TAMKin paras slogan haussa, osallistu kilpailuun nyt!

Joko olet osallistunut kilpailuun, jossa etsitään iskulausetta TAMKille?

Sloganin tulisi kuvastaa TAMKia, koulutusohjelmaasi, opiskeluelämää tai työskentelyä/opettamista TAMKissa. Haemme siis lennokkaita lausahduksia, avartavia ajatuksia ja villejä väläyksiä!

Osallistu ennen 11.3. ja voit voittaa kaikkien osallistujien kesken arvottavia palkintoja. Kilpailun voittaja palkitaan TAMK-tuotepaketilla!

Lähetä ehdotuksesi TAMKin Facebook-sivuilla tai s-postitse sirena.rainamaa(at)tamk.fi.
  
Kaikki mukaan kisaan!




Huomioithan, että TAMKilla on oikeus käyttää kilpailuun lähetettyjä sloganeita markkinoinnissaan ilman erillistä korvausta.


EDIT Kisa on päättynyt 11.3. Kiitos kaikille osallistuneille! Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Ihana Niina Hakalahti ja hänen ystävänsä Ali Tajunta Wireessä

Niina Hakalahti kutsuu itseään mieluummin kirjoittajaksi kuin kirjailijaksi. Kirjailijana oleminen eli kirjojen julkaiseminen on vain pieni osa siitä työstä, jota hän ja suurin osa kirjailijoista tekee.  Kirjoittaja on muutenkin mieluisampi termi, koska siinä painottuu selkeästi itse prosessi. Kirjailijana esiintyminen on kirjoittamisen sivutuote. Hyvin Niina senkin hallitsee. Viime viikon torstaina Wireen ja kirjaston vieraana hän hurmasi yleisönsä niin, että meidän oli vaikea lähteä kotiin. Jäimme esityksen jälkeen norkoilemaan ovensuuhun ja puhua pajatimme keskenämme senkin jälkeen, kun kirjailija oli poistunut.

Mistä hän sitten kertoi? Siitä, miten kirjoittamista harrastava 13-vuotias oululaistyttö sai vanhemmiltaan luvan lähteä Kokkolan kirjailijaseminaariin, miten se häneen vaikutti ja mitä hän seminaarissa oppi. Miten hän pienenä haaveili paitsi kirjailijan myös karjakon ammatista. Hän kertoi myös sen, että kaikista aiheista ja teemoista on jo kirjoitettu, mutta kirjailija voi aina tuoda uusia ihmetteleviä näkökulmia vanhoihin aiheisiin. 

Hakalahden näkökulma on äkkiväärä ja tragikoominen. Hän näkee yhdellä ja samalla silmäyksellä elämän vakavuuden ja humoristisuuden. Hänen päähenkilönsä on usein älykäs, kiltti ihminen, joka tarkkailee lähipiirinsä rehvakkaampia yksilöitä ja kyseenalaistaa itsensä vertailussa heihin. Tällainen rehvaakkaampi osapuoli voi olla intohimoinen joogaaja, boheemi yksinhuoltaja, narsistinen loiseläjä, anarkistinen teatteriryhmä tai jääkiekkosankari.  Joitakin mainitakseni. Lukekaa itse niin tiedätte, mitä päähenkilöille pyörityksessä tapahtuu!

Otsikossa puhutaan Ali Tajunnasta. Ali on sekä hyvä ystävä että semanttinen virhe. Hakalahdella on kuulemma erityinen väärinlukemisen lahja ja hän käyttää sitä surutta kirjoittamisensa inspiraationa. Syyrialais-suomalaisessa perheessä nimi Ali on ennestään tuttu, joten alitajuntakin voi saada tuttavallisen kutsumanimen Ali Tajunta. Kirjassa Ylämummoon, Tuukka-Omar (2011) päähenkilö yrittää ratkaista parhaan kaverinsa kanssa tätä ja muita elämän ja kielen suuria kysymyksiä.

