Näytetään tekstit, joissa on tunniste hanke. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hanke. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. toukokuuta 2012

Terveysmittaajien matkassa

Ryhmä fysioterapiaopiskelijoita ja opettajat Anja ja Anne kokoontuivat tiistaiaamuna 8.5. matkaamaan Vilppulaan ja Kolhoon, jossa sairaanhoitajaopiskelijat odottivat jo heitä. 

Fysioterapiaopiskelijat lähdössä mittausreissuun


Päivän tarkoituksena oli tarjota terveysmittauksia kuntien asukkaille. Terveysmittaukset kuuluvat opiskelijoiden yrittäjyys-opintoihin ja Terveystori nimellä kulkeva tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Päivä toteutettiin TAMKin Hyvinvoinnin neloskierre ja LIIKKU -hankkeiden kautta ja tämän kevään mittauskiertue toteutui usealla paikkakunnalla. Terveysmittauksia järjestettiin 4.-11.5. Ylöjärvellä, Kurussa, Vilppulassa, Kolhossa, Virroilla, Ikaalisissa, Ruovedellä ja Mäntässä. Päivien koordinointivastuu oli Mäntän valmistuvilla sairaanhoitajaopiskelijoilla ja Tampereen 3-vuoden terveydenhoitajaopiskelijoilla. Mukana päivien toteutuksessa oli myös oman alansa osalta 2-vuoden fysioterapiaopiskelijoita, bioanalytiikan opiskelijoita sekä terveysalan eri koulutusohjelmien opettajia. Toteutuksessa oli mukana yhteensä runsaat 60 henkilöä. 


Sairaanhoitajaopiskelijat Susanna ja Senja mittasivat ja neuvoivat asiakkaita Vilppulan apteekissa

 

Sairaanhoitajaopiskelija Heta työssä Kolhon apteekilla
 



Ideana terveystorissa on, että opiskelijat saavat vastuullisesti järjestää terveysalan tapahtuman ja tarjota palvelun käyttäjälle helpon ja onnistuneen palvelukokemuksen. Terveystoripäivät tarjoavat aidon oppimisympäristön opiskelijoille, ja kannustavat heitä itsenäiseen asiakaslähtöiseen toimintaan ja sisäiseen yrittäjyyteen. Opiskelijat myös keräsivät päivän palveluihin osallistuneilta asiakkailta palautteita, sekä kirjallisesti että haastatellen. Näitä tietoja hyödynnetään seuraavien Terveystoripäivien suunnittelussa ja järjestämisessä. Kerätyn tiedon avulla nähdään mm. kuinka päivät onnistuivat asiakasnäkökulmasta.

Mittauksessa kävijöitä riitti Vilppulan torilla tasaisesti koko päivän
 
Kullakin paikkakunnalla opiskelijat tekivät verenpaine- ja verensokerimittauksia, osana 2 tyypin diabeteksen riskikartoitusta sekä terveysmittauksia, kuten puristusvoiman, keuhkojen tilavuuden että tasapainon testauksia. Useimmat kävijät olivat 60-70-vuotiaita ja osallistuivat kaikkiin tarjottuihin mittauksiin. Paikalla oli aktiivisia eläkeläisiä, joista suurin osa oli erittäin kiinnostunut omasta terveydestään ja kävivätkin säännöllisesti mm. erilaisissa tarkastuksissa ja liikuntaharrastuksissa. Kiertueen aikana yli 600 pirkanmaalaista kävi mittauttamassa terveyttään.

Helvi Jääskeläinen poikkesi Vilppulan terveysmittauspisteessä päivän torikierroksen aluksi. Hänen oli tarkoitus käydä myös apteekissa verenpainemittauksessa. Helville mittaukset ovat tuttuja, koska niitä oli tehty eläkeläisille suunnatuilla terveyspäivillä, joihin Helvi osallistui viikottain. Kuntouttavilla terveyspäivillä sai harrastaa oman kunnon mukaista liikuntaa: tuolijumppaa, kuntosaliharjoittelua, tuolilentopalloa, sählyä ja/tai keppijumppaa, unohtamatta tanssia. Helvi kertoi olevansa aktiivinen harrastamaan eri asioita, mm. musiikki oli hänelle tärkeää ja tietokoneen käyttökin oli tullut tutuksi eläkepäivinä. Tietokoneen kautta tuli hoidettua niin pankkiasiat kuin pidettyä yhteyttä ystäviin. Ilmaiset mittaukset olivat iloinen yllätys ja niihin Helvi osallistui mielellään.


