torstai 31. maaliskuuta 2011

Aamu inspiroi kuvaamaan - TAMKin Aamukuvakisan satoa

Viime syksynä suosiota kerännyt TAMKin Fiiliskuvakilpailu sai tänä keväänä jatkoa Aamukuvakisalla. Kolmen viikon ajan kilpailun Facebook-sivulle sai lähettää kuvia aamusta; niin niistä aamuvirkuista kuin torkuistakin.

Kisa keräsi yhteensä 23 kuvaa 16 eri kuvaajalta. Raadin vaikeaksi tehtäväksi jäi valita yhdeksän eniten ääniä keränneen kuvan joukosta voittaja. Kuvaajat käsittelivät aamu-aihetta luovasti. Kuvia tuli niin kauniista aamumaisemista kuin erilaisista aamufiiliksistä ja aamutoimista.

1.sija Saara Mäkinen
Voittajaksi raati valitsi Saara Mäkisen kuvan "The enthusiasm of Monday morning..." 
Raadin mielestä sympaattinen kuva osoittaa erittäin osuvasti monen maanantaiaamun tunnelmaa.



2.sija Terhi Salo


Toiselle sijalle sijoittui Terhi Salon kuva "Hyvää huomenta syksyisestä Lapin käsivarren erämaasta. :)". Kuvasta välittyy aamuinen, iloinen fiilis.  Myös kuvan kaunis aamuvalo loi raadin mielestä rauhallista tunnelmaa.





3.sija Sylvia Kivelä













Kolmanneksi sijoittui kisan kuopus Sylvia Kivelä. Idea oli hauska ja kuva oli toteutettu luovasti.







"Tykkääjien" eli kuvia äänestäneiden kesken arvottiin  leffalippuja. Onnetar valitsi voittajiksi Tytti Leiwon sekä Emilia Hämäläisen.

Loput kisaan osallistuneet kuvat löydät TAMKin Facebook-sivuilta.

Onnea paljon voittaneille ja kiitos kaikille kisaan osallistuneille!

Teksti: Siru Määttä

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Millainen on käsikirjoittajan työharjoittelu?

Poiminta TAMK Taide & Viestintä -blogista:

Elokuva- ja televisiokäsikirjoittamisen opiskelijalta vaaditaan usein hiukan kekseliäisyyttä, jotta oman alan harjoittelupaikka löytyisi. Tänä keväänä tilanne oli tavallista otollisempi, kun ohjaaja Claes Olssonin Näsilinna 1918-dokumenttielokuvan käsikirjoitustiimiin haettiin opiskelijavahvistuksia Tampereen ammattikorkeakoulun käsikirjoittajista.

Haasteeseen vastasivat elokuva-ja televisioilmaisun opiskelija Hanna Lappalainen sekä MA in Screenwriting -tutkintoa suorittavat Juha Karvanen, Ville Räisänen ja Ulpu-Maria Lehtinen.

Niinpä joulukuussa alkoi opiskelijoiden kahden ja puolen kuukauden aikamatka vuoteen 1918. Ensiksi tiimi kartutti kirjallisuuden avulla tietojaan Näsilinnan taistelusta ja muista vuoden 1918 tapahtumista.

Koska dokumettielokuvan tavoitteena oli kertoa realistisesti ja kaunistelematta sodan tapahtumista, erityisesti Näsilinnan taistelusta, nousi käsikirjoittajatiimin tärkeäksi tehtäväksi tapahtumien tarkka selvittäminen ja päähenkilöiden valinta lukuisten mukana olleiden sotilaiden joukosta.

Pääaineistona olivat Näsilinnaan hyökänneiden Melinin komppanian miesten ruotsinkieliset haastattelut 1920-luvulta, joita löytyi arkistoista noin viisisataa sivua. Näiden haastatteluiden läpikäyminen ja päähenkilöiden etsiminen dokumenttiin oli tiimiläisille mielenkiintoinen urakka, johon ohjaaja Olsson heidät johdatti. Haastatteluiden lukeminen nosti esiin monta yksilöllistä, koskettavaa näkökulmaa sotaan.

