Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelijaprojekti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelijaprojekti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Pilke Stay Up Late -tapahtuman tähtinä Vimmart Allstars, Pertti Kurikan nimipäivät ja Jonne Aaron





Proakatemialla on jo yhdentoista vuoden ajan järjestetty kehitysvammaisille suunnattu Pilke-tapahtuma. Tänä vuonna järjestimme bändi-illan 12.6. Pakkahuoneella, jota tähdittivät Vimmart Allstars, Pertti Kurikan nimipäivät sekä Jonne Aaron. Teimme tapahtumaa yhteistyössä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa ja se toimi samalla Valta Virtaa -konferenssin iltatapahtumana. Tapahtuman tuotot ohjattiin yhdenvertaisen taiteen oppilaitokselle Vimmartille.

Viime vuoden projektiryhmä uudisti tapahtuman ja järjesti sen ensimmäistä kertaa Stay Up Late -teemalla. Stay Up Late -konsepti on lähtöisin Englannista ja pohjaa ajatukseen siitä, että kehitysvammaisilla on oikeus määrätä elämästään itse. Nimi tulee siitä, että asumispalveluyksiköissä asukkailla on usein aikaiset nukkumaanmenoajat ja bändi-illan myötä he saavat valvoa hieman normaalia pidempään. Vuoden 2012 tapahtuma Klubilla oli menestys ja myytiin loppuun jo ennen tapahtumapäivää. Päätimme hyödyntää tätä myös tänä vuonna, mutta teimme kaiken vielä hieman isommin. Ajatuksenamme oli järjestää elämyksellinen tapahtuma myös täysi-ikäisille kehitysvammaisille.



Ikimuistoinen ilta


Projektiryhmä tapahtumaa varten koottiin jo syksyllä heti aloitettuamme opinnot Proakatemialla. Lähdimme tekemään Pilkettä varsin isolla porukalla, Tuuma Creativesta mukaan tulivat Ida Hanhihiemi, Jonna Majava, Joonas Inha, Laura Montonen ja Susanna Joutsenvirta ja Projektitoimisto Poltteesta Arlene Lamminmäki ja Vilma Vestelin. Toisaalta projektin pitkäkestoisuus ja suuri projektiryhmä asetti omat haasteensa, mutta antoi myös mahdollisuuden muokata tapahtumasta sellaisen kuin halusimme.



Tapahtumapäivän aamuna meillä oli vielä pari sataa lippua jäljellä, mutta järjestelyt kaiken kaikkiaan olivat hyvällä mallilla. Roudaukset ja soundchekit sujuivat omalla painollaan, Pakkahuoneen ja Klubin väki sekä artistit hoitivat ne ammattimaisesti ja me saimme vain katsella hommaa sivusta. Pakkahuoneen ovet avattiin puoli kuusi, puolitoista tuntia ennen ensimmäistä esiintyjää. Jännitystä oli ilmassa, kun seurailimme miten Pakkahuone alkoi täyttyä ihmisistä.

Pakkahuoneella oli loistava tunnelma koko tapahtuman ajan ja saimme niin osallistujilta kuin esiintyjiltäkin positiivista palautetta jo paikanpäällä. Ilta oli todella onnistunut ja näytti siltä, että onnistuimme järjestämään kohderyhmällemme ikimuistoisen illan. Toivottavasti nähdään taas ensi vuonna! 




Lisätietoa: www.pilketapahtuma.com

Teksti: Vilma Vestelin
Valokuvat: Jonna Majava

torstai 30. toukokuuta 2013

Kännykkäohjatulla robottikameralla voitto Spaceship-osakilpailussa


Kännykkäohjattu robottikamera toi Spaceship-osavoiton tietotekniikan opiskelijoille Jussi Paukulle ja Lauri Pihlajakankaalle. Nokian järjestämä kilpailu oli osa huhtikuussa pidettyä NASA:n järjestämää International Space Apps Callengea. Ideana oli kehittää ratkaisuja erilaisiin annettuihin haasteisiin.

Kesän Paukku ja Pihlajakangas työskentelevät TKI-osuuskunta Verstaalla.
Robottikamera osallistui Nokian OpenROV-challengeen, jossa paras Windows Phonea hyödyntävä projekti palkittiin. Demolassa järjestettyyn kisaan osallistui 15 tiimiä. Kilpailun alussa toisilleen tuntemattomat osallistujat jaettiin tiimeihin. Suunnittelu aloitettiin puhtaalta pöydältä ja aikaa oli käytettävissä 48 tuntia. Paukun ja Pihlajakankaan tiimissä oli lisäksi 2 opiskelijaa Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Parhaasta projektista tiimiläiset saivat palkinnoksi Lumia 820 -puhelimen. 

