Hoitotyön kansainvälinen viikko 2013!

Hoitotyön KV-viikko lähti käyntiin maanantaina 20.5. TAMK Voice -kuoron ihastuttavien sävelten siivittämänä. Viikon teemana ovat kokonaisvaltaisuus perhehoitotyössä sekä kulttuurien monimuotoisuus hoitotyössä.

 

TAMKin Voice-kuoro toivotti vieraat tervetulleiksi KV-viikolle

Kv-viikon vieraat kuudesta eri maasta kokoontuivat TAMKin Kuntokatu 4:n tiloihin tutustumaan toisiinsa sekä alkavan viikon ohjelmaan ja aiheisiin. Vieraat pitävät viikon aikana mielenkiintoisia esityksiä omien maidensa terveydenhoidon eri osa-alueista kuten kodittomien hoidon tilanne Madridissa tai ravitsemustiede Keniassa. Muita viikon tapahtumia ovat esimerkiksi luennot viikon teemoista, opiskelijoiden esitykset ja vierailu Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

KV-viikon vieraat aloitustilaisuudessa

Teksti: Tuula Härkönen & Panu Alanko
Kuvat: Tuula Härkönen

 

Hyvänolon iltapäivä ikäihmisille

Helmikuun 20.päivä järjestimme TAMKin Kuntokatu 4:n unitilassa hyvänolon iltapäivän ikäihmisille. Järjestäjinä toimivat sairaanhoitaja-, bioanalyytikko-, fysioterapia- ja restonomiopiskelijat opettajien kanssa. Tapahtuman tavoitteena oli antaa ikäihmisille työkaluja toteuttaa omahoitoansa sekä antaa valmiuksia terveellisempään elämään yhdessäoloa unohtamatta. Meille opiskelijoille tapahtuman järjestäminen antoi välineitä toteuttaa projekti moniammatillisesti. Saimme kehittää viestintätaitojamme ja ajankäytön hallintaa. Löysimme itsestämme uusia vahvuusalueita, mutta opimme myös hyödyntämään toisten osaamista.

Polkaisimme projektin käyntiin tammikuun alussa. Aluksi tapahtuman järjestäminen tuntui varmasti kaikista meistä hieman haastavalta, koska emme entuudestaan tunteneet toisiamme. Kuinka tästä nyt edetään?

Onneksi opettajamme olivat rohkaisevia ja matkan varrella ryhmämme hioutui yhteen. Opimme luottamaan toisiimme ja siihen, että kaikki tekevät osansa projektin hyväksi.

Paikalle saimme rekrytoitua Tesoman kirkolta Kirkon tuvan-väen, jotka olivat ikähaitariltaan n. 60–90 vuotiaita.



Iltapäivään kuului tietoiskuja nukkumisergonomiasta, hyvästä unesta sekä tilaisuus osallistua rentoutushetkeen, jonka mahdollistivat fysioterapiaopiskelijat. Restonomiopiskelijat kertoivat ikäihmisen oikeanlaisesta ravitsemuksesta. Lisäksi seniorit saivat maistella restonomiopiskelijoiden tuomia Tampereen aterian sponsoroimia tuotteita. Tapahtumassa oli mahdollisuus otattaa itseltään verensokeri-, kolesteroli- ja hemoglobiininäytteitä sekä mittauttaa verenpaineensa. 
 

Tapahtuman loppuhuipennuksena oli yhdessäoloa kahvittelun lomassa. Bioanalyytikko-opiskelijat toteuttivat Hyvän olon-Bingon, jossa palkintona oli Berner Oy:n lahjoittama Omronin walking style III askelmittari. 
 

Tapahtumaan osallistuneet seniorit olivat tilaisuuteen todella tyytyväisiä. Yllätyksenä postin joukosta löytyi kiitoskortti, joka lämmitti mieltämme.



Tapahtuma oli TAMKissa ensimmäinen laatuaan, mutta jo myöhemmin keväällä on toiminta saamassa jatkoa toisten opiskelijoiden toteuttamana


Teksti ja kuvat: Sairaanhoitajaopiskelijat Jaana Rothovius ja Janna Niskanen

Yhteistyöllä rakennetaan tulevaisuuden palveluita

AV-nuorten työpajassa 11.10.2011

Tänä keväänä ja viime syksynä Neloskierteellä tehtiin projekti, jonka tarkoituksena oli saada kerättyä tietoa nuorten traumaattisen aivovamman saaneiden palveluntarpeesta ja elämäntilanteista. Työelämäkumppanina projektissa toimi Aivovammaliitto. Tietoja kerättiin  traumaattisen aivovamman saaneilta nuoria eri puolilta Suomea. Nuoret olivat innokkaita työskentelemään yhdessä ja heidän kanssaan sovittiin, että tietoja pyritään tuomaan näkyväksi tämänhetkiselle palvelujärjestelmälle.

