Mestarimyyjä 2011 koulutuksen päätöstilaisuus

TAMKin liiketalouden opiskelijat olivat jälleen ottaneet innolla osaa K-ryhmän, jo 25.kerran järjestettävään Mestarimyyjäkoulutukseen. Kuntokadun kampuksella järjestettiin 5.3.2012 koulutuksen päätöstilaisuus.

Tiedottaja Pasi Pihjava ja opinto-ohjaaja Eija Iso-Junno avasivat tilaisuuden

Tilaisuus alkoi Keskon tiedottaja Pasi Pihlavan esittelyllä Kesko-konsernista, Keskon toimialoista ja eri kauppaketjuista. Lisäksi katsottiin Keskon 70-vuotisjuhlafilmi.

Tämän jälkeen rekrytointipäällikkö Heikki Mustila Ruokakeskosta kertoi opiskelijoille K-ryhmästä työnantajana sekä kauppiasurasta. Korkeakouluopiskelijoille Kesko tarjoaa mm. K-trainee koulutusta sekä AMK:ssa järjestettävää kauppiasyrittäjyyspolkua. TAMKissa näitä kauppiasyrittäjyyspolun (5-20 op) osioita pääsee suorittamaan seuraavan kerran syksyllä 2012.

Tilaisuus päättyi Mestarimyyjätodistusten ja stipendien jakoon. Pasi Pihlava ja Heikki Mustila luovuttivat stipendit koulutuksessa hyvin menestyneille opiskelijoille. TAMKista löytyi myös valtakunnan paras Mestarimyyjäopiskelija Jetro Saarti Rauta-linjalla! Lisäksi kaikki osallistujat, 54 opiskelijaa, saivat todistukset + yhden opintopisteen osallistumisestaan.

Mestarimyyjäkoulutukseen osallistuneita opiskelijoita

Mestarimyyjäkoulutuksen toteuttamisesta vastaavat oppilaitokset, K-instituutti ja Kesko. Koulutuksen ohjauksesta TAMKissa vastasi opinto-ohjaaja Eija Iso-Junno.
 

Tänä keväänä Mestarimyyjätodistukset sai yhteensä 3 577 opiskelijaa. Oppilaitoksissa Mestarimyyjäkoulutus suoritetaan hieman suppeammassa muodossa kuin K-ryhmässä. Opiskelijat voivat valita kiinnostuksensa mukaan yhdestätoista eri tavara-alalinjasta haluamansa Mestarimyyjälinjan. Opiskelu tapahtuu etäopiskeluna, johon sisältyvät laajat, verkossa suoritettavat opintotehtävät. Sisällön pääpaino on tuotetietoudessa. Lisäksi koulutus sisältää yleisiä osioita, jotka käsittelevät muun muassa hyvää asiakaspalvelua, kuluttajansuoja- ja ympäristöasioita sekä K-ryhmän ajankohtaisia asioita.

EDIT
K-ryhmä palkitsi parhaat Mestarimyyjäkoulutukseen osallistuneet TAMKin Virtain yksikön opiskelijat 14.3. järjestetyssä Mestarimyyjäkoulutuksen päätöstilaisuudessa. Hyväksytysti koulutuksen suoritti 21 opiskelijaa, stipendillä palkittiin mm. Lotta Abid, valtakunnan jaettu paras opiskelija Kassa-linjalla.Virtain yksikkö oli keskiarvoltaan valtakunnan toiseksi paras oppilaitos! 

Matkailuyrittäjien benchmarking-matka Himokselle

TAMKin KESMA I –hanke järjesti 16.2.2012 benchmarking-matkan Jämsän HimosMaailmaan. Mukaan Ravintola Hirvikartanossa järjestettyyn tilaisuuteen lähti hankkeen edustajien lisäksi Vihreä Sydän-yritysverkoston yrittäjiä. Matkan tavoitteena oli levittää hyviä käytänteitä ja innostaa yrityksiä kestävyyden edistämiseen omassa toiminnassaan.  

Hirvikartano on Suomen ensimmäinen yksityinen hirvitila, jonka tarhassa asuu tällä hetkellä neljä hirveä, Laila, Annikki, Matti-Esko ja Jorma. Tilan emäntä Susanna Partio kertoi ruokailun ohessa Hirvikartanon historiasta ja nykyhetkestä. Hän painotti, että pelkällä kauniilla luonnolla ja maisemalla ei matkailuyritys pärjää Suomessa, vaan erikoistuminen on välttämättömyys menestykselle. Yrityksen täytyy kehittää jokin oma persoonallinen valtti, jolla erottua massasta. 