Käsikirjoitusharjoittelijoiden tehtäviin kuului myös uutisten etsiminen vanhojen sanomalehtien mikrofilmeiltä, näyttelykirjeiden tutkiminen kaupunginarkistossa, yhteydenotot historiantutkijoihin sekä vanhojen valokuvien ja mahdollisten kuvauspaikkojen etsiminen. Todellisten tapahtumakulkujen selvittäminen ei aina ollut helppoa, sillä etenkin punaisten puolelta lähteitä on säilynyt varsin niukasti.

Kaiken kaikkiaan työharjoittelu opettikin paljon historiallisen dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta ja ennakkosuunnittelusta, sekä historiallisen tiedon hakemisesta ja arvioinnista. Nyt käsikirjoitustiimin opiskelijajäsenten urakka on ohi, ja lopullisen käsikirjoituksen työstämisestä vastaavat Olsson ja kirjailija Robert Alftan. Näsilinna 1918-dokumenttielokuva kuvataan Tampereella tänä keväänä.

Teksti: Ulpu-Maria Lehtinen
Lue lisää MA in Screnwriting opinnoista

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Talouselämän tutkimus: TAMK Suomen viidenneksi paras!

Talouselämä julkaisi perjantaina 18.03 tekemänsä tutkimuksen 25:stä ammattikorkeakoulusta, jonka tarkoituksena oli selvittää Suomen paras ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen mukaan TAMK on tällä hetkellä Suomen viidenneksi paras ammattikorkeakoulu. Korkeimmat pisteensä TAMK sai koulun vetovoimaisuudesta, tutkinnon hinnasta ja opintojen sujuvuudesta. Puolestaan heikoimmat arvostelut koulu sai rahoituksen monipuolisuudesta ja innovatiivisuudesta. Tutkimuksen mittareina käytettiin seuraavia asteikolla 4-10:

     Mittarit                                                   TAMK:n arvosana

  1. Koulun vetovoima                                           8½
  2. Rahoituksen monipuolisuus                            5
  3. Tutkinnon hinta                                                9-
  4. Innovatiivisuus                                                5½
  5. Kansainvälisyys                                               6+
  6. Opiskelijoiden tyytyväisyys                              7+
  7. Opintojen sujuminen                                        9-
  8. Tutkintomäärätavoitteeseen pääsy                7½
  9. Valmistuneiden työllistyminen                          8
  10. Positiivinen aluevaikutus                                  6-


                                                                                 











Kuinka TAMK nostetaan takaisin kärkeen? Sana vapaa

Itseäni mietityttää Talouselämän tutkimustulokset kovasti. TAMK:n vetovoima on tulosten mukaan korkealla tasolla, joten voitaisiin olettaa, että kouluun hakee opiskelemaan motivoituneita ja kyvykkäitä opiskelijoita. Kysymys kuuluukin, että kuinka tuo kaikki potentiaali/innovatiivisuus saataisiin hyödynnettyä TAMK:ssa ja Tampereen kunnassa? Yksi tutkimuksen mittareista oli positiivinen aluevaikutus, josta koulu sai tyydyttävän arvosanan. Positiivisella aluevaikutuksella tarkoitetaan sitä, että a) kuinka suuri prosentti on työllistynyt omalle suurmetropolialueelle, b) missä avoimen ammattikorkeakoulun suosio on suurinta, ja c) mistä koulusta tutkinnon suorittaneista on tullut eniten yrittäjiä.