Niina Hakalahti aloitti 1990-luvulla runoilijana, jatkoi 2000-luvulla romaaneilla ja 2010-luvulla lastenkirjoilla. ”Eri tarinat vaativat eri muodon.” Muuten hän on toiminut läänintaiteilijana, kirjoittamisen opettajana ja toimittajana. Oulusta Tampereelle asettuneen kirjailijan myöhemmissä teoksissa vilahtelevat Tampereen seudun paikat. Aavasaksa (2010) tapahtuu vähän Italiassa, mutta enimmäkseen Vesilahdella, Tampereella ja Lempäälän Ideaparkissa.

Kirjailija muuten kiitti työpaikkaa, joka ymmärtää virkistystoiminnan olevan muunkin kuin ruumiin liikuttamista.

Lisää tietoa Niina Hakalahdesta löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustolta.

Teksti: Seija Kivelä, Informaatikko, TAMK Kirjasto Kuntokatu 4
Kuva: Marja-Leena Hukkanen, Tammen kuvapankki

Asta Rakentaja 2012 -messujen jälkimainingit

Kevään Rakentaja-messut pidettiin 10.-12.2. ja saadun palautteen perusteella voimme olla erittäin tyytyväisiä urakkaamme. ASTA Rakentaja 2012 -messuilla vieraili 18 170 kävijää ja tuotteitaan esitteli 280 näytteilleasettajaa, näin ollen tämän vuoden messut olivat laajimmat koskaan pidetyt Asta Rakentaja messujen historiassa. 

 

Puusuutarit ry on Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoiden yhdistys, joka järjestää ASTA Rakentaja -messutapahtumaa yhteistyössä Tampereen Messut Oy:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Rakentamisen messutapahtuman järjestäminen on pitkä traditio Puusuutareille, jotka järjestivät ensimmäisen Rakentaja-näyttelyn jo vuonna 1968.   

 

Puusuutareiden järjestämä hyväntekeväisyyshuutokauppa keräsi tänä vuonna 2000 €, jotka lahjoitetaan TAYS:in lastenpsykiatrian osastolle. Perinteikäs Puusuutarien rakentama Tuotetalo sai jälleen kiitosta ja oli vetonaulana messuhallin keskeisellä paikalla .

Muita vetonauloja olivat työnäytökset, messuisäntänä toiminut Jorma Piisinen sekä sunnuntaina esiintynyt valvova rakennusmestari Timo Harjakainen.

Kuudetta kertaa järjestettyjen ASTA Rakentaja-messujen kävijämäärä nousi viimevuodesta miltei kolmella tuhannella ja näytteilleasettajia oli kolmekymmentä enemmän kuin viimevuonna. Kävijäpalautteen mukaan messut onnistuivat hyvin ja erityisesti kiiteltiin messuilla hyvin esillä ollutta energiatehokasta rakentamista.

Teksti:  Sami Heinämäki     

Samu Mustonen Puusuutarit ry

Kylätalkkarit käynnistivät Rakennuskulttuurikeskuksen kunnostuksen Tampereella

Pirkanmaan ensimmäiset koulutetut kylätalkkarit tempaisivat Kylätalkkari-koulutushankkeen päättäjäisten kunniaksi pitämällä kunnostustalkoot Pispalassa sunnuntaina 12.2.2012. Tampereelle perusteilla olevan Rakennuskulttuurikeskuksen sijoituspaikaksi valikoitunut vanha Uittoyhdistyksen talo on ehtinyt olla useamman vuoden tyhjillään. Talo on selvinnyt unohduksesta yllättävän hyvin mutta silti tehtävää riittää yllin kyllin niin talon korjauksessa kuin pihamaallakin.

Kylätalkkarien talkoot avasivat talon kunnostustyöt. Talkooiltapäivän aikana ehdittiin kellistää rakennuksen nurkalle kasvanut koivu, tehdä taloon uudet portaat entisten lahonneiden tilalle ja pilkkoa vino pino klapeja tulevien talvien tarpeiksi. Hankalasti talossa kiinni ollut koivu jouduttiin pudottamaan alas useammassa osassa ja kiipeilyä vaatineen kaadon hoiti vakuutettu ammattimies Markus Mäkinen. Klapinteko ja muut työt sen sijaan sujuivat yhteistuumin. 