Hirvikartanon isäntä Jouko Partio hirvineen

Susanna esitteli myös paikallisten pienyritysten yhteistyöverkostoa HimosMaailmaa. HimosMaailma on toiminut melkein neljä vuotta ja se on alusta asti ollut yritysten omistama osakeyhtiö, jolla on tällä hetkellä reilut 60 osakasta. Suuri osakasmäärä tällaisessa yhtiössä aiheuttaa helposti ongelmia. Kuinka sitouttaa kaikki osakkaat? Kuinka rajata yrittäjien määrä? Nämä kysymykset herättivät ansaittua keskustelua tilaisuudessa. Toimivan verkoston edellytyksiä käytiin muutenkin läpi HimosMaailman kokemusten kautta.

HimosMaailma on sekä myynti- että markkinointiorganisaatio ja tällaisen yhtiön toimivuuden kannalta on tärkeää, että ulkoisen viestinnän lisäksi myös sisäinen viestintä on kunnossa. Verkostossa mukana olevien yritysten pitäisi tuntea toisensa ja toistensa tuotteet riittävän hyvin ja olla avoimia toisilleen. Hirvikartanon isäntä, Jouko, korosti tässä yhteydessä, että tämä koskee myös kaikkia työntekijöitä eikä pelkästään yrittäjiä. 

Matkailun kestävään kehitykseen liittyen HimosMaailman Satu Jokinen kertoi heidän viime vuonna aloitetusta hiilijalanjälkiprojektista. Projektissa on kehitetty Suomen ensimmäinen hiilijalanjälkilaskentamalli ja nettilaskuri matkailukeskukselle. Tähän liittyvä energiamökkipalvelu otetaan käyttöön nyt helmikuun aikana kymmenessä kohteessa., joista kahdeksan on mökkejä ja kaksi ravintolaa. Projektin tavoitteena on pienentää alueen ilmastonmuutosvaikutuksia. Kulutuksen reaaliaikaisen seurannan uskotaan herättävän ihmisiä ajattelemaan vastuullisuutta ja kulutustottumuksia. Hiilijalanjälkiprojekti ei ole vain tietyn ajan kestävä hanke, vaan siitä on tarkoitus tehdä jatkuva ja kehittyvä prosessi.

Matka oli kaikin puolin erittäin onnistunut ja yrittäjät olivat tyytyväisiä päivän antiin. Tietojen vaihtaminen eri alueiden yrittäjien kesken on hyödyllistä, antoisaa ja ajatuksia herättävää. Suomalainen yrityskulttuuri kaipaakin lisää avoimuutta ja yhteistyötä salailun ja minä-itse –ajattelun vastapainoksi.

Teksti: Markku Saarela, TAMKin liiketalouden opiskelija
Kuva: Kaisa Merilahti

Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentaminen –hanke (KESMA I) toteutetaan neljän alueen yhteistyönä 1.12.2010 - 29.2.2012. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii projektin hallinnoijana partnereinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Mitä opin tänään?

Tätä kirjoittaessani on opiskelumme kestänyt vuoden, yhden kuukauden ja 14 päivää. "Loppumme on lähellä", olemmehan nimittäin ajatelleet valmistua tradenomeiksi alle kahdessa vuodessa. 

Se on aika paljon vähemmän kuin 3,5 vuotta, jos olen Eerolta mitään oppinut?

Juuri nyt on menossa koulutuksemme raskain vaihe pitkine luentopäivineen ja raskaine ainekokonaisuuksineen. Onneksi viestinnän opettajamme Heli, tutorimme Helena ja "graafikkomme" Antti tietävät, että oppimista voi tapahtua muutenkin kuin luentoja kuuntelemalla. 

Siispä he pakkasivat meidät sekä nuorten medianomiopiskelijoiden Kuva11-ryhmän bussiin, ja kuljettivat päivän ympäri eteläistä Pohjanmaata. 

Reissun tarkoitus oli saada oppia yrittämisestä ja viestinnästä, ammattilaisten kertomana, käytännössä.