Helvi testasi puristusvoimansa

Mittauksissa käyneiden kommentteja Vilppulassa ja Kolhossa:


-      Mittaukset tuttuja, tehty kuntoutuksessa. Ihan hyvät tulokset tuli.
-      Kiva, että opiskelijat tulevat meille näitä tekemää.
-      Erittäin hyödyllistä, hyvä että löytyy läheltä eikä tarvitse lähteä kauas mittaamaan.
-      Ilmoitus mittauksista oli paikallislehdessä, joten siksi tulin.
-      Tulimme, koska kävimme viime keväänäkin paikalla.
-      Päivä tarpeen, koska Kolhosta on Mänttään 30 km.
-      Tarpeen, koska pienillä paikkakunnilla ei ole lainkaan omamittauspisteitä.
-      Näitä (mittauksia) voisi olla useamminkin.

Iloinen pariskunta Mäntästä oli jo toista kertaa mukana opiskelijoiden järjestämissä mittauksissa








Vilppulan apteekissa oli myös Mäntän seudun Diabetesyhdistyksen edustaja jakamassa diabetestietoutta ja esitteitä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa, tukea ja monenlaista toimintaa. Tavoitteena on erityisesti tavoittaa diagnosoimattomia tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikoita, joita arvellaan olevan Suomessa n. 200 000. Seuranta, liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus ovat tärkeimmät asiat sairastumisen ennaltaehkäisyssä. Yhdistyksen edustaja oli hyvillään opiskelijoiden tekemästä työstä ja toivoi, että Terveystoripäivät jatkuvat tulevaisuudessakin, koska pienillä paikkakunnilla mittauksille ja neuvonnalle on paljon kysyntää.  

Tyypin 2 diabeteksen aikainen toteaminen parantaa hoidettavuutta


Fysioterapiaopiskelijat Nina, Nea, Ida  ja Anni opettaja Annen kanssa Vilppulan torilla





Terveystoripäivä oli kokonaisuudessaan onnistunut ja palaute päivästä oli hyvää. Päivä oli hyödyllinen kävijöille ja opettavainen järjestäjille, joten ensi vuonna torilla taas tavataan!



Teksti ja kuvat: Sirena Rainamaa




maanantai 14. toukokuuta 2012

Uusi oppimisympäristö koulutusohjelmien rajoja rikkoen


Olemme olleet mukana tammikuusta 2012 alkaen Kyrösjärviprojektissa, joka on TAMKin, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kuntien yhteistyöprojekti osana ammattikorkeakoulujen Hyvinvoinnin Neloskierre -hanketta. Projekti on uudenlainen toiminta- ja oppimisympäristö kehittämisen ja tekemisen ytimessä. Hämeenkyrön ja Ikaalisten kunnat perustivat n. vuosi sitten yhteistoiminta-alueen tavoitteena tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita nykyistä laajemmalle alueelle. Kyrösjärviprojektin toiminta keskittyi tutkimaan ja tuottamaan tietoa siitä, millainen ko. alue on kulttuurisesti ja miten ne asiat tulisi ottaa huomioon palveluiden tuottamisessa. Keskeisenä lähtökohtana oli selvittää ja vahvistaa osallisuuden merkitystä ihmisten arjen hyvinvoinnin rakentumisessa.

Jalkauduimme kuntalaisten pariin selvittämään kyselyiden, haastatteluiden ja kuntalaispaneeleiden muodossa sitä, mitä ihmiset todella toivovat tulevaisuuden palveluilta ja mitä mieltä he ovat tämänhetkisistä palveluista. Koimme hienoja hetkiä muun muassa kuntalaisten tuottaessa uusia innovaatioita alueen palveluiden ideointiin sekä huomatessamme aineiston tuloksesta, että 2/3 vastaajista olisi valmis jakamaan osaamistaan muille kuntalaisille.