Ongelma on ilmeinen siinä mielessä, että TAMK on haluttu opiskelupaikka. Täältä valmistuttuaan opiskelijat työllistyvät lähes varmasti alle vuoden sisään, mutta opiskelijat eivät työllisty Tampereen seudun yrityksiin. Yksi syy siihen on se, että Tampereella kilpailu työpaikoista on todella tiukkaa. Toinen syy on se, että Tampereen kaupunki ei kehity, vaan junnaa paikoillaan. Infrassa Hämpin parkki on Tampereen suurin kehitysaskel moneen vuoteen ja teknologiateollisuus sekä samalla niiden työpaikat karkaavat Ouluun. 

Entä kuinka Tampereelle ja TAMK:iin saataisiin innovatiivisempi ilmapiiri? Koulun innovatiivisuudella en tarkoita tässä yhteydessä uuden keksimistä tai kuinka t&k-toimintaa pitäisi lisätä, vaan miten opiskelijat innostuisivat kehittämään koulua ja ylipäätänsä tekemään vanhoja asioita uudella tavalla - paremmin ja tehokkaammin. 

Oli kyseessä opiskelutilojen uudistaminen, opetusmallien parantaminen, hyödynnettävän tekniikan kehittäminen tai mitenkä kaupunki voisi osaltaan edesauttaa aluevaikutuksen kehittymistä positiivisemmaksi, niin nyt on jälleen hyvä kertoa oma mielipiteensä. Sana on vapaa.




Maailman vesipäivän viettoa TAMKissa 22.3


Tampereen ammattikorkeakoulussa vietettiin tiistaina 22.3 kansainvälistä vesipäivää. Tämä oli osa ympäri maailman järjestettävää World Water Day -tapahtumaa. Kantavana teemana oli tänä vuonna "Water for the cities" – Vettä kaupungeille.

Vesipäivän aamuna koulullamme vieraili muutamia lähipiirin lapsia, joille oli järjestetty vesiaiheista ohjelmaa. He pääsivät myös seuraamaan tieteellisiä kokeita sekä kalastamaan onkivavoilla pieniä palkintoja.

Tapahtuma alkoi virallisesti puoliltapäivin vararehtorin puheella, jonka jälkeen kohotettiin vesimalja puhtaan veden kunniaksi. Tämän jälkeen yleisölle esiintyi capoeira-tanssiryhmä rytmikkään musiikin kera. Esitys oli niin mukaansatempaava, että jopa vesipäivämme vastuuhenkilö unohti tehtävänsä ja eksyi tanssilattialle.


Pääauditoriossa pidettiin myöhään iltapäivälle vesiaiheisia luentoja. Puhujina toimivat TAMKin tekniikan kansainvälisen viikon vierailijat. Tämän lisäksi pääjärjestejä Environmental Engineering 1. vuosikurssin opiskelijat järjestivät aulassa kaikille avoimia tieteellisiä kokeita ja kilpailuja.

Teksti: Juha Le Tortorec, kuvat: Nicolas Bonensea

perjantai 25. maaliskuuta 2011

TAMK Looks

TAMK Looks listaa TAMKilaisten tyylejä.

Kävimme katselemassa joko kevätaurinko vaikuttaa ihmisten pukeutumiseen. Ensimmäisenä katsastamme miesten kevättyyliä.

Tuomo, 23, hoitotyön koulutusohjelma

 "Keväinen ilma ja auringonpaiste vaikuttivat tänään vaatevalintaan. Tykkään niin tummista kuin värikkäistäkin vaatteista."







                                                    
Jyri, 23, Kone- ja tuotantotekniikka

"Vaatteiden tulee olla mukavia päällä. Lämmin sää vaikutti asuvalintaani, vaihdoin esimerkiksi talvitakin kevyempään nahkatakkiin."
Jesse, 25, lentokonetekniikka

"Valitsin ekat vaatteet, jotka kaapista tuli vastaan. Kevättyyli ei eroa hirveästi talvesta, takki vaihtuu kevyempään ja pipo jää pois."




