Veljekset Keskinen Oy:ssä meidät vastaanotti koulutuspäällikkö Esko Hietakangas.

Persoonallisesti sisustetussa kokous- ja juhlatilassa hän kertoi meille yrityksen taustoista, sen strategiasta, johtamisfilosofiasta ja visioista. 

Vaikka itse en välttämättä kuulu heihin, joista on hauskaa shopata päivä hehtaarihallissa, leiriytyä yöksi parkkialueelle asuntovaunuun ja osallistua aamusta "miljoonakisaan", täytyy yrittäjän rohkeutta ja innovatiivisuutta ihailla. 

Vesa on aikanaan ennakoinut ostosmatkailun kasvavat markkinat ja rohkeasti  kutsunut Tuuriin bussilasteittain ihmisiä ympäri maan - maailmaltakin. 

 
Hän on osannut tarjota sitä, mitä kansa haluaa.

Ehkä hän on myös tarjonnut kansalle jotain, mitä he eivät aiemmin edes tienneet haluavansa? 

Yhtä kaikki, Keskinen Oy on Suomenselän alueella suurin työllistäjä - 400 henkeä, kesällä 700. Välillisesti se työllistää ties kuinka monta ihmistä lisää. 

Koska hyvä blogikirjoitus on lyhyt, siirtyy tämä porukka nyt seuraavaan kohteeseensa.

 

Pramia Oy:ssä Jalasjärvellä emäntämme Minna Kallio-Kyyny odotteli meitä glögitarjottimensa kanssa. Vau - vahvaa ja hyvää, oman tehtaan glögiä! 

Minna kertoi meille yrityksestä, sen innovaatioista sekä vahvasta kestävään kehitykseen ja kierrätykseen perustuvasta strategiasta. 

Tässäkin yrityksessä omistaja on rohkea ja uskaltaa ottaa riskejä. Oma tuulivoimala, korkkiaan myöten kierrätettävät pullot ja moderni tehdas taitavat olla tämän yrityksen kilpailuedut näillä alkoholivalmistuksen vaikeilla markkinoilla? 

Nyt ei kerkeä sitä enempää pohtia sillä seuraava paikka odottaa jo! 

Vatsat täynnä herkullista lihasoppaa (kiitos Minna ja Virtain Osuuspankki) jatkoimme kohti Parkanoa. 

Nuorten  reippaan yhteislaulun raikuessa takapenkiltä saavuimme METLAan. 

Koska olimme kovasti myöhässä, siirryimme kiireesti kokoustilaan kuulemaan toiminnasta, hankkeista ja viestinnästä. 

Lasse Aro valotti meitä taustoista; monelle valtion tutkimuslaitoksen olemassaolosta tai tehtävästä ei ehkä aiemmin ollutkaan paljoa tietoa. 

Tämä Parkanon yksikkö työllistää 32 henkilöä ja yhdeksän tutkijaa. Se on Euroopan kolmanneksi suurin alan organisaatio. 

METLAn tehtävänä on muun muassa tutkia metsiemme kuntoa ja metsäekosysteemimme rakennetta, pitää yllä metsäympäristön tietovarantoa, sekä omalta osaltaan vahvasti tukea metsiin perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa. Käynnissä on myös pitkiä tutkimusprosesseja lääketeollisuuden kanssa.

Eveliina Oinas kertoi meille pian päättyvästä "Elivoimainen puuverstas" -hankkeesta.
Pirkanmaan 370 puutuotealan yritystä on vahvistanut markkinointiviestintäänsä, verkostoitunut ja lujittanut hankkeen puitteissa maakuntayhteistyötään. Eveliina on tehnyt monipuolista käytännön tiedotus,- markkinointi- ja PR-työtä kiertäen eri yrityksissä, keräten rekistereitä ja ylläpitäen hankkeen kotisivuja. 

Koko METLAn viestinnästä meille kertoi Aimo Jokela. 

Viestintätyö tässäkin organisaatiossa on moninaista ja vaihtelevaa. Vaikutuksen teki erityisesti ajantasaiselta vaikuttanut, tehokas sisäinen viestintä. Intrassa kulkevat ajantasaiset tiedot niin konttoreissa tapahtuvasta toiminnasta kuin työntekijöiden liikkumisestakin. 