Jatkokehitysmahdollisuuksia on

Robottikameralla on heidän mukaansa huimasti jatkokehityspotentiaalia ja suunnitelmissa on kehittää kameraa edelleen.

”Seuraava kehitysaskel hyödyntäisi kännyköissä nykyään yleisiä gyroskooppiantureita. Tällä saavutettaisiin vaikutelma siitä, että robottikameran kuva tulisi kännykän omasta kamerasta. Lopullinen sovellus olisi se, että käyttäjällä olisi silmikkovideonäyttö, jossa gyroskooppianturi on kiinni. Laitteiston toimiessa alle 100 millisekunnin viiveellä, käyttäjä olisi ikään kuin robotin kyydissä itse. Nyt kaikki reaaliajassa tarkkailtavat järjestelmät käyttävät kameroiden ohjaamiseen erillisiä käsikäyttöisiä ohjaimia. Tällä järjestelmällä kädet vapautuisivat, ja käyttäjä saisi paremman tuntuman ympäristöön."

TAMKin tietotekniikan TKI-osuuskunta Verstas tarjosi robottikameraan tarvittavat komponentit.
 
”Ilman tarvittavia mekaanisia ja elektronisia osia kameramme ei olisi onnistunut, joten on todella hienoa, että omasta koulustamme löytyi apua projektiimme.”


maanantai 20. toukokuuta 2013

"Kuin olisi tansseissa ollut!" – senioripäivässä viihdyttiin


TAMKin eri alojen opiskelijat järjestivät Hyvän Olon Iltapäivän senioreille torstaina 18.4.2013. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa, nyt uudella kokoonpanolla. Opiskelijoiden vastuulla oli tehdä koko tapahtuma alusta loppuun, koulu tarjosi ainoastaan tilat. Pilottitapahtumien päämääränä on TAMKin hyvinvointiklinikan monialaisen toiminnan kehittäminen.


Yhdessä pistimme viisaat päämme yhteen. Omia sidosryhmiämme hyödyntäen kuin myös rohkeasti uusia ovia kolkutellen aloimme etsiä sopivia asiakkaita, mahdollisia sponsoreita, suunnitella ohjelmaa joka perustuisi eri osaamisalueillemme, jakaa tehtäviä ja kasata päivää pala kerrallaan pystyyn.  Useiden palaverien, epäselvyyksien ja onnistumisen kokemuksien lopputuloksena oli hyväntuulinen ja leppoisa iltapäivä kymmenkunnan toisilleen ennestään tutun eläkeikäisen naisen parissa. 



Iltapäivä alkoi yhteisesti ja maljoja kilisteltiin sekä rouvat toivotettiin tervetulleiksi. Tätä seurasi parin tunnin sessio, jonka aikana kierrettiin hyvinvointipisteillä. Tarjolla oli bioteknologien piste jossa mittailtiin veriarvoja ja verenpainetta ja juteltiin niiden merkityksestä, fysioterapeutin piste rentoutumiselle, sosionomien piste jossa muisteltiin mennyttä ja tulevaa sekä sairaanhoitajien jalkojenhoitopiste jossa naisia hemmoteltiin mm. jalkahieronnalla. Lopuksi kokoonnuimme vielä yhdessä kahvittelemaan, maistelemaan Linkosuon sponsoroimaa kakkua ja Ruohonjuuren tarjoamia keksejä, keräämään palautetta ja katselemaan iltapäivän valokuvasatoa. Lopussa julkistimme myös pienen arvauskisamme voittajan. Voittaja sai palkinnoksi hierontalahjakortin fysioterapeutti Aila Uotilalle.



Tapahtumapäivän ja projektikurssin tavoitteena oli paitsi luoda hyvinvointia seniori-ikäisille, myös pohtia tämänkaltaisten tapahtumapäivien järjestämistä tuotteena, jota TAMK voisi markkinoida. Tehtävämme oli siis myös laskea suuntaa antavaa hintaa tapahtumalle, ja päättää, aiommeko pyytää osallistumismaksua. Päädyimme kuitenkin järjestämään tapahtuman maksutta, vaikka osallistujat maksoivat kyllä pienen vapaaehtoisen kahvimaksun. Tuotteistamisen näkökulma tarjosi myös pohtimisen aihetta: omaa ammattitaitoa on hankalampi hinnoitella kuin konkreettisia tuotteita!