Matti, 23, talotekniikka

" Tyylini on rento; farkkulinjalla mennään. Hupparit, farkut ja nahkatakki kuuluvat kevättyyliini."
Mauri, 57, liiketalous

"Keväällä vaatteideni värit vaalenee, esimerkiksi pikkutakit muuttuvat vaaleiksi. Yleensä käytän myös helmenharmaata solmioita."
Timo, 23, tietojenkäsittely

"Käytän pääosin mustia ja tummia vaatteita. Asuuni kuuluu melkein aina hattu."

















Petri, 51, metsätalous

"Valitsen asun aina tilanteeseen sopivaksi, keväällä tulee laitettua kevyempää päälle. Harrastan suunnistusta ja varma kevään merkki minulle on, kun saa laittaa suunnistusvaatteet päälle."
























 
Mikko, 26, hoitotyön koulutusohjelma

"Musta on musta kiva väri. Kouluun tulee laitettua mukavat ja rennot vaatteet, vapaalla sitten on hieman omanlaisempi ja persoonallisempi tyyli."
 Roger, 28, kone- ja laiteautomaatio

"Asu tuli valittua sen enempiä miettimättä. Pidän väreistä mielummin kuin mustasta. Yleensä asuun kuuluu farkut tai verkkarit, riippuu tilanteesta ja fiiliksestä"


























 Mika, 20, hoitotyön koulutusohjelma
" Pidän paljon kirkkaista väreistä. Yleensä minulla onkin päällä joku kirkkaan värinen t-paita."




























Teksti: Siru Määttä
Kuvat: Arja Hautala

TAMK eduskunnassa ja Coca-Cola Elämyskeskussa

Eduskuntavaalit lähestyvät ja kohta on jälleen aika äänestää Suomen kansanedustajat Arkadianmäelle seuraaviksi neljäksi vuodeksi. TTO järjesti jäsenilleen 10.3  kevätekskursion eduskuntaan ja Keravalla sijaitsevaan Coca-Cola Elämyskeskukseen.

Matkaan lähdettiin aamusta kuntokadulta 30 opiskelijan voimin – pukukoodina smart casual. Ottamatta huomioon ahdistusta, joka johtui liian tiukasta kauluksesta, niin matka sujui rauhallisesti aina Helsinkiin asti. Lähestyttäessä Mannerheimintietä bussi alkoi täyttyä kysymyksistä: “Ketä sää meinaat äänestää?”, johon joku vastasi ironisesti:“Emmää tiiä…ehkä sitä pientä miestä, jolla on ne viikset.”


Täysistunto(ko)

Saavuttuamme eduskuntalolle, meitä olivat vastassa pirkanmaalaiset kansanedustajat Maria Tiura (kok.) ja Marko Asell (sd.). Täysistunto oli juuri alkamassa, jonka huomasi poliitikkojen juostessa ja hälytyssummerien soidessa. Meidät ohjattiin Kokoomuksen neuvotteluhuoneeseen, jonne vähän ajan päästä saapuivat Tiura ja Asell. “Täysistunto alkoi juuri, mutta tämä on normaali tapa, että käydään painamassa ‘paikalla-nappia’ ja palataan hoitamaan omia asioita”, Tiura selitti hölmistyneille katseillemme. 

Pullakahvittelun jälkeen Tiura ja Asell kertoivat meille, minkälaisia poliittisia asioita he hoitavat eduskunnassa. On myönnettävä, että itseäni alkoi harmittaa, kun puhuttiin siitä, mitä eduskunnassa toimivat valiokunnat tekevät. Sen sijaan, olisi ollut mielenkiintoisempaa kuunnella korkeakouluopiskelijoihin liittyvistä asioista kuten opintotuen riittävyydestä/riittämättömyydestä tai työllistymisestä opiskelun jälkeen. Juuri kun olimme pääsemässä käsiksi tulevaisuusvaliokunnan laatimaan raporttiin bio- ja nanotekniikan tulevaisuudesta Suomessa – onneksi – Itsevaltiaistakin tuttu henkilö saapui sisään neuvotteluhuoneeseen: ”Morjesta, täältä saa kuulema ilmaista kahvia ja pullaa”, sanoi iloinen ja viiksekäs mies. 