Ulkoisessa viestinnässä METLAssa keskitytään nettisivuihin, tapahtumista tiedottamiseen ja uutiskirjeiden tekemiseen ja lähettämiseen kaikille sidosryhmille. Osa viesteistä tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Siinä viestijän ammattitaitoa koetellaan; miten saada tutkijan kieli ymmärrettäväksi kaikille vastaaonttajille?

Oman esityksensä meitä varten oli valmistanut myös Markku Kujansuu elinkeinoyhtiö Kehitysparkista. 

Tässä Kihniön kunnan ja Parkanon kaupungin yhdessä omistamassa yhtiössä toiminnan perusajatuksena on tuottaa elinkeinoelämälle asiakaslähtöistä palvelua luottamuksellisesti ja joustavasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. He avustavat aloittavia yrittäjiä starttineuvonnallaan ja vahvistavat alueen elinkeinotoimintaa sekä alueyhteistyötä. Käytännössä sieltä voi siis saada apua esimerkiksi rahoituskanavien etsimisessä, yritystoiminnan kehittämisessä tai vaikkapa uuden liikeidean hiomisessa. Kehitysparkki työllistää kolme henkilöä ja se on osa Työ- ja Elinkeinoministeriön Yritys-Suomi-hanketta. 

Yrittämisen iloista ja murheista olisi varmasti riittänyt juttua Markunkin kanssa vielä pitkään, mutta iltapäivä oli ehtinyt vierähtää pitkälle: oli päästettävä isännätkin kotimatkalle.   

Summa summarum: "Mitä opin tänään?"

- Yrittäjän on oltava rohkea ja miellellään vähän "hullu".

- Yrityksen strategian on oltava selkeä.

- Johtamisfilosofian on toimittava myös käytännössä.

- On oltava valmis nopeisiin päätöksiin ja huonojen   päätösten perumiseen.

- On panostettava oman liikeideansa ja strategiansa hiomiseen myös toiminnan käynnistyttyä.

- On keskityttävä oman, ainutlaatuisen kilpailuetunsa esilletuomiseen kaikessa viestinnässä.

- On muistettava, että kaikessa toiminnassa on viestintä aina mukana. 

- Jokainen yrityksen sidosryhmiin kuuluva muokkaa yrityskuvaa tavalla tai toisella.

- Sosiaalisen median kautta huonot viestit leviävät laajalle erittäin nopeasti.

- Yrityksen perustamiseen saa tukea Suomessa monilta eri tahoilta.

Vaikka näissä teeseissä ei ollut minulle varsinaisesti mikään täysin uutta, vahvistivat ne kuitenkin käsityksiäni sekä viestinnän vaikutuksesta kaikkeen yritystoimintaan että yrittäjyyden haasteista ja sen mahdollisuuksista. 

Kiitos koko ryhmämme puolesta retken järjestäjille, iloisille matkatovereillemme ja kuljettajallemme. 

Kiitän myös kohdeyritysten edustajia: 

mieltä lämmitti hyvin valmistellut esitykset ja kaikkialla saamamme lämmin vastaanotto. 

Kyllä matkailu avartaa! 

Mahdollisimman valoisaa syksyä kaikille teille toivottaa

Outi

Kaikki blogin kuvat: Timo Salminen

Global Service Jam - ajatuksista palveluiksi

Ohikiitäneen vapaan jälkeen on hyvä hetkeksi pysähtyä ja kysyä itseltä, kuinka vietän viikonloppuni normaalisti? Pitkän viikon jälkeen monelle on helpotus vain kaatua sohvalle ja antaa kaukosäätimen kaventaa valintojen maailmaa. Olen myös kuullut, että varsinkin monelle opiskelijalle mieluinen vaihtoehto on kadota yön pyörteisiin nollaamaan pääkopan painolastia. Toisinaan kyseinen toimenpide saatetaan suorittaa viikon aikana useampaankin kertaan, opiskelu kun on rankkaa puuhaa. Oikeista töistä puhumattakaan.

Mitä jos sinulle aukeaisi normaalien viikonloppurituaalien sijaan mahdollisuus käyttää vapaasi johonkin aivan muuhun? Johonkin sellaiseen, mitä ei ole koskaan aiemmin tehty missään muualla maailmassa. Ja se jokin tehtäisiin heti ensimmäisellä kerralla globaalisti, yhdessä 1200 muun rituaalinrikkojan kanssa yhtä aikaa. Lähtisitkö mukaan?