 
Oppimiskokemuksena tapahtuman järjestäminen oli monipuolinen: ns. moniammatillinen yhteistyö eri alojen opiskelijoiden kanssa oli hedelmällistä - jokainen laittoi oman osaamisensa likoon, ja näin saatiin aikaiseksi hyvä ja toimiva kokonaisuus, jossa jokainen piti huolen omasta tontistaan enemmän kuin hyvin. Tapahtuman järjestäminen ja suunnittelu tarjosivat sopivasti haastetta ja pohtimista, ja tietenkin myös onnistumisen kokemuksia. Mikä tärkeintä, myös seniorit tuntuivat nauttivan. Iltapäivän tunnelman kiteyttää hyvin erään rouvan kommentti kahvipöydässä: "Kuin olisi tansseissa ollut!"


Kiitokset myös sponsoreille!
Cafe Linkosuo
Armas Pikaruokala
Fysioterapeutti Aila Uotila
Opiskelijaravintola Fazer Amica Pirteria
Ekomarket Ruohonjuuri

Näihin kuviin (joista kunnia kuuluu Riikka Ahlforsille), näihin tunnelmiin, sosionomiopiskelijat Mirva ja Jenna

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Asta Rakentaja 2013 -messujen jälkimainingit


Kevään Rakentaja-messut pidettiin 8.-10.2.2013 ja saadun palautteen perusteella voimme olla erittäin tyytyväisiä urakkaamme. ASTA Rakentaja 2013 -messuilla vieraili 18 826 messuvierasta ja tuotteitaan esitteli 291 näytteilleasettajaa, näin ollen tämän vuoden messut olivat laajimmat koskaan pidetyt Asta Rakentaja messujen historiassa. 

Kuhinaa messuosastoilla. Valokuva: Tampereen Messujen kuvapankki

Puusuutarit ry on Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoiden yhdistys, joka järjestää ASTA Rakentaja -messutapahtumaa yhteistyössä Tampereen Messut Oy:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Rakentamisen messutapahtuman järjestäminen on pitkä traditio Puusuutareille, jotka järjestivät ensimmäisen Rakentaja-näyttelyn jo vuonna 1968. 

Puusuutarien Tuotetalo kiinnosti yleisöä. Valokuva: Puutasuutarit ry

Puusuutareiden järjestämä hyväntekeväisyyshuutokauppa keräsi tänä vuonna 2100 €, jotka lahjoitetaan lyhentämättömänä TAYSin lastentautien poliklinikalle. Perinteikäs Puusuutarien rakentama Tuotetalo sai jälleen kiitosta ja oli vetonaulana messuhallin keskeisellä paikalla.

Muita vetonauloja olivat työnäytökset, messuisäntänä toiminut Jorma Piisinen sekä sunnuntaina esiintynyt valvova rakennusmestari Timo Harjakainen.


Valvova rakennusmestari Harjakainen vauhdissa. Valokuva: Tampereen Messujen kuvapankki.

Seitsemättä kertaa järjestettyjen ASTA Rakentaja-messujen kävijämäärä nousi viimevuodesta yli kuudella sadalla ja näytteilleasettajia oli 11 enemmän kuin viimevuonna. Kävijäpalautteen mukaan messut onnistuivat hyvin ja varsinkin suuri homekeskustelu kiinnosti kävijöitä.



Teksti: Esa Kirvesniemi ja Sami Heinämäki
Puusuutarit ry




maanantai 14. tammikuuta 2013

Venäjä-osaamista Pietarissa ja Tampereella



Venäjä markkina-alueena -kurssilla tutustuimme Venäjään markkina-alueena ja teimme markkinatutkimuksen suomalaisille pk-yrityksille yhdessä kahden pietarilaisen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Kurssimme tavoitteena oli oppia myös toimimaan monikulttuurisessa ja monialaisessa projektiympäristössä, mikä osoittautuikin varsin haastavaksi. Suomalaiset opiskelijat koostuivat Ikaalisten, Mäntän ja Tampereen kampuksen eri alojen opiskelijoista ja venäläiset opiskelijat, joiden kanssa teimme yhteistyötä, opiskelivat St. Petersburg State Technological University of Plant Polymersissa ja St. Petersburg State Forest Technical Universityssa.