Poliittisten keskustelujen jälkeen lähdimme kiertämään eduskuntataloa ja seuraamaan täysistuntoa saliin, jossa kahdeksan poliitikkoa kävivät kiivasta kamppailua keskenään. Kierroksen ehdoton kohokohta olivat Paternoster-hissit, joissa ei ole ovia ja ovat jatkuvassa liikkeessä. Vastaus kysymykseesi, joka liikkuu nyt päässäsi, niin emme kokeilleet niitä, vaikka mieli tekikin.

Enjoy

Ruokailtuamme Helsingissä, suuntasimme kohti Keravaa ja Coca-Cola Elämyskeskusta. Perillä Sinebrychoffin tehtaalla saimme ensi hätäämme valita jääkaapista mieleisemme kylmän ja huurteisen – virvoitusjuoman. Lyhyen yritysesittelyn jälkeen siirryimme vuorovaikutteiseen multimediaympäristöön, jossa jakauduttiin neljään eri joukkueeseen. Joukkueet kisailivat keskenään erilaisissa aistitehtävissä neljässä aiheessa; muisti, haju, tunto ja kuulo. Näistä haastavin oli hajuaistitehtävä, jossa piti tunnistaa popcornin, kahvin ja leikatun ruohon tuoksu. Kukaan ei löytänyt kaikkia edellä mainittuja tuoksuja. 


Tuliaisia

Matka oli kaiken kaikkiaan piristävä kaiken opiskelurumban keskellä. Matkalla olleet ekskursiolaiset saivat vähintään yhden hyvän neuvon matkalta tuolta aiemmin tekstissä mainitulta viiksekkäältä mieheltä: “Käykää äänestämässä. Jos ette halua äänestää jotain tiettyä puoluetta tai henkilöä, niin äänestäminen on sitäkin tärkeämpää. Mutta, jos ette käy äänestämässä haluamaanne ehdokasta tai puoluetta, niin se on sama kuin antaisitte äänenne sille, jota ette haluaisi äänestää.”


TTO:n kevätexcu 10.3

torstai 24. maaliskuuta 2011

ASTA Rakentaja 2011 -messujen jälkilöylyt


Kaiken kaikkiaan hyvin onnistuneet kevään Rakentaja-messut pidettiin juuri ennen ystävänpäivää 11. - 13.2. ja jo saadun palautteen perusteella voimme olla tyytyväisiä urakkaamme. ASTA Rakentaja 2011 -messuilla vieraili tänä vuonna 15 382 kävijää ja tuotteitaan esitteli 252 näytteilleasettajaa.

Puusuutarit ry on Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoiden yhdistys, joka järjestää ASTA Rakentaja -messutapahtumaa yhteistyössä Tampereen Messut Oy:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Rakentamisen messutapahtuman järjestäminen on pitkä traditio Puusuutareille, jotka järjestivät ensimmäisen Rakentaja-näyttelyn jo vuonna 1968.
Puusuutareiden järjestämä hyväntekeväisyyshuutokauppa keräsi tänäkin vuonna huimat 3000 €, jotka lahjoitetaan lyhentämättömänä TAYSin lastenpsykiatrian klinikalle.

Perinteikäs Tuotetalo sai jälleen kiitosta ja oli työnäytösten ohella vetonaulana messuhallin keskeisellä paikalla.

Neljättä kertaa järjestettyjen ASTA Rakentaja -messujen näytteilleasettaja- ja kävijämäärä pysyivät samoissa lukemissa edeltäviin messuihin niin kävijämäärän kuin näytteilleasettajienkin puolesta. Kävijäpalautteen mukaan messut onnistuivat hyvin ja erityisesti messujen hyvää asiakaspalveluhenkeä sekä ajankohtaisia teemoja kiiteltiin.