Global Service Jam -niminen tapahtuma järjestettiin Tampereella viikonloppuna 11.-13.3. Samalla päivämäärällä se järjestettiin ensi kertaa myös 59 muussa kaupungissa ympäri maailmaa. Tuon viikonlopun aikana yhteensä 1263 kappaletta aivoja teki aivan jotain muuta kuin kalkkiintui narikassa tai menetti solujaan liuottimille (tai no, lievää solukatoa saatettiin ehkä kokea). Global Service Jamin ideana oli saattaa yhteen palvelumuotoilusta (service design) kiinnostuneet ammattilaiset ja opiskelijat eri maailman nurkista. Viikonlopun tuotoksena pienet paikkakunnat kuten Tampere, Helsinki, Lontoo, New York, Sydney ja Shanghai yhdistivät ajatuksensa yhteisen teeman ympärille ja loivat paikallisesti uusia palveluinnovaatioita kansainvälisen järjestäjäorganisaation ohjeistukseen pohjaten. Tulokset puhuvat puolestaan: 48 tunnissa luotiin 203 uutta palvelukonseptia, joista kolme syntyi Tampereen Finlaysonilla.

Tampereen tapahtuman taustalta löytyy palvelumuotoilutoimisto Kolmas Persoona, TAMKin yrittäjyyden yksikkö Proakatemia sekä yrittäjäyhteisö Stream Tampere Ry. Yhteistyö kantoi hedelmää. Väinö Linnan aukiolla Uuden Tehtaan ja Proakatemian tiloissa järjestetyyn tapahtumaan hyppäsi mukaan parikymmentä palvelumuotoilusta kiinnostunutta rohkeaa. Pienten workshoppien ja ryhmätyöskentelyn siivittämiä osallistujia löytyi niin yritysmaailmasta kuin Tampereen eri korkeakouluista. Ihailtavaa aktiivisuutta ja avoimuutta joukolta ihmisiä, jotka eivät entuudestaan toisiaan tunteneet. Uusien tuttavuuksien ohella syntyi myös tulevaisuuden suunnitelmia: ainakin yhtä luotua konseptia lähdetään jatkokehittämään konkreettiseksi palveluksi.

Global Service Jam onnistui niin paikallisesti kuin kansainvälisesti juuri siinä missä pitikin. Se vahvisti globaalin, palvelujen elämyksellisyydestä ja asiakaskokemuksesta kiinnostuneen yhteisön siteitä ja osoitti service design -ajattelun olevan vahva, kasvava trendi ympäri maailmaa. Mutta mikä tärkeintä, tapahtuma oli hieno osoitus siitä, että ajatuksia ja kokemuksia vaihtamalla emme kehitä vain itseämme vaan luomme samalla merkitystä ympäristöömme. Yhden viikonlopun aikana voi saavuttaa siis muutakin massiivista kuin kahden päivän krapulan.

Teksti ja kuvat:
Juho Tolvanen
Global Service Jam Tampere
Proakatemia

Mikä sinusta tulee isona? - Tammerkosken ja Kaarilan lukiot tutustumiskäynnillä TAMKissa

TAMKiin käy tutustumassa vuosittain yli tuhat toisen asteen opiskelijaa. Tämän lisäksi TAMKin opinto-ohjaajat käyvät esittelemässä TAMKia eri kouluissa. Perjantaina 21.1.2011 vierailuvuorossa olivat Tammerkosken ja Kaarilan lukiot. Yhteishakujen lähestyessä on monella opiskelijalla tiedossa pähkäilyjä ja päätöksentekoa tulevista opinnoista.

(Eija Iso-Junno, liiketalouden opinto-ohjaaja, Tuulikki Räsänen, sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja sekä Anne Mustonen, koordionoiva opinto-ohjaaja.)

Eija, Tuulikki ja Anne jakoivat vieraat kolmeen ryhmään. Opiskelijat saivat valita halusivatko he kuulla lisää liiketalouden, sosiaali-ja terveysalan vai tekniikan opinnoista.

(Tammerkosken lukion opinto-ohjaaja Kati Seise sekä opiskelijat Santeri Mäkinen ja Petteri Nieminen)

Tammerkosken lukiossa opiskelevat Santeri Mäkinen ja Petteri Nieminen eivät vielä ole tehneet päätöstä tulevasta opiskelupaikasta. Monien muiden ikäistensä tavoin, he aikovat käydä armeijan ennen opintojen alkamista.