Hanna ja Mohammad tekemässä kyselyitä Hämeenkyrössä









Projektiryhmään kuuluvat TAMKista yliopettaja Merja Borgman sosiaalialan koulutusohjelmasta ja opettaja Esa Packalén Environmental Engineering koulutusohjelmasta, Hämeenkyrön kotihoidon esimies Sirpa Hiltunen, Ikaalisen kaupungin hoiva- ja hoitotyön vastaava Marianne Viitasalo-Männistö sekä allekirjoittaneet Environmental Engeneering koulutusohjelman opiskelija Mohammad Shahidehnia ja sosiaalialan koulutusohjelman opiskelija Hanna Korppila-Hiltunen.


Opiskelijoiden kokemukset Kyrösjärviprojektista:

Mohammad:
Olen elämässäni opiskellut agronomiaa ja ympäristöä. Olen yli 1o vuotta tehnyt työtä puistoissa ja kasvihuoneissa, mutta tämä projektityö oli todella erilainen kokemus. Opin miten Suomessa kysytään mielipiteitä ja miten päätöstä tehdään. Olin kyselyissä ja haastatteluissa ehkä vähän ujo ja epävarma kielitaidoistani, mutta kaiken ratkaisi kun meillä oli niin hyvä työryhmä. Nautin ja opin tosi paljon tästä projektityöstä.

Hanna:
Kyrösjärviprojekti on ollut yksi parhaista opiskeluun liittyvistä kokemuksistani. Meillä on ollut mahtava tiimi, jossa on työskennellyt oman alansa ammattilaisia tuoden omaa näkökulmaansa ja kokemustaan projektiin. Hienoa on olut työskennellä Environmental Engineering koulutusohjelman opettaja Esan ja opiskelija Mohammadin kanssa, koska heidän näkökulmansa asioihin on laittanut minutkin ajattelemaan asioita monilta eri kannoilta. Vastaisuudessakin toivoisin enemmän yli koulutusohjelmarajojen tapahtuvia projekteja. Projektin aikana olen saanut tehdä ja olla mukana uusissa asioissa, kuten kuntalaispaneeleissa, kuntalaisille tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa sekä kunnanvaltuuston kokouksessa raportin tulosten esittämisessä. On hienoa olla tekemässä jotain merkityksellistä, jolla voidaan vaikuttaa kuntien asukkaiden hyvinvointiin. Kävimme jo esittelemässä tuloksia Hämeenkyrön kunnanvaltuustolle, joka toivoi projektiryhmän tulevan vielä uudestaankin keskustelemaan projektin tuotoksista. Menemme vielä esittelemään projektin tuloksia Ikaalisten valtuustolle toukokuun lopussa sekä mahdollisesti on tulossa vielä laajempi projektin tuloksia pohtiva tilaisuus, johon osallistuisivat kuntien yhteistyökumppaneina edustajia järjestöistä, seurakunnista, kyläyhdistyksistä, yksityisiä palveluiden tuottajia jne. Tämä jos mikä on vaikuttamista yhteiskunnallisiin asioihin!

Aurinkoisin kevätterveisin Hanna Korppila-Hiltunen ja Mohammad Shahidehnia

perjantai 23. maaliskuuta 2012

OVET avoinna Venäjälle ja Itä-Eurooppaan!

Keskiviikkona 21.3. TAMKin Kuntokatu 3:n tiloihin saapui korkeakoulujen edustajia ympäri Suomea pohtimaan Venäjän ja itäisen Euroopan osaamisen kartoittamista ja hyödyntämistä koulutusorganisaatiossa. 