Teksti: Samu Mustonen, Puusuutarit ry

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Sosiaalialan terävin kärki - PISTO ry


PISTO ry on Tamkin sosiaalialan opiskelijoiden opiskelijayhdistys. Se vaikuttaa pääasiassa siellä missä jäsenensäkin - Pyynikintiellä, mutta levittää pikkuhiljaa lonkeroitaan myös pääkampuksen suuntaan.

Ensisijaisesti PISTO on jäsenistönsä edunvalvoja, äänitorvi tai riippusilta, sitä mitä milloinkin tarvitaan. Pyynikintiellä yhdistys ylläpitää opiskelijoiden käytössä olevaa kopiokonetta, virkistystilana toimivaa opiskelijoiden olohuonetta ja koko talon yhteistä juoma-automaattia. Hallituksen jäsenet päivystävät säännöllisesti ja tavoitteena on, että ainakin jokainen sosiaalialan opiskelija tietää mikä on PISTO ja mistä meidät löytää.

PISTOa luotsaa hallitus, joka vuonna 2011 muodostuu yhteensä seitsemästä kovaäänisestä sosiaalialan opiskelijasta. Edustettuina ovat niin sosiaalipedagogiikan, sosiaalisen kuntoutuksen kuin palveluohjauksen ja sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdot ja hallituksen sukupuolijakaumakin (6+1) on kuin suoraan koulutusohjelman tilastokirjasta.

Yhteistyössä lehtoreiden, Tamkon ja muiden ainejärjestöjen kanssa PISTO ry kantaa oman kortensa kekoon mielekkäämmän opiskelun ja hyvinvoivien opiskelijoiden puolesta.



Teksti ja kuvat: Elina Reutsalo-Ranta, PISTO ryn puheenjohtaja

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Global Service Jam - ajatuksista palveluiksi



Ohikiitäneen vapaan jälkeen on hyvä hetkeksi pysähtyä ja kysyä itseltä, kuinka vietän viikonloppuni normaalisti? Pitkän viikon jälkeen monelle on helpotus vain kaatua sohvalle ja antaa kaukosäätimen kaventaa valintojen maailmaa. Olen myös kuullut, että varsinkin monelle opiskelijalle mieluinen vaihtoehto on kadota yön pyörteisiin nollaamaan pääkopan painolastia. Toisinaan kyseinen toimenpide saatetaan suorittaa viikon aikana useampaankin kertaan, opiskelu kun on rankkaa puuhaa. Oikeista töistä puhumattakaan.

Mitä jos sinulle aukeaisi normaalien viikonloppurituaalien sijaan mahdollisuus käyttää vapaasi johonkin aivan muuhun? Johonkin sellaiseen, mitä ei ole koskaan aiemmin tehty missään muualla maailmassa. Ja se jokin tehtäisiin heti ensimmäisellä kerralla globaalisti, yhdessä 1200 muun rituaalinrikkojan kanssa yhtä aikaa. Lähtisitkö mukaan?

Global Service Jam -niminen tapahtuma järjestettiin Tampereella viikonloppuna 11.-13.3. Samalla päivämäärällä se järjestettiin ensi kertaa myös 59 muussa kaupungissa ympäri maailmaa. Tuon viikonlopun aikana yhteensä 1263 kappaletta aivoja teki aivan jotain muuta kuin kalkkiintui narikassa tai menetti solujaan liuottimille (tai no, lievää solukatoa saatettiin ehkä kokea). Global Service Jamin ideana oli saattaa yhteen palvelumuotoilusta (service design) kiinnostuneet ammattilaiset ja opiskelijat eri maailman nurkista. Viikonlopun tuotoksena pienet paikkakunnat kuten Tampere, Helsinki, Lontoo, New York, Sydney ja Shanghai yhdistivät ajatuksensa yhteisen teeman ympärille ja loivat paikallisesti uusia palveluinnovaatioita kansainvälisen järjestäjäorganisaation ohjeistukseen pohjaten. Tulokset puhuvat puolestaan: 48 tunnissa luotiin 203 uutta palvelukonseptia, joista kolme syntyi Tampereen Finlaysonilla.


