Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

TAMKin sisäisten palveluiden Ei paha –hankkeen päättäjäisiä vietettiin 18.12. 

Ei paha oli kolmivuotinen palvelukulttuurin kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin palveluiden laatua kiinnittämällä huomiota fyysiseen, sosiaaliseen, toiminnalliseen ja taloudelliseen palveluympäristöön. 

Palautteen perusteella hanke onnistui palvelujen laadun tietoisuuden ja kehittämiskyvykkyyden kasvattamisessa sekä palvelujen ja palveluhenkilöstön tutuksi tekemisessä erityisesti toinen toisillensa. Hankkeen yhteistilaisuudet, benchmarking mahdollisuus ja koulutus vuorovaikutuksen johtamisesta saivat positiivista palautetta. Konkreettisimmat tulokset hankkeesta olivat opiskelijoiden palveluita tarjoavan palvelukäytävän kasvojen kohotus palvelukaduksi, henkilökunnan kuvaukset ja kuvien liittäminen TAMKin sisäiseen sähköiseen viestintään ja asiakaskokemuksen mittaaminen palvelupisteissä. 

Palveluiden laatua mitattiin toimijoiden itsearviointina hankkeen alussa ja lopussa. Kaikissa ulottuvuuksissa oli edistytty. Edelleenkin kehittämiskohteena ovat arvostus, toiminnan mittareiden käyttöön otto, sekä myönteisen että kehittävän palautteen antaminen ja verkostoituminen.

Asiakaspalautetta on kerätty sekä henkilökunnalta että opiskelijoilta. Henkilökunnan palaute yhteisesti kaikkia sisäisiä palveluita ja asiakaskokemusta koskevana kerättiin henkilökuntapäivässä. Palautteen perusteella n. 75 % koki tavoitellun asiakaskokemuksen täyttyneen. Opiskelijoiden palaute on kerätty valeasiakastutkimuksilla. Saimme asiakaskokemuksen kannalta merkittäviä kehittämisehdotuksia opiskelijoidemme tutkimusten kautta.

Hannele Rapatti ja Aura loikkanen uunituoreen hankkeen julkaisun kanssa   (c) Marjatta Ojala

 

Päättäjäistilaisuudessa Hannele Rapatti, TAMKin Ms Työhyvinvointi, arvioi hanketta. Hannele kiitteli hyvää hanketta. Hän kuitenkin pohti, mahdollistiko hanke jokaisen osallistumisen, ja toisaalta, käyttivätkö kaikki hyväkseen tämän osallistumismahdollisuuden? Hannele evästi meitä jatkamaan kehittämistyötä niin, että TAMKin palveluissa muodostuu saumaton palvelukokemus. Turvallisuus, luottamus ja avoimuus ovat hänen mielestään keskeisiä asioita, joita tulee tämänkaltaisissa kehittämishankkeissa vahvistaa.

Ei pahasta taisi tulla hyvä kakku!

Ei paha –hankkeen julkaisu on luettavissa TAMKin nettisivuilta

http://www.tamk.fi/cms/kirjasto.nsf/pages/tamk_julkaisut.html#julkaisusarjaB

Joulumuori (Kaisa Rissanen) ja Raimo Ojala tutustuvat teokseen   (c) Marjatta Ojala

Teksti:

Aura Loikkanen, korkeakoulupalveluiden johtaja.

Lisää kuvia Ei paha-hankkeen päätöstilaisuudesta löytyy TAMKin kirjaston Facebooksivuilta - käy tutustumassa hyvää meininkiin ja iloiseen joulumieleen!

E-kirja tulee – pimp my book!

Katselin lauantaina television kirjallisuusohjelmaa, jossa peloteltiin pieniä koululaisia ja sen myötä katsojia: e-kirja tulee ja tappaa kirjan. Se on mielenkiintoinen väite. Kirjahan se e-kirjakin on. Kirjoittajan henkinen ja fyysinen ponnistus on molemmissa tapauksissa sama. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, lähes kaikkien painettujenkin kirjojen ensimmäinen versio on sähköinen tiedosto. Harva kirjailija enää kirjoittaa mekaanisella kirjoituskoneella tai käsin. Käsikirjoitukset kulkevat kustannustaloihin bitteinä. Kirjan jakeleminen sähköisenä poistaa välistä painamisen ja jakelun vaivan ja saattaa muuttaa kustannusalaa, mutta tuskin se sitäkään tappaa. Lukijat eivät myöskään ole katoamassa.

E-kirjat tulevat mullistamaan kirjastoja, mutta eivät nekään kaadu tai katoa. Palvelun painopisteet muuttuvat. Tulevaisuuden kirjastot ovat enemmän oppimiskeskuksia kuin kirjavarastoja.