Tammerkosken lukion opinto-ohjaaja Kati Seisen mielestä vierailut TAMKiin ovat hyödyllisiä, sillä opiskelijat saavat nähdä itse paikan päällä millaista opiskelu ja elämä on TAMKissa.

Leetu Razumova ja Roosa Lahti ovat kiinnostuneita liiketaloudesta sekä matkailun koulutusohjelmasta.

Ensimmäistä vuotta liiketaloutta TAMKissa opiskelevat Johanna Vuorenmaa ja Ilona Väliahde kertoivat Tammerkosken ja Kaarilan lukiolaisille liiketalouden opinnoista.

Tammerkosken lukiossa opiskelevat Sanni Tiainen, Lauramaari Ylä-Anttila sekä Mirja Hopiavuori ovat kiinnostuneita medianomin opinnoista elokuvan ja television koulutusohjelmassa.

Kevään yhteishaku on 7.3.-12.4.2011

Alumnin ajatelmat: Opintoja usean mutkan kautta

Vuoden viimeinen opiskelijakunnan lehden, Pulssin, numero kolahtaa näinä hetkinä opiskelijoiden postilaatikoihin. Kirjoitin numeroon siitä, mitä kaikkea opiskelumaailma vielä voikaan tarjota amk:sta valmistuvalle. Samassa lupasin kirjoittaa tarkemmin omasta opintiestäni tähän blogiin.

2003 muutin pois kotoisen Kuopion syleilystä aloittaakseni opinnot Tampereen yliopistossa. Tietojenkäsittelytieteet kuulostivat hyvältä, olinhan nuorena poikana vannoutunut nörtti. Olin moneen otteeseen kuullut kuinka yliopistossa on otettava vastuu omista opinnoistaan. Käytännössä asian toteuttaminen ei ollutkaan niin helppoa. Opintosuoritukset lipsuivat paikoin käsistä ja syyslukukausi oli kuin tärisevin käsin rakennettu korttitalo, vain pienen lipsahduksen päässä kaatumisesta. Myös tietojenkäsittelytieteet olivat aivan muuta kuin mitä olin Commodore 64 -tietokoneeni äärellä pienempänä unelmoinut.

”Ei tämä ole minun juttuni”, kaikui pian pääkopassa ja tuo lause siivitti opintoni melkoiseen syöksykierteeseen. Apuun tuli puolustusvoimat, jonka palvelukseen astuin vuodeksi. Tuona aikanakaan en onnistunut löytämään tietäni opintojen parissa. Ehkä pelkäsin myöntää itselleni, että oli ollut virhe mennä yliopistoon ja pelkäsin tehdä virheen korjaavan liikkeen. Ties miten tuntemattomaan maailmaan se minut heittäisi.

Armeija hädissä kesken opintien. Kuvassa komppanian epävirallinen lepohetki.

Armeijasta kotiuduttuani riuduin vielä vuoden yliopiston luentosaleissa. Sen jälkeen oli yhden elämäni parhaimman päätöksen aika. Erosin yliopistosta. Vaikka olinkin tuon päätöksen jälkeen ilman opiskelu- tai työpaikkaa, hymyilin kuin Naantalin aurinko.

Lähdin hakemaan näkemystä työelämästä. Vuoden määräaikainen pesti kansainvälisessä pörssiyrityksessä paljasti minulle todellisen luonteeni. Olin liiketalousihminen! Tutkin opintotarjontaa, tällä kertaa ammattikorkeakoulun puolelta, ja löysin TAMKin liiketalouden koulutusohjelman. Hain sisään ja sinne myös pääsin.

Allekirjoittanut työn merkeissä 2006. Työn, joka johdatti liiketalouden pariin.

TAMK oli kaikkea sitä, mitä olin yliopistolta toivonut. Omista opinnoista piti edelleen ottaa vastuu, mutta tiiviit valmennusryhmät helpottivat opintoihin keskittymistä. Opetus oli käytännönläheistä ja ryhmätöiden parissa puuhasteltiin kiitettävästi. Akateemisen maailman alakulo oli vaihtunut tekemisen ja oppimisen riemuun.