Tampereen tapahtuman taustalta löytyy palvelumuotoilutoimisto Kolmas Persoona, TAMKin yrittäjyyden yksikkö Proakatemia sekä yrittäjäyhteisö Stream Tampere Ry. Yhteistyö kantoi hedelmää. Väinö Linnan aukiolla Uuden Tehtaan ja Proakatemian tiloissa järjestetyyn tapahtumaan hyppäsi mukaan parikymmentä palvelumuotoilusta kiinnostunutta rohkeaa. Pienten workshoppien ja ryhmätyöskentelyn siivittämiä osallistujia löytyi niin yritysmaailmasta kuin Tampereen eri korkeakouluista. Ihailtavaa aktiivisuutta ja avoimuutta joukolta ihmisiä, jotka eivät entuudestaan toisiaan tunteneet. Uusien tuttavuuksien ohella syntyi myös tulevaisuuden suunnitelmia: ainakin yhtä luotua konseptia lähdetään jatkokehittämään konkreettiseksi palveluksi.

Global Service Jam onnistui niin paikallisesti kuin kansainvälisesti juuri siinä missä pitikin. Se vahvisti globaalin, palvelujen elämyksellisyydestä ja asiakaskokemuksesta kiinnostuneen yhteisön siteitä ja osoitti service design -ajattelun olevan vahva, kasvava trendi ympäri maailmaa. Mutta mikä tärkeintä, tapahtuma oli hieno osoitus siitä, että ajatuksia ja kokemuksia vaihtamalla emme kehitä vain itseämme vaan luomme samalla merkitystä ympäristöömme. Yhden viikonlopun aikana voi saavuttaa siis muutakin massiivista kuin kahden päivän krapulan.

Teksti ja kuvat:
Juho Tolvanen
Global Service Jam Tampere
Proakatemia

torstai 17. maaliskuuta 2011

Älykkäät koneet tulevat, olemmeko valmiita?


Suunnitteluryhmän vetäjänä voisin sanoa, että kyllä alamme pikkuhiljaa olla valmiita. Tai ainakin olemme valmiimpia, kuin esimerkiksi viime syksynä.  Niin kuin aina, myös nyt uuden suunnittelu ja alkuunpano on ollut välillä kuin kivirekeä kiskoisi perässään ja sitten välillä asiat ovat loksahdelleet omille paikoilleen mukavasti. Välillä on ollut jopa havaittavissa pientä innostusta suunnitteluryhmän jäsenissä uudesta opintokokonaisuudesta.

Älykkäät koneet on uusi suuntautumisvaihtoehto, jonka pilottiryhmä aloittaa ensi syksynä. Tällä hetkellä haetaan 16:ta innokasta toisen vuosikurssin opiskelijaa opintosuunnalle. Suuntautumisvaihtoehto on sähkötekniikan, tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan ja auto- ja kuljetustekniikan yhteinen opintosuunta. Ajatuksena on, että kolmannella vuosikurssilla rakennetaan hieman poikkitieteellisyyttä opintoihin siten, että auto- ja konepuolen opiskelijat ottavat muutamia peruskursseja sähkö/tietotekniikan-puolelta ja vastaavasti toisinpäin. Periaatteessa vanhaa tuttua mekatroniikkaa laajennetaan hieman ja otetaan mukaan tietojärjestelmiä ja liikkuvan koneen erityispiirteitä.

Suuntautumisvaihtoehtoon kuuluu myös projektityö, jossa porukalla tehdään todellinen tutkimus-/tuotekehitysprojekti, josta saadaan opintopisteitä. Projekti on vuosittain vaihtuva ja tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat älykkäisiin koneisiin.
Vaikka poikkitieteellisyyttä rakennetaan, jokaisesta opiskelijasta valmistuu kuitenkin oman alansa insinööri. Sähköpuolen opiskelijasta valmistuu sähköinsinööri ja niin edelleen. Tämä opintosuunnassa saatu poikkitieteellinen opetus ja projektityö ovat vain pieni mauste kokonaisuudessa. Projektit ovat kuitenkin yleinen tapa hoitaa asioita yrityksissä ja tässä on hyvä mahdollisuus opiskella projektityöskentelyä.