 - Vanhat portaat oli purettu ja uudet pystytetty alle tunnissa. Ei siinä tekijämiehiltä näemmä kauaa mene ja yhteistyökin sujui aivan itsestään, ihailee Kylätalkkari-hanketta vetänyt Matti Pollari Ekokumppanit Oy:stä.

Kylätalkkarit testaavat uusien väliaikaisportaiden kantavuutta

Uittoyhdistyksen taloa kunnostetaan vähitellen kiireellisyysjärjestyksessä. Ensimmäinen isompi työ on katon korjaus, johon on jo haettu avustusta. Kunnostuksen ajan talo toimii korjausrakentamisen oppimisympäristönä. Rakennuskulttuurikeskuksen on tarkoitus edistää perinteisen rakennusosaamisen säilymistä ja tarjota pirkanmaalaisille tietoa korjaustavoista, materiaaleista, osaajista sekä koulutuksesta. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka ja paljon työtä jäljellä.

 - Talkootyöt ja naapuriapu ovat varmasti isossa roolissa talon kunnostuksessa. Tästä syystä päätimme kutsua myös naapurit mukaan talkoopäivään tutustumaan taloon ja kuulemaan mitä on suunnitteilla, kertoo keskuksen perustamishanketta vetävä Irma Rantonen Ekokumppanit Oy:stä.

Talkoiden jälkeen naapurit ja talkkarit pääsivät tutkimaan taloa rakennusrestauroija Kaius Paetaun opastuksella. Lisäksi arkkitehti Harri Metsälä tarkasti talon uunien kunnon. Päivän lopuksi oiottiin kohmeisia jäseniä Rajaportin talkoosaunan lempeissä löylyissä.

Maaseuturahaston rahoittamassa Kylätalkkari–koulutushankkeessa valmistui vuosien 2010-2011 aikana kolme kurssiryhmää ympäristötietoisia ja -taitoisia arjen auttajia Pirkanmaan haja-asutusalueille. Lisätietoa hankkeesta: www.ekokumppanit.fi/kylatalkkari

"Kylätalkkarikoulutus on Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 mukainen koulutushanke. Tavoitteena hankkeessa on kouluttaa maaseudulle paikallisia kodin, kiinteistöjen ja ympäristön hoidon palveluntarjoajia vakituisten asukkaiden ja mökkiläisten käyttöön. Kylätalkkari-hanketta ovat olleet toteuttamassa Ekokumppanit Oy, Ahlman ja Tampereen ammattikorkeakoulu."

Muista myös Pirkanmaan paras kylätalkkari 2012 -kilpailu, jossa pirkanmaalaiset kylä- ja mökkitalkkarit kisaavat Parhaan Kylätalkkarin tittelistä. Kilpailua pääset seuraamaan Metsäkeskuksen järjestämän Klapipäivän yhteydessä Lempäälän Ideaparkissa lauantaina 17.3.2012 klo 10-15.

 
Kisan järjestävät yhteistyönä Metsäkeskuksen puuenergiahankkeet sekä Kylätalkkari-hanketta vetävät Ekokumppanit Oy, Ahlman ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Teksti: Matti Pollari

Kuva: Irma Rantonen  

 

Maailmalle! - Hotelli- ja ravintola-alan restonomiopiskelijat kansainvälistyvät

Hotelli- ja ravintola-ala itsessään luo maaperän kansainvälisyydelle, ovathan majoitusliikkeissä yöpyvät ja ravintoloissa ruokailevat vieraat monesti muista maista, hotellit kuuluvat kansainvälisiin ketjuihin, monien ravintoloiden omistajat tulevat muualta ja liikeideat ovat etnisiä.  Välimatkat ovat lyhentyneet, kulttuurituntemus kasvanut, työvoiman liikkuvuus helpottunut, siispä kokemukset ovatkin kaikkien ulottuvilla.