Kurssin alkupuolella tutustuimme Venäjään markkina-alueena suomalaisen opiskelijaryhmämme voimin. Kurssin opiskelutahti oli hyvin tiivis ja alku sujui verkkoluentojen ja -harjoitusten parissa sekä lähitapaamisissa erilaisissa purkukeskusteluissa. Saimme myös tehtäväksi käydä yhteistyöyrityksissämme tutustumassa ja keskustelemassa tarkemmin varsinaisista markkinatutkimusten tutkimuskysymyksistä. Yhteistyöyrityksemme olivat kaikki pirkanmaalaisia ja ne itse tai niiden asiakkaat toimivat metsä- ja paperisektoreilla. Yrityksiä oli viisi: Pyroll Oy, Adara Oy, ProSilva Oy, Ollikaisen Hirsirakenne Oy sekä Kopar Oy.

Lokakuun lopussa lähdimme Pietariin FIRST-intensiiviviikolle aloittaaksemme varsinaisen markkinatutkimuksen pietarilaisten yhteistyöopiskelijoiden kanssa. Pietarin opintomatka oli mielenkiintoinen ja mahtava kokemus! Ensimmäisenä kulttuurishokkina koimme kielimuurin, koska suurin osa meistä vierailevista opiskelijoista ei ymmärtänyt tai puhunut venäjän kieltä, minkä takia kommunikointia mm. asuntolassa oli hyvin hankalaa. Venäläiset opiskelijat olivat hyvin vieraanvaraisia, mikä herätti meissä suomalaisissa ihmetystä ja vaivautuneisuutta. Erityisesti pojat olivat hyvin vieraanvaraisia.

Opintoviikko oli melko raskas, koska päivät ja välimatkat Pietarissa olivat pitkiä. Olisimme kaivanneet enemmän omaa aikaa, jotta olisimme ehtineet tutustua kaupunkiin ja nähtävyyksiin paremmin. Suurin shokki oli asumusolot ja vessakulttuuri. Suosittelemme jokaista Pietariin matkaavaa ottamaan omat vessapaperit mukaan! ;) Löysimme onneksi aikaa yöelämään tutustumiseen ja pääsimme kokemaan Pietarin yöelämän myös paikallisten perspektiivistä!

Kuukauden verkon yli tapahtuneen vaativan tiedonhakuvaiheen jälkeen venäläiset opiskelijat tulivat vierailulle Tampereelle. Pietarilaisten tullessa Suomeen markkina-tutkimukset olivat jo lähes valmiit ja viikko kului tutkimuksen viimeistelyssä ja yritysvierailuilla käydessä. Venäläiset opiskelijat pitivät kaupunkia kauniina ja idyllisenä. Välimatkatkin olivat paljon lyhyempiä kuin Pietarissa J Suomalaisille opiskelijoille viikko oli Venäjällä vietettyä intensiiviviikkoa raskaampi, koska kaikilla oli muiden kurssien tunteja ja koulutehtäviä. Joillekin ryhmätyön viimeistely aiheutti harmaita hiuksia, mutta perjantain loppuseminaarin ja yritystapaamisten jälkeen fiilis oli mitä mahtavin!

Metsä Akatemian päärakennus Pietarissa
Opimme syksyn aikana paljon venäläisestä kulttuurista ja venäläisten toimintatavoista. Huomasimme, että selkeä ohjeistus ja tiukat dead linet ovat tarpeen kansainvälisessä yhteistyössä, jos haluaa jotain tapahtuvan. Näimme yritysvierailuilla, millainen yritysympäristö ja työkulttuuri Venäjällä vallitsee, mikä oli yksi kurssin hyvistä puolista. Työkulttuurissa hierarkia ja valtaetäisyys ovat selkeämpiä kuin Suomessa ja johtajan rooli korostuu Venäjällä. Yleisesti Venäjä markkina-alueena -kurssin hyviä puolia olivat Venäjän tuntemuksen paraneminen, uusien opiskelukavereiden saaminen ja tutustuminen mielenkiintoisiin ihmisiin sekä verkostoituminen. Kurssi oli todella tiivis, joten opintopisteet on todellakin ansaittu! Kurssi vaatii omistautumista, joten motivaation pitää olla kohdallaan.