Projektin ohjaajina toimivat TAMKista yliopettaja Merja Borgman vastuullisena vetäjänä ja Aivovammaliiton järjestösuunnittelija Kaija Koivisto työelämäohjaajana. Projektin työryhmässä oli kolme TAMKin opiskelijaa: Laura Sinkkonen sosiaalialan koulutusohjelmasta, Armi Heikkinen hoitotyön koulutusohjelmasta ja Liisa Uimari kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelmasta.

Tiedot saatiin Learning Cafe -työskentelyn avulla, jossa opiskelijat toimivat emäntinä itse suunnittelemissaan pöydissä. Learning Cafe:t toteutettiin kahteen otteeseen, syksyllä ja keväällä. Toinen tietojenkeräyskerta suunniteltiin ensimmäisen Cafe:n tietojen pohjalta. Pöydissä käsiteltiin esimerkiksi fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joita nuoret olivat kokeneet ja myös millaisia onnistumisia heille on näistä aiheista tullut. Pöytien avulla kartoitettiin myös nuorten omia voimavaroja.

Tulokset olivat mieltä avartavia ja kiinnostavia. Niistä pystyy näkemään, kuinka aivovammaisen nuoren elämä voidaan tehdä vaikeaksi myös siltä taholta, jonka pitäisi olla auttamassa. Erityisesti esiin nousi erilaisten palveluiden hajanaisuus ja vaikea saatavuus. Myös vaikeaselkoisuutta kritisoitiin useaan otteeseen. Tähän työryhmämme ehdotti yksilön tarpeiden huomioimista palveluiden suunnittelussa ja erityisesti omaa henkilökohtaista sosiaaliohjaajaa tai -hoitajaa. Kuten eräs henkilö sanoi tutkimusta tehdessä: ”Ihminen on yksin järjestelmässä.” Tämä ongelma on ratkaistavissa, kunhan sen eteen tehtäisiin vain töitä.

Saimme nuorilta projektistamme paljon positiivista palautetta ja erityisesti toivottiin tiedon saamista erilaisten päättäjien käsiin. Projektin kautta nuoret myös tutustuivat toisiinsa ja kohtasivat vertaisiaan. Osa nuorista kertoi myös saaneensa onnistumisen tunnetta projektin työstämisen aikana. Meidän opiskelijoiden kokemukset tästä projektista olivat positiiviset. Opiskelijat kehuivat esimerkiksi projektin antamaa tietoisuutta aivovammaisen nuoren arjesta ja siitä selviytymisestä. Myös työskentelytapa sai kiitosta, sillä se oli osalle aivan uudenlainen tapa hankkia tietoa. Aivovammaliitto itse piti tuloksia arvokkaina ja käyttökelpoisina.

Lisää tuloksista ja tiedoista on mahdollista lukea tulevista Aivoituksista, joka on Aivovammaliiton oma lehti. 

Hyvinvoinnin Neloskierre:

TAMKin sisällä toimivan Hyvinvoinnin Neloskierteen projektien tarkoituksena on luoda suhde työelämän ja opiskelijoiden välillä ja näin luoda erilaisia oppimiskokemuksia. 

Lisätietoa Neloskierteestä voi löytää sivulta: http://neloskierre.tamk.fi/

Kirjoittaja: Laura Sinkkonen, sosiaalialan koulutusohjelma

Uudet sosiaali- ja terveysalan opiskelijat aloittivat opintonsa

132 uutta sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa aloitti opintonsa TAMKissa 11.1.2011. Opiskelijoista 110 opiskelee nuorten koulutuksessa ja 22 aikuiskoulutuksessa. Kävimme kyselemässä uusien opiskelijoiden fiiliksiä opiskelusta ja tunnelmia ensimmäisestä opiskeluviikosta.