Ulkomaankokemuksia hankkineet opiskelijat ovat oppineet toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, olivatpa he asiakkaina tai työyhteisön jäseninä. Myös uudet kansainväliset kontaktit ja verkostot auttavat elämässä eteenpäin. Työnantajat arvostavat kansainvälistä kokemusta. 

Vaihdoista saadun kokemuksen ja kielitaidon lisäksi opiskelija kartuttaa opintosuorituksiaan eli saa opintopisteitä. Vaihdot eivät siis pidennä opiskeluaikoja, jos opiskelija kohteessaan tekee suunnitellut opinnot.  

TAMKin hotelli- ja ravintola-alan opiskelija Kristiina Unkuri sai juuri opintonsa päätökseen ja on tällä hetkellä lentoemäntäkoulutuksessa Arabiemiraateissa. Aatto Paasonen on opintojensa loppuvaiheessa, vain opinnäytetyö on kesken. Hänen harjoittelunsa päättyi ennen joulua Namibiassa.  Aaton saavuttua Namibiasta Miika Niemi lähti suorittamaan toista harjoitteluaan Espanjaan kansainvälisten opiskelijoiden pariin. Yhteensä nämä kolme opiskelijaa ovat kansainvälistyneet Kreikassa Rodoksella, Maltalla, Espanjassa, Unkarissa, Englannissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Argentiinassa ja Namibiassa.

Miika Niemi ja Kristiina Unkuri

Arabiemiraatteihin lentoemäntäkoulutukseen

Kristiina Unkuri lähti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan kuukaudeksi Luxemburgin joulumarkkinoille myymään suomalaisia tuotteita Kalevala-seuran organisoimassa tiimissä. Seuraavana kesänä Kristiina suuntasi Rodokselle Atlantica-hotelliketjun palvelukseen. Kristiina palveli pääasiassa skandinaaveja lomaparatiisissa ja sai kokemusta ravintola- ja vastaanottotyöstä. Seuraavana kesänä matka jatkui Maltalle, Sprachcaffe -kielikoulun hotellin vastaanottoon ja hän teki toisenkin harjoittelujakson ulkomailla. Harjoittelujaksojen jälkeen Kristiina opiskeli lukukauden Unkarissa Budapest Business School:ssa. 

Viimeisenä opiskeluvuotenaan Kristiina osallistui Hollannin Haagissa AEHT:n (Association of European Hotel and Tourism Schools) vuosittain järjestämiin kilpailuihin, joissa eri maiden osallistujat kansainvälisissä tiimeissä kisaavat eri matkailu- ja ravintola-alan sarjoissa. Restonomiopintojen päätyttyä vuodenvaihteessa 2011-12 Kristiina suuntasi Arabiemiraatteihin ensin kouluttautumaan ja sitten töihin unelma-ammattiinsa lentoemännäksi.

 ”Kisat olivat mahdollisuus testata matkailualan tietoja ja taitoja vielä kerran ennen valmistumista. Tärkeintä on se, että opin kisojen kautta paljon ja voin olla tyytyväinen omaan suoritukseeni. Uskon, että koulutukseni ja kansainvälinen kokemukseni edesauttoivat unelmatyön saamisessa”, Kristiina sanoo.

Miika Niemi Liettuassa

 

Ravintolakokista kansainvälisiin tehtäviin

Miika Niemi on opiskellut ravintolakokiksi ja tarjoilijaksi Pirkanmaan ammattiopistossa ennen restonomiopintojaan. Opintoihin sisältyi yhdeksän kuukauden vaihtojakso Hollannin Amersfoorti:ssa. Jaksoon sisältyi niin opintoja kuin harjoitteluakin, jonka Miika suoritti Hilton-ketjun hotellin keittiöllä. Miikan kansainvälisyyden polkuun kuuluu vaihto-opiskelujakso Englannissa Salfordin yliopistossa, jossa hän opiskeli markkinoinnin johtamista, strategista johtamista ja kansainvälistä henkilöstöhallintoa. Miika osallistui samaan Liettuassa järjestettyyn intensiiviohjelmaan ja kisaili Haagissa AEHT:n kilpailuissa Management-sarjassa saavuttamalla kolmannen sijan tiiminsä kanssa. Viimeisen harjoittelujakson keväällä 2012 Miika suorittaa Espanjassa Sevillassa huolehtien saapuvista vaihto-opiskelijoista järjestämällä ohjelmaa ja retkiä sekä markkinoimalla näitä palveluja heille. Vaikka Miika on ensimmäiseltä ammatiltaan kokki, hän haluaa kehittää itseään myös muilla alueilla tavoitteena kenties kansainvälinen ura.