Kurssin opiskelijat:
Noora Suojansalo, Hanna-Mari Rajala, Mohamed Ali, Noora Haapala, Heli Heiskanen, Ville Hämetvaara, Joonas Kiiala, Anastasia Kuzmina, Taru Kyllästinen, Julia Mikhailova, Aleksi Niittymies, Tuomas Piispanen, Tero Saarinen, Vesa Soikkeli.

tiistai 31. toukokuuta 2011

TAMKin Valopää-projektissa rakennetaan Aivovammaliitolle opetuspäätä



Pää on pyhä asia.  TAMKin tietotekniikan opiskelijat joutuvat porautumaan pintaa syvemmälle, kun eräs heidän kesän projekteistaan on rakentaa Aivovammaliitolle opetuspää.  Aivovammaliiton tilaaman pään tarkoituksena on havainnollistaa aivoja niihin kiinnitettyjen led-lamppujen avulla.


Pään työnimi on ollut alusta lähtien Valopää.



 
Valopää-projekti aloitettiin toukokuun alussa.  Projekti on edennyt kuukaudessa niin, että Aivovammaliiton työntekijät kävivät toukokuun lopussa tapaamassa TAMKilaisia ja keskustelemassa työn etenemisestä.  Päätä rakentamassa on TAMKista tietotekniikan kesäharjoittelussa olevia opiskelijoita.

 






”Tiiviisti kerrottuna valopäässä laitetaan ledejä sellaisiin kohtiin, jotka kuvaavat eri aivolohkojen toimintaa.  Samalla aikaa kun joku kertoo aivovammoista, hän pystyy näyttämään mistä aivojen osasta on kyse, kun niihin syttyy valo”, projektia ohjaava tietotekniikan koulutuspäällikkö Ari Rantala kertoo.

”Pään avulla voimme näyttää yleisölle mitä tapahtuu, kun tapaturmaisesti esimerkiksi lyö päänsä tai saa siihen iskun.  Tämä on paljon havainnollisempaa kuin PowerPoint-esitys.  Käymme paljon eri tilaisuuksissa puhumassa, myös lapsille ja nuorille aivovammojen ennaltaehkäisystä. Minulla oli eräässä tilaisuudessa mukanani Lars-niminen opetuspää ja huomasin, että se herätti paljon kiinnostusta. Siitä se idea sitten lähti.  Pää mitä voisi itse räplätä.  Saimme tietää, että TAMKin tietotekniikan koulutusohjelma on oikea paikka toteuttaa toiveemme ja otimme yhteyttä TAMKin ”, Aivovammaliiton järjestösuunnittelija Kaija Koivisto kertoo.

Toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam tutustuu Valopäähän.

”Tämä on tosi hyvä projekti, kaikki mukana olevat opiskelijat oppivat tästä paljon.  Suurin osa projektissa mukana olevista opiskelijoista opiskelee ensimmäistä tai toista vuotta tietotekniikkaa.  Tässä opitaan perustaitoja, joita kaikkien tietotekniikkainsinöörien pitää osata.  Tällaisia projekteja toivomme lisää”, päätä demonnut Mika Heikkinen kertoo.  Vastavalmistunut tietotekniikan insinööri Heikkinen on itse mukana projektissa suunnittelemassa ja ohjaamassa muita.

Aivovammaliiton tavoitteena on, että tietoisuus aivovammasta leviäisi.

”Toiveenamme on kevyt, kassiin mahtuva pää, jota pystymme kuljettamaan mukanamme”, Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam kertoo.

”Projektissa edetään vaihe kerrallaan. Elokuun aikana teemme ensin demon valmiiksi.  Joudumme hankkimaan elektroniikkakomponentteja ja se saattaa kestää.  Aivovammaliiton kanssa tehtyyn sopimukseemme kuuluu, että teemme heille tässä vaiheessa kolme päätä”, Heikkinen ja Rantala kertovat.

”Aivovammat jäävät helposti pimentoon. Aivovammaliitto on ainoa, joka aktiivisesti tuottaa tietoa aivovammoista.  Oireet saattavat tulla näkyviksi vasta vuosien päästä. Tätä päätä voimme käyttää myös koulutuksissamme. Aivovamma on vamma muiden vammojen joukossa.   Aivojen vammautuessa, vamman laatuun vaikuttaa se mihin aivojen osaan vaurio tulee ja miten voimakas on vaurion aiheuttama isku.  Aivovammaiset häpeävät vammaansa, koska sitä ei ymmärretä.  Aivovamma ei aina näy päällepäin.",  Lindstam kertoo.