TAMK-aika oli ohi liian nopeasti, kun 2010 tuli siirtyä taas uusiin tuuliin. Kauppakorkeakoulu oli kolkutellut mielessäni tovin, eikä aikaisempi yliopistokokemukseni ollut tuottanut minulle kuitenkaan traumaa vältellä tuota järjestelmää. Uskoin, että TAMKissa pärjänneenä pärjäisin kauppakorkeassa aivan mainiosti. Hain viiteen maisteriohjelmaan eri puolilla Suomea ja tulin valituksi näistä kolmeen.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö tarjosi tällä saralla jotain itselleni täydellistä. Syyskuussa 2010 aloitin opintoni Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelmassa. Kahden periodin opintojen jälkeen en voisi olla tyytyväisempi.

Loppujen lopuksi ei ollutkaan virhe maksaa vuosia korkeakouluopintieni aluksi väärästä valinnasta. Vain siten pystyin myöhemmin löytämään oman juttuni ja vain siten pystyn nyt nauttimaan jokaisesta asiasta, jonka opintojeni parissa teen.

3 000 000 taalan konferenssi

Keväällä Proakatemialla kävi vieraita ison meren takaa. Antti "Sotku" Vuento kertoi heille Proakatemian tavasta oppia luovuutta ja yrittäjyyttä. Tästä satunnaisesta tapaamisesta alkoi prosessi, joka kuljetti Antin ja minut Oklahomaan The Creativity World Forum -tapahtumaan.

Saimme olla osa tilaajapäällikkö Pekka Kivekkään johtamaa Tampereen kaupungin delegaatiota. Delegaatiossa oli lisäksemme edustajat Luova Tampere -ohjelmasta, ELY-keskuksesta, Tampereen kesäyliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Konferenssin avasi mahtava kolmikko David Pogue, Daniel Pink ja Sir Ken Robinson. Heidän tuotantoonsa kannattaa todella tutustua kirjastoissa ja internetissä. He ovat myös loistavia esiintyjiä, joten juurikaan paremmin päivä ei olisi voinut alkaa.

Puheenvuoroissa tuli jatkuvasti esille koulutuksen merkitys luovuuden edistäjän tai toisaalta tappajana. Haasteet ovat globaaleja ja ongelmana nähdään lukujärjestykset, kokeet, resurssit, luokkatilat sekä opettajien rohkeuden ja osaamisen puute. Monien mielestä opiskelijat oppivat kouluasteesta riippumatta monta kertaa nopeammin ilman lukujärjestyksiä. Kokeet keskittävät ajatukset vain mitattaviin asioihin – luovuuden kustannuksella. Luokkatilat kaipaavat räjäytystä ja opettajien koulutus muutosta. Lapset ovat luovia luonnostaan ja meidän tehtävä on vain pitää sitä yllä. Monessa puheenvuorossa korostettiin, että maailman pelastamiseksi ihmisten luovuus on saatava nykyistä paremmin hyödynnettyä.

Suomessa on testien perusteella maailman paras koulujärjestelmä, mutta itse mietin kuinka luovasti me osaamme osaamistamme käyttää. Kaupungilla kierrellessä olen huomannut, että Angry Birds taitaa olla viime aikojen ainoa kansainvälinen menestysinnovaatio.

Reissun ehdoton kohokohta oli Antin esiintyminen paneelissa, jonka otsikkona oli Growing the Creative Mind. Keskustelu oli mielenkiintoinen ja "the man with funny hat" sai paljon säpinää osallistujien ajatuksiin. Mahtava esiintyminen ja osoitus koulumme opiskelijoiden korkeasta kansainvälisestä tasosta. Maanantain juhlaillallisella Antin viereen sattui Oklahoman yliopiston toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kohtaamisen seurauksena hän kutsui delegaatiomme vieraakseen ja illalliselle konferenssin päätyttyä. Sinne siis illaksi kunhan tätä kirjoittaessa meneillään oleva päätöstilaisuus on ohi.

Tapahtumassa saatiin myös meille mielenkiintoinen päätös aikaan. The Creativity World Forum 2013 järjestetään Tampereella. Siitä tapahtumasta riittää monta hienoa projektia TAMKin nykyisille ja tuleville opiskelijoille.

Ready to innovate! Suoraan Oklahomasta Veijo Hämäläinen.