Terveydenhoitajiksi opiskelevat Tytti Heiskanen, Alina Tuomisaari, Anu Parikka ja Taija Suomalainen odottavat innolla opintojen alkua. Orientoivan viikon aikana tytöt ovat tutustuneet TAMKin tiloihin ja toimintaan.








Tytti Heiskasella ja Alina Tuomisaarella on hyvät fiilikset opintojen alusta ja tulevista terveydenhoitajan opinnoista.










Milla Peltonen ja Laura Lehtola aloittavat terveydenhoitaja-opintonsa hyvissä mielin.

Uusia ja innokkaita kätilö-opiskelijoita.

Kätilö-opintonsa aloittava Titta Mäkinen on tyytyväinen selkeään ja tiiviseen orientaatioviikon sisältöön. Titta odottaa kovasti pääsevänsä opiskeluissaan vauhtiin.

Kätilöksi opiskeleva Sonia Lång ja opintosihteeri Milja Kaartinen.

Tervetuloa uudet opiskelijat ja tsemppiä opintohin!

Joulutervehdys Lontoosta!

Vihdoinkin se paljon puhuttu valkea joulu saapui Lontoon kiireisille kaduille. Koko kaupunki on sekaisin ja autot sekä lentokoneet ovat vaikeuksissa. On se suomalaisen silmin hassua kuunnella, kun ihmiset valittavat kylmyydestä heti pakkasrajan rikkoonnuttua. Todellisuudessa ainoa paikka missä tämän likan jalat palelee on oman asunnon sisällä. Kyllä niitä kolminkertaisia laseja ja suomalaista rakennustekniikkaa osaa nyt eri tavalla arvostaa! Vaikka ei lumen määrä päätä huimaa, kauniit jouluvalot luovat tunnelmaa ympäri kaupunkia. Kovasti olen tiedustellut natiiveilta mitä englantilaiseen jouluun kuuluu, kehoittivat lukemaan Dickensiä.

Sairaalan arki ja ihmiset ovat käyneet jo tutuiksi, mutta opiskelu on tuonut uusia haasteita. Opiskeleminen työn ohella on ollut yllättävän vaativaa ja tavoitteena olisi saada kaksi laajaa esseetä kasaan
tammikuun loppuun mennessä. Opinnot vaativat paljon itsekuria ja suunnitelmallisuutta, sillä yhteistyö sairaalan kanssa on keskeistä.Moduuleissa suoritettavat kurssit mahdollistavat opintojen suorittamisen selkeissä osissa ja siirtymisen vaikka toiseen yliopistoon. Vaikea sanoakin, missä maassa oma opiskeluni voi
saavuttaa päätepisteensä.

Olin positiivisesti yllättynyt sairaalan pikkujoulutarjonnasta ja juhlinnan lomassa olen päässyt paljon paremmin tutustumaan muuhun henkilökuntaan. Suorastaa vaikeaa tunnistaa ihmisiä siviilivaatteissa sinisten leikkaussali pyjamien sijaan. Jouluaaton ja -päivän vietän töiden merkeissä täällä Lontoossa. Toiveenani olisi päästä Suomeen viettämään joulua välipäivinä, mutta lentokenttien toiminnasta ei olevielä tietoa. Nyt olisi joulupukin reelle ja poroille käyttöä.

Kiitos lumesta sekaisin menneen lentoliikenteen, en myöskään vielä tiedä missä vastaan otan vuoden 2011. Tarkoituksena oli skoolata ystävien kanssa Kööpenhaminan keskustassa, mutta voin vain jännityksellä odottaa mihin päädyn. Yhtälailla vuoden odotan mielenkiinnolla, mistä löydän itseni taas vuoden kulutta. Tiedän että, ainakin Lontoolla on varmasti vielä paljon tarjottavaa Tampereen tytölle.

Haluan toivottaa oikein lumista ja rentouttavaa lomaa kaikille Tamkin blogin kirjoittajille ja lukijoille! Tuokoon tuleva vuosi kaikille uusia kokemuksia ja ihania muistoja.

Kirjoittaja: Mari Koppanen on 2009 valmistunut 22-vuotias sairaanhoitaja, joka asuu ja työskentelee Lontoossa.

TAMK-blogissa 8.10.2010: London Calling!

London Calling!

Vieraat kadunnimet ja kaksikerroksiset bussit vilahtelevat ohi pyöräillessäni kohti Royl Free Hampsteadin sairaalaa. Valmistumisestani sairaanhoitajaksi ei ole kulunut vuottakaan, mutta
siihen aikaan on mahtunut muutto Lontooseen, uusi työpaikka ja lukematon määrä uusia haasteita, onnistumisia ja kommelluksia.