”Missä tällaista osaamista tarvitaan?”, kysyy epäilevä insinööriopiskelija takapenkistä. Tämän tyyppisellä osaamisella on paljon tarvetta teollisuudessa. Eräs suuri työllistävä alue on testaus- ja mittaustehtävät. Esimerkiksi koneinsinöörin pitäisi tietää, kuinka laitteesta asemaa mittaavan anturin virtaviesti muutetaan jännitetiedoksi ja miten se tallennetaan mittauskortin kautta tietokoneen kovalevylle. Toisaalta sähkö- tai tietotekniikan insinöörin olisi hyvä tietää mitä mitataan, kun venymäliuskaa liimataan koneen tukirakenteisiin. Tänä päivänä suomalaisten valmistamat laitteet menevät suurimmalta osaltaan vientiin pitkin maailmaa. Yrityksen kannalta olisi huomattavasti halvempaa, kun käyttöönottoon tai ongelmien ratkaisuun voitaisiin lähettää yksi insinööri, joka tietää riittävästi eri osa-alueelta. Kolmen insinöörin sijasta lähetetään paikan päälle yksi insinööri, joka osaa ratkoa erityyppisiä pulmia. Tosiasia on, että monipuolisilla osaajilla on aina enemmän mahdollisuuksia.

Teksti: Mika Ijas, yliopettaja TAMK
.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Agrologiopiskelijoiden superviikonloppuna opiskeltiin käytännön taitoja



Agrologiopiskelijat pääsivät töihin moottorisahojen, lehmien ja koneiden pariin opintoihin kuuluvalla käytännön jaksolla helmikuun lopulla.  Kaksipäiväisenä superviikonloppuna ohjelmassa oli traktorin käsittelyä, moottorisahausta, hitsausta ja lypsyä. Käytännön harjoittelujakso pidettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikössä Saarijärven Tarvaalassa. 
 
TAMKin ja JAMKin yhteistyössä toteuttama agrologikoulutus alkoi aikuiskoulutuksena tammikuussa 2011. Koulutus pidetään pääsääntöisesti Virroilla. 

TAMKin yhteysopettaja Heikki Toijala vietti superviikonloppua yhdessä opiskelijoiden kanssa. Valokuvia napsinut Heikki iloitsi siitä, että koulutuksessa on 25 innokasta, iloista opiskelijaa, jotka ennakkoluulottomasti ovat lähteneet oppimaan uutta. Virrat on hyvin luonteva paikka koulutukselle, sillä se on sopivasti keskellä useampien opiskelijoiden kotipaikkoja. Opiskelijoiden kotikunnista löytyy mm. Virrat, Pälkäne, Orivesi, Sahalahti, Ikaalinen, Mikkeli, Kihniö ja Helsinki. Kauimmaiset opiskelijat ovat Itä-Suomesta.
  
Moottoriöljyä täytyy olla riittävästi


Moottorisahojen huoltoharjoitus





Polttoleikkausvuoroa odotellessa.
Paksukin teräslevy leikkautuu, kun palavaa asetyleeniä ja happea puhalletaan oikein.

Tehtävänä on kiinnittää lumilinko traktoriin.
Täällä voidaan testata bioenergialla toimivia lämmityskattiloita.
Koulu lämpiää hakkeella.
Peruutus on tehtävä kieli keskellä suuta.








Tällä hetkellä koulutuksessa on menossa teoriaopetus. Touko-kesäkuussa agrologiopiskelijat lähtevät harjoitteluun.

Valokuvat: Heikki Toijala