TAMKin kirjaston kokoelmissa on yli 51 000 e-kirjaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että p-kirjoja on 100 000. Osa e-kirjoista on hankittu suurina paketteina kansallisella yhteislisenssillä, mutta koko ajan tehdään enemmän ja enemmän täsmähankintoja. Kurssikirjojen kohdalla pelataan usein vielä varman päälle eli tilataan sekä e- että p-kirjaa. Asiakkaiden lukutottumukset ja palvelujen käyttöehdot ja tekninen varmuus kun vaihtelevat. Eri versioiden rinnakkaiselo tuleekin jatkumaan pitkään.

Kaikki e-kirjat löytyvät kirjaston e-aineistoportaalista Nellistä ja nykyään suurin osa myös uudesta kirjastotietokannasta OMAsta. Kun jälkimmäisessä etsii aineistoa aiheen mukaan, tuloksiin listautuvat niin e- kuin p-kirjatkin. Tietueista on suora linkki e-kirjaan ja/tai sen tarjoavaan palveluun. Eri palveluiden käyttöehdot eroavat hiukan toisistaan. Toiset palvelut tunnistavat sisään pyrkivän asiakkaan IP-osoitteen, toiset vaativat kirjautumisen. Joissakin on rajaton käyttöoikeus, joissakin rajattu määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.

Tähän asti e-kirja on ollut painetun kirjan sähköinen kopio. Sähköisyys sallisi kuitenkin kirjan käsitteen uudelleenvirityksen. E-kirjoihin voitaisiin upottaa enemmän kuvia kuin p-kirjoihin. Tai liikkuvaa kuvaa. Ääntä. Nettilinkkejä. Vuorovaikutuksellista opiskelumateriaalia. Ja mitä muuta keksitäänkään. Pimp my book!

TAMKin kirjaston kokoelmissa olevat e-kirjat ovat edellä mainittuja pdf-kopioita p-kirjoista. Niiden käyttöehdot vaihtelevat kustantajan ja palveluntarjoajan mukaan. E-kirjoja luetaan tietokoneen näytöltä, koska kopiosuojaus estää siirtämästä kirjoja toiselle alustalle, esimerkiksi e-lukulaitteelle, muistitikulle tai toiselle koneelle. Applen kohuttu iPad ja muut tulossa olevat tablettitietokoneet eivät ratkaise siirto-ongelmaa, mutta ne vähentävät siirtotarvetta olemalla kätevämpiä ja nautittavampia lukualustoja.

Tekijänoikeuskysymykset ja tiedostojen suojaus, viime kädessä ansaintalogiikan epävarmuus, tekevät e-kirjasta hallinnollisesti kömpelön. Harva ajattelee riistävänsä kirjoittajalta, kustantajalta tai kirjakaupan pitäjältä leivän, kun lainaa lempikirjaansa kavereilleen. Sähköisten materiaalien lainaamiseen rikollinen pohjasävy on aina piilotettuna. Kun kopioiminen on helppoa ja kopiot teknisesti alkuperäisen veroisia, on kopioinnista helppo myös hyötyä taloudellisesti. Tai vaikkei hyötyisikään taloudellisesti itse, voi aiheuttaa tappioita sille, joka on aiemmin hyötynyt kirjojen tuottamisesta ja jakelusta. Kirja-ala käy nyt samaa keskustelua, jota musiikkiala on käynyt viimeiset kymmenen vuotta. Miten tekijä ja kaikki mahdolliset välikädet saavat palkkionsa, jos tuotteita voidaan kopioida rajattomasti? Mikä on kuluttajan oikeus? Onko kohtuullista maksaa usein korkeakin hinta tuotteesta, joka ei sitten mahdollisesti toimikaan omalla kotikoneella? Mikä on kohtuullinen hinta tuotteesta, jota ei aina saa edes itselleen pysyvästi?

Kysymyksiä riittää. Vajaista vastauksista huolimatta iso pyörä on jo liikahtanut. E-kirjat ovat tulleet, aiemmin jo maailmalle ja tänä syksynä vihdoin Suomen markkinoille. Isot kustantajat ja kirjakaupat esittelivät e-kirjasuunnitelmansa ja -kokoelmansa Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa.

Minä katselen e-kirjojen nousua uteliaana kuin penkkiurheilija suosikkijoukkueensa nousua liigassa. On mukavaa kun jotain uutta tapahtuu. Erityisen mukavaa on, kun pääsee seuraamaan uuden rymistäjän kasvua. Mihin saavutuksiin se tulee yltämään? Ja miten se inspiroi muita pelaajia?

Teksti ja valokuva: Seija Kivelä