  
Päivän aikana käsiteltiin asiantuntijuuden määritteitä sekä sitä, miten Venäjän ja itäisen Euroopan maiden asiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää täydellä teholla. Paikalla olevat korkeakoulut esittelivät myös Venäjälle suuntautuvaa, jo toiminnassa olevaa yhteistyötään, eri organisaatioiden kanssa. Tampereen yliopisto esitteli PBC Nottbeck Master’s Programme-pilotin, jossa koulutettiin suomalaisten yritysten Venäjällä toimivien tytäryhtiöiden henkilökuntaa. TAMK esitteli FIRST-rahoituksen avulla toteutettua opetuskokonaisuutta, jossa tavoitteena oli työelämälähtöinen, monialainen ja monikulttuurinen oppimisympäristö yhteistyössä kahden venäläisen yliopiston kanssa. 


 
Päivän lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jossa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajat esittelivät omien organisaatioidensa tapoja hyödyntää ja kehittää alueosaamistaan,  pohtivat itäisen Euroopan osaamista korkeakoulujen menestystekijänä sekä itäisen Euroopan ja Venäjä-osaamisen vaikutusta opiskelijoiden työllistymiseen. Paneelikeskustelu herätti paljon ajatuksia ja kysymyksiä yleisössä.  Vastauksia haettiin kysymykseen, miten saada opiskelijat kiinnostumaan enemmän itänaapuristamme. Monet toivat esiin kokemuksensa siitä, kuinka opiskelijat olivat innostuneet Venäjä-opinnoista enemmän itse käytyään ensin pienellä opintomatkalla Pietarissa. Esille nousi myös opettajan esimerkin ja innostuneisuuden tärkeys.



Seminaari oli onnistunut ja yleisö otti aktiivisesti osaa asiantuntijoiden virittämään keskusteluun koskien Venäjän uusia tuulia. Osallistujilla oli myös mahdollisuus verkostoitua yhteistyön muotoja kuvaaviin postereihin tutustuessaan, joten yhteistyön odotetaan jatkuvan ja kehittyvän myös jatkossa.


Tilaisuus oli osa OVET-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä asiantuntijuutta ja tietoisuutta Venäjästä ja Itä-Euroopasta. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se jatkuu kevääseen 2013 asti. Hankkeen kohderyhmänä on korkeakoulujen henkilökunta, joiden kautta saadaan lisättyä tietoa, taitoa ja kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa sekä vaikutettua heidän uraohjaukseensa. Hankkeen päätoteuttaja on Aleksanteri-instituutti, jonka lisäksi hankkeessa on mukana Saimaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopistokonsortio. 


Teksti: Anna Sandt ja Henna Hellstén, TAMKin matkailun opiskelijat
Kuvat: Anna Sandt

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Matkailuyrittäjien benchmarking-matka Himokselle


TAMKin KESMA I –hanke järjesti 16.2.2012 benchmarking-matkan Jämsän HimosMaailmaan. Mukaan Ravintola Hirvikartanossa järjestettyyn tilaisuuteen lähti hankkeen edustajien lisäksi Vihreä Sydän-yritysverkoston yrittäjiä. Matkan tavoitteena oli levittää hyviä käytänteitä ja innostaa yrityksiä kestävyyden edistämiseen omassa toiminnassaan.  

Hirvikartano on Suomen ensimmäinen yksityinen hirvitila, jonka tarhassa asuu tällä hetkellä neljä hirveä, Laila, Annikki, Matti-Esko ja Jorma. Tilan emäntä Susanna Partio kertoi ruokailun ohessa Hirvikartanon historiasta ja nykyhetkestä. Hän painotti, että pelkällä kauniilla luonnolla ja maisemalla ei matkailuyritys pärjää Suomessa, vaan erikoistuminen on välttämättömyys menestykselle. Yrityksen täytyy kehittää jokin oma persoonallinen valtti, jolla erottua massasta. 