Aloitin opiskeluni 2006 syksyllä englanninkielisessä Degree Programme in Nursing -koulutusohjelmassa. Kurssitovereita sain seitsemästä eri maasta. Yhteishenkemme oli mahtava ja nautin kansainvälisestä
tunnelmasta. Viimeisen vuoden leikkausaliharjoittelu vei minut mukanaan ja vaihdoin suuntaustani aivan viime tipassa. Tällä hetkellä olen enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni, jonka ansiosta löysin tieni Lontooseen.





Valmistumiseni lähestyessä kaksi opiskelukaveriani kertoivat hakevansa töitä Lontoosta ja heidän suunnitelmansa tempaisi minutkin mukaansa. Hakupaperit lähetin suomalaiseen Professional Connections henkilöstönvälitystoimistoon ja pian puhelin soi. Ammattitaitoani ja tietämystäni testattiin kolmella puhelinhaastattelulla ja Helsingissä tehdyssä henkilökohtaisessa haastattelussa. Suomessa tapahtuneen hiillostuksen jälkeen toimisto ilmoitti, että minun täytyy vielä käydä Lontoossa ja selvitä sairaalan omasta työhaastattelusta. Pohdin pitkään lähdenkö vai en, sillä minulle tarjottiin töitä myös Suomesta.
Päätin kuitenkin ottaa riskin ja lähdin ensimmäistä kertaa elämässäni Lontooseen.

Onnistuin vakuuttamaan ja haastattelijat huolimatta jännityksestä ja muutaman tunnin yöunista. Haastatteluni jälkeen työnantajani tarjosi minulle heti virkaa ja otin sen siltä seisomalta vastaan. Juuri suuntautumiseni antoi minulle hyvän mahdollisuuden saada töitä, sillä leikkaussalihoitajille oli kysyntää. Minulla oli täydellinen elämäntilanne pientä irtiottoa varten ja Tampereella koko ikäni eläneenä kaipasin uusia tuulia.

Ensimmäisen asunnon etsinnän, muuttamisen ja töissä aloittamisen jälkeen arki Lontoossa on asettunut uomaansa. Vaikka olen asunut Lontoossa vasta tammikuusta asti, asuntoa olen metsästänyt useampaan
otteeseen. Määräaikaiset sopimukset, heikkokuntoiset asunnot ja korkeat hinnat tekevät asumisesta haasteellista. Tällä hetkellä asun Camdenin boheemeilla nurkilla kimppakämpässä. Viiden ihmisen jakama ja
lattiamatoton kotini on pitkän etsinnän tulos. Asunto on suhteellisen lähellä sairaalaa, viihtyisä ja Lontoon hintatasoon nähden yhden huoneen 750 euron kuukausivuokra on huokea.

Työpäiväni ovat 12-tuntisia ja välillä puolentunnin lounastauonkin saaminen voi olla haastavaa. Ilmapiiri on avoin ja puhelias, ja olen lyhyessä ajassa päässyt hyvin sisään henkilökuntaan. Työpäivän jälkeen
voimme ottaa lähipubissa pint-lasilliset tai toisenkin. Pitkät työpäiväni suovat minulle usein neljäkin vapaapäivää viikossa, joten olen aloittamassa uutta haastetta. Nyt lokakuussa aloitan maisteriopintoni työn ohella.

Yövuoroja sairaalassani tehdään seitsemän peräkkäin ja palkintona on seuraava viikko vapaata. Vapaaviikkoni olenkin lähes poikkeuksetta käyttänyt matkusteluun. Tähän mennessä Irlanti, Espanja, Tanska ja lukuisat vierailut Suomeen ovat tuoneet upeita kokemuksia lisää.

Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Seuraavat kaksi vuotta aion keskittyä opiskeluun, töihini ja matkusteluun. Viihdyn ulkomailla hyvin, vaikka moniin asioihin on mennyt aikansa tottua. Tällä hetkellä
uskon palaavani Suomeen seuraavan viiden vuoden sisällä… We'll have to see what happens over the next few years!

Kirjoittaja: Mari Koppanen on 2009 valmistunut 22-vuotias sairaanhoitaja, joka asuu ja työskentelee Lontoossa.