Alumnin ajatelmat: Esittely ja maaginen PTS

Minulla oli TAMKin alumnina suuri ilo ja kunnia saada kutsu jakamaan ajatuksiani eittämättä Suomen parhaan ammattikorkeakoulun blogiin.

Alumnina olen tuore tapaus, helmikuussa 2010 liiketalouden tradenomipaperit kouraani saanut sellainen. Pääaineenani oli markkinointi. Elämäni pääaine on unelmointi ja unelmien toteuttaminen. Yhden unelmani toteutinkin edellisten opintojen päätyttyä, kun hain ja pääsin opiskelemaan Turun kauppakorkeakoulun Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelmaan, Poriin.

Suuntana unelmat.

Alumnin ajatelmissa painopiste pysynee unelmoinnissa ja unelmien toteuttamisessa. Näiden kautta aihe-alueita voivat olla esimerkiksi verkostoituminen, jatko-opinnot, opiskelutyylit ja -tavat sekä tavoitteet.

Maaginen PTS

Olen nähnyt harmittavan usean tuttavani seilaavan koulutuksen valtamerillä, ja jopa koko elämässä, varsin lyhytnäköisesti. Joko katsotaan vain muutama merimaili eteenpäin tai sitten ajelehditaan päämäärättä. Usein myös toivotaan, että näin rantaudutaan aarresaarelle. Olen itsekin harrastanut tätä kurjaa ajelehdintaa toista vuotta ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen, aarresaarelle rantautumatta.

Seilailuun ja lyhytnäköisyyteen on kuitenkin apu, PTS. Se on useiltakin aloilta tuttu termi, mutta itselleni tutuin se on juuri liiketalouden kontekstissa. Yhteydestä riippumatta sillä taidetaan kuitenkin tarkoittaa samaa asiaa, pitkän tähtäimen suunnitelmaa.

Suunnitelma takaa onnistumisen. Kuva: guccio at Moleskiner.net (Flickr / Creative Commons)

Pitkän tähtäimen suunnitelma on asioiden ajattelua hieman nenää pidemmälle. Opiskelun näkövinkkelistä ajattelu voidaan ulottaa työn alla olevaan tutkintoon ja sen päälle miettiä lisäksi kysymystä ”mitä sen jälkeen?” Voi olla aikamoisen kriisin paikka, jos yhtä äkkiä toteaakin, että valmistuminen on edessä kuukauden päästä ja mitään ajatuksia tulevaisuudesta ei ole.

Jos taas tulevaisuus on selvillä edes jossakin määrin, on opintojen aikana helpompaa tehdä tulevaisuutta tukevia valintoja. Jos mielessä on jokin tietty ala, jolle haluaisi työllistyä, sen todellisuutta voi päästä tarkastelemaan harjoittelujen parissa. Tiettyyn toimenkuvaan tähtäävät voivat tehdä itselleen relevantin osaamiskertymän kurssivalinnoilla. Yhdistys-, tuutor- tai opiskelijakuntatoiminnassa mukana olemalla voi puolestaan rakentaa huikeita verkostoja.

Myös jatko-opintoajatukset saattavat vaatia suunnitelmallisuutta. Itselleni kasvoi polte hakea kauppatieteen maisteriohjelmaan tradenomitutkinnon jälkeen ensimmäisen opintovuoden kuluessa. Selvitin, mitä sisäänpääsy vaatisi ja aloin toteuttaa opintojani näitä kriteereitä silmällä pitäen.

Ajattelepa hetki. Mietitkö elämääsi vuotta, kuukautta tai pahimmillaan pian koittavaa ruokailuhetkeä pidemmälle? Jos et, mieti onko sinulla unelmia tai isoja tavoitteita elämässäsi. Jos on, voin olla varma, että pitkän tähtäimen suunnittelu helpottaa pääsemään noihin tavoitteisiin ja saattaa ylipäätään olla ainoa tekijä, joka tekee ne mahdollisiksi.

Isot talotkin rakennetaan tiili kerrallaan ja rakentamisen suunnittelu on hyvä aloittaa reilusti ajoissa. PTS on maaginen työkalu tuloksien saavuttamisessa, mutta käytännössä se vaatii vain hieman arkista ajattelua.

Good plans shape good decisions. That's why good planning helps to make elusive dreams come true. - Lester Robert Bittel

Kirjoittajan yksi PTS on juosta maraton kesällä 2011. Suunnittelma laadittiin alkuvuodesta 2009.