Hirvikartanon isäntä Jouko Partio hirvineen

Susanna esitteli myös paikallisten pienyritysten yhteistyöverkostoa HimosMaailmaa. HimosMaailma on toiminut melkein neljä vuotta ja se on alusta asti ollut yritysten omistama osakeyhtiö, jolla on tällä hetkellä reilut 60 osakasta. Suuri osakasmäärä tällaisessa yhtiössä aiheuttaa helposti ongelmia. Kuinka sitouttaa kaikki osakkaat? Kuinka rajata yrittäjien määrä? Nämä kysymykset herättivät ansaittua keskustelua tilaisuudessa. Toimivan verkoston edellytyksiä käytiin muutenkin läpi HimosMaailman kokemusten kautta.
HimosMaailma on sekä myynti- että markkinointiorganisaatio ja tällaisen yhtiön toimivuuden kannalta on tärkeää, että ulkoisen viestinnän lisäksi myös sisäinen viestintä on kunnossa. Verkostossa mukana olevien yritysten pitäisi tuntea toisensa ja toistensa tuotteet riittävän hyvin ja olla avoimia toisilleen. Hirvikartanon isäntä, Jouko, korosti tässä yhteydessä, että tämä koskee myös kaikkia työntekijöitä eikä pelkästään yrittäjiä. 

Matkailun kestävään kehitykseen liittyen HimosMaailman Satu Jokinen kertoi heidän viime vuonna aloitetusta hiilijalanjälkiprojektista. Projektissa on kehitetty Suomen ensimmäinen hiilijalanjälkilaskentamalli ja nettilaskuri matkailukeskukselle. Tähän liittyvä energiamökkipalvelu otetaan käyttöön nyt helmikuun aikana kymmenessä kohteessa., joista kahdeksan on mökkejä ja kaksi ravintolaa. Projektin tavoitteena on pienentää alueen ilmastonmuutosvaikutuksia. Kulutuksen reaaliaikaisen seurannan uskotaan herättävän ihmisiä ajattelemaan vastuullisuutta ja kulutustottumuksia. Hiilijalanjälkiprojekti ei ole vain tietyn ajan kestävä hanke, vaan siitä on tarkoitus tehdä jatkuva ja kehittyvä prosessi.

Matka oli kaikin puolin erittäin onnistunut ja yrittäjät olivat tyytyväisiä päivän antiin. Tietojen vaihtaminen eri alueiden yrittäjien kesken on hyödyllistä, antoisaa ja ajatuksia herättävää. Suomalainen yrityskulttuuri kaipaakin lisää avoimuutta ja yhteistyötä salailun ja minä-itse –ajattelun vastapainoksi.


Teksti: Markku Saarela, TAMKin liiketalouden opiskelija
Kuva: Kaisa Merilahti


Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentaminen –hanke (KESMA I) toteutetaan neljän alueen yhteistyönä 1.12.2010 - 29.2.2012. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii projektin hallinnoijana partnereinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.


torstai 16. helmikuuta 2012

Kylätalkkarit käynnistivät Rakennuskulttuurikeskuksen kunnostuksen Tampereella


Pirkanmaan ensimmäiset koulutetut kylätalkkarit tempaisivat Kylätalkkari-koulutushankkeen päättäjäisten kunniaksi pitämällä kunnostustalkoot Pispalassa sunnuntaina 12.2.2012. Tampereelle perusteilla olevan Rakennuskulttuurikeskuksen sijoituspaikaksi valikoitunut vanha Uittoyhdistyksen talo on ehtinyt olla useamman vuoden tyhjillään. Talo on selvinnyt unohduksesta yllättävän hyvin mutta silti tehtävää riittää yllin kyllin niin talon korjauksessa kuin pihamaallakin.

Kylätalkkarien talkoot avasivat talon kunnostustyöt. Talkooiltapäivän aikana ehdittiin kellistää rakennuksen nurkalle kasvanut koivu, tehdä taloon uudet portaat entisten lahonneiden tilalle ja pilkkoa vino pino klapeja tulevien talvien tarpeiksi. Hankalasti talossa kiinni ollut koivu jouduttiin pudottamaan alas useammassa osassa ja kiipeilyä vaatineen kaadon hoiti vakuutettu ammattimies Markus Mäkinen. Klapinteko ja muut työt sen sijaan sujuivat yhteistuumin. 

 - Vanhat portaat oli purettu ja uudet pystytetty alle tunnissa. Ei siinä tekijämiehiltä näemmä kauaa mene ja yhteistyökin sujui aivan itsestään, ihailee Kylätalkkari-hanketta vetänyt Matti Pollari Ekokumppanit Oy:stä.


