneet oppimaan uutta. Virrat on hyvin luonteva paikka koulutukselle, sillä se on sopivasti keskellä useampien opiskelijoiden kotipaikkoja. Opiskelijoiden kotikunnista löytyy mm. Virrat, Pälkäne, Orivesi, Sahalahti, Ikaalinen, Mikkeli, Kihniö ja Helsinki. Kauimmaiset opiskelijat ovat Itä-Suomesta.
  

Moottoriöljyä täytyy olla riittävästi

Moottorisahojen huoltoharjoitus

Polttoleikkausvuoroa odotellessa.

Paksukin teräslevy leikkautuu, kun palavaa asetyleeniä ja happea puhalletaan oikein.

Tehtävänä on kiinnittää lumilinko traktoriin.

Täällä voidaan testata bioenergialla toimivia lämmityskattiloita.

Koulu lämpiää hakkeella.

Peruutus on tehtävä kieli keskellä suuta.

Tällä hetkellä koulutuksessa on menossa teoriaopetus. Touko-kesäkuussa agrologiopiskelijat lähtevät harjoitteluun.

Valokuvat: Heikki Toijala