”Tulevaisuuden suunnitelmista olen vielä tietämätön, mutta yksi asia on varma, suunnitelmat sisältävät kansainvälisyyttä jossain muodossa. Kisoista karttui pronssimitalin lisäksi uusia kontakteja saman alan eurooppalaisten opiskelijoiden kanssa sekä kokemusta työskennellä tiiviillä aikataululla vieraalla kielellä vieraiden ihmisten kanssa. Vaihtojen aikana suoritetut opinnot on saatu hienosti osaksi opintosuorituksia. Kansainvälisen henkilöstöhallinnon opiskelu antoi jopa kipinän tehdä tuleva opinnäytetyö tästä aiheesta”, Miika sanoo.

Aatto Paasonen

Hervannasta Namibiaan

Aatto Paasonen on kansainvälistynyt erikoistuen Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin Argentiinassa ja Namibiassa. Ensimmäisen harjoittelunsa Aatto suoritti Rodoksella. Seuraavana vuonna Aatto suuntasi Etelä-Amerikkaan Argentiinan Tandiliin vaihto-opiskelijaksi.  Ennen toista harjoittelua koulu oli saanut uuden harjoittelupaikan Namibiasta.  Aatto otti myös ensimmäisen esimiespestinsä Namibiasta.  

”Argentiinassa opin espanjan kielen ja opiskelusta erilaisessa kulttuurissa. Otin aika paljon kokkauskursseja. Reseptiikan ja valmistuksen ymmärtäminen oli usein haastavaa mutta kirjasin reseptejä ylös espanja-suomi -sanakirjan kanssa ja kyselin vierustoveriltani sanojen merkityksiä. Kokkiopettajat eivät puhuneet sanaakaan englantia.  Argentiinassa en oppinut niinkään paljon kovaa tietoa, mutta elämän oppituntina opiskelujakso ja sen jälkeinen kuukauden reissu eteläisessä Etelä-Amerikassa oli erittäin antoisa.

Suoritin esimiesharjoittelun hotellin ravintolan keittiössä, jossa olin tittelillä training supervisor. Keittiöpäällikkömme otti lopputilin, kun olin ollut hotellissa pari viikkoa ja sen jälkeen olin käytännössä keittiöpäällikkö. Alaisilla ei ollut ravintola-alan koulutusta ja esimiestyö olikin hyvin haastavaa ja aika-ajoin stressaavaa. Työkokemus oli kuitenkin hyvin antoisa ja olen kiitollinen, että sain tehdä käytännön esimiestyötä koko harjoittelun ajan.

Matkoiltani olen oppinut tuntemaan suurta rakkautta Suomea kohtaan,  jota en aikaisemmin tuntenut. Nyt ajatus asua ja työskennellessä Suomessa on varsin mukava. Lapsesta asti olen lukenut ensin lehdestä ulkomaat-osion. Ehkä kiinnostukseni maailmaa kohtaan johtui siitä, että kasvoin Hervannan ankeassa betonilähiön maailmassa ja kaipasin varmaan jotain kauniimpaa ja jännittävämpää. Joka tapauksessa mahdollisuus kansainväliseen suuntautumiseen Piramkissa/TAMKissa on asia, josta olen kiitollinen. Se on avannut minulle aivan uuden maailman”, Aatto kertoo.

 Teksti: Riitta Brännare, lehtori, hotelli- ja ravintola-ala