Teksti: Arja Hautala

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Global Service Jam - ajatuksista palveluiksi



Ohikiitäneen vapaan jälkeen on hyvä hetkeksi pysähtyä ja kysyä itseltä, kuinka vietän viikonloppuni normaalisti? Pitkän viikon jälkeen monelle on helpotus vain kaatua sohvalle ja antaa kaukosäätimen kaventaa valintojen maailmaa. Olen myös kuullut, että varsinkin monelle opiskelijalle mieluinen vaihtoehto on kadota yön pyörteisiin nollaamaan pääkopan painolastia. Toisinaan kyseinen toimenpide saatetaan suorittaa viikon aikana useampaankin kertaan, opiskelu kun on rankkaa puuhaa. Oikeista töistä puhumattakaan.

Mitä jos sinulle aukeaisi normaalien viikonloppurituaalien sijaan mahdollisuus käyttää vapaasi johonkin aivan muuhun? Johonkin sellaiseen, mitä ei ole koskaan aiemmin tehty missään muualla maailmassa. Ja se jokin tehtäisiin heti ensimmäisellä kerralla globaalisti, yhdessä 1200 muun rituaalinrikkojan kanssa yhtä aikaa. Lähtisitkö mukaan?

Global Service Jam -niminen tapahtuma järjestettiin Tampereella viikonloppuna 11.-13.3. Samalla päivämäärällä se järjestettiin ensi kertaa myös 59 muussa kaupungissa ympäri maailmaa. Tuon viikonlopun aikana yhteensä 1263 kappaletta aivoja teki aivan jotain muuta kuin kalkkiintui narikassa tai menetti solujaan liuottimille (tai no, lievää solukatoa saatettiin ehkä kokea). Global Service Jamin ideana oli saattaa yhteen palvelumuotoilusta (service design) kiinnostuneet ammattilaiset ja opiskelijat eri maailman nurkista. Viikonlopun tuotoksena pienet paikkakunnat kuten Tampere, Helsinki, Lontoo, New York, Sydney ja Shanghai yhdistivät ajatuksensa yhteisen teeman ympärille ja loivat paikallisesti uusia palveluinnovaatioita kansainvälisen järjestäjäorganisaation ohjeistukseen pohjaten. Tulokset puhuvat puolestaan: 48 tunnissa luotiin 203 uutta palvelukonseptia, joista kolme syntyi Tampereen Finlaysonilla.


Tampereen tapahtuman taustalta löytyy palvelumuotoilutoimisto Kolmas Persoona, TAMKin yrittäjyyden yksikkö Proakatemia sekä yrittäjäyhteisö Stream Tampere Ry. Yhteistyö kantoi hedelmää. Väinö Linnan aukiolla Uuden Tehtaan ja Proakatemian tiloissa järjestetyyn tapahtumaan hyppäsi mukaan parikymmentä palvelumuotoilusta kiinnostunutta rohkeaa. Pienten workshoppien ja ryhmätyöskentelyn siivittämiä osallistujia löytyi niin yritysmaailmasta kuin Tampereen eri korkeakouluista. Ihailtavaa aktiivisuutta ja avoimuutta joukolta ihmisiä, jotka eivät entuudestaan toisiaan tunteneet. Uusien tuttavuuksien ohella syntyi myös tulevaisuuden suunnitelmia: ainakin yhtä luotua konseptia lähdetään jatkokehittämään konkreettiseksi palveluksi.

Global Service Jam onnistui niin paikallisesti kuin kansainvälisesti juuri siinä missä pitikin. Se vahvisti globaalin, palvelujen elämyksellisyydestä ja asiakaskokemuksesta kiinnostuneen yhteisön siteitä ja osoitti service design -ajattelun olevan vahva, kasvava trendi ympäri maailmaa. Mutta mikä tärkeintä, tapahtuma oli hieno osoitus siitä, että ajatuksia ja kokemuksia vaihtamalla emme kehitä vain itseämme vaan luomme samalla merkitystä ympäristöömme. Yhden viikonlopun aikana voi saavuttaa siis muutakin massiivista kuin kahden päivän krapulan.

Teksti ja kuvat:
Juho Tolvanen
Global Service Jam Tampere
Proakatemia