Kylätalkkarit testaavat uusien väliaikaisportaiden kantavuutta


Uittoyhdistyksen taloa kunnostetaan vähitellen kiireellisyysjärjestyksessä. Ensimmäinen isompi työ on katon korjaus, johon on jo haettu avustusta. Kunnostuksen ajan talo toimii korjausrakentamisen oppimisympäristönä. Rakennuskulttuurikeskuksen on tarkoitus edistää perinteisen rakennusosaamisen säilymistä ja tarjota pirkanmaalaisille tietoa korjaustavoista, materiaaleista, osaajista sekä koulutuksesta. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka ja paljon työtä jäljellä.

 - Talkootyöt ja naapuriapu ovat varmasti isossa roolissa talon kunnostuksessa. Tästä syystä päätimme kutsua myös naapurit mukaan talkoopäivään tutustumaan taloon ja kuulemaan mitä on suunnitteilla, kertoo keskuksen perustamishanketta vetävä Irma Rantonen Ekokumppanit Oy:stä.

Talkoiden jälkeen naapurit ja talkkarit pääsivät tutkimaan taloa rakennusrestauroija Kaius Paetaun opastuksella. Lisäksi arkkitehti Harri Metsälä tarkasti talon uunien kunnon. Päivän lopuksi oiottiin kohmeisia jäseniä Rajaportin talkoosaunan lempeissä löylyissä.

Maaseuturahaston rahoittamassa Kylätalkkari–koulutushankkeessa valmistui vuosien 2010-2011 aikana kolme kurssiryhmää ympäristötietoisia ja -taitoisia arjen auttajia Pirkanmaan haja-asutusalueille. Lisätietoa hankkeesta: www.ekokumppanit.fi/kylatalkkari



"Kylätalkkarikoulutus on Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 mukainen koulutushanke. Tavoitteena hankkeessa on kouluttaa maaseudulle paikallisia kodin, kiinteistöjen ja ympäristön hoidon palveluntarjoajia vakituisten asukkaiden ja mökkiläisten käyttöön. Kylätalkkari-hanketta ovat olleet toteuttamassa Ekokumppanit Oy, Ahlman ja Tampereen ammattikorkeakoulu."

Muista myös Pirkanmaan paras kylätalkkari 2012 -kilpailu, jossa pirkanmaalaiset kylä- ja mökkitalkkarit kisaavat Parhaan Kylätalkkarin tittelistä. Kilpailua pääset seuraamaan Metsäkeskuksen järjestämän Klapipäivän yhteydessä Lempäälän Ideaparkissa lauantaina 17.3.2012 klo 10-15.
 
Kisan järjestävät yhteistyönä Metsäkeskuksen puuenergiahankkeet sekä Kylätalkkari-hanketta vetävät Ekokumppanit Oy, Ahlman ja Tampereen ammattikorkeakoulu.


Teksti: Matti Pollari
Kuva: Irma Rantonen  

 

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Varustamo on vallannut TAMKin!


Mikä Varustamo sitten on? Varustamo-hankkeen tavoitteena on kehittää nuorilta nuorille –vertaisohjausta verkossa ja luoda toimintamalli, jolla voidaan ehkäistä sosiaalista eristäytymistä ja syrjäytymistä koulutus- ja työuralla. Tavoitteena on nuorten avulla löytää syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret verkon kautta, antaa ohjausta sekä houkutella heidät mukaan toimimaan yhdessä ensin virtuaalisesti ja myöhemmin ehkä myös tosielämässä.

Hankkeessa käytetään koulutettuja nuoria kohtaamaan ja tavoittamaan yhteyksiä toisiin nuoriin. Vertaisohjaajiksi koulutetaan vähintään peruskoulun suorittaneita, lukiolaisia tai ammatillisen puolen opiskelijoita tai jo ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja suorittavia, joilla on sosiaalisten taitojen ohella hallinnassaan sosiaalisen median ympäristöt sekä kiinnostuksenkohteina erilaiset yhteisölliset verkostot ja niissä toimiminen. Hanke käynnistyi keväällä 2011 14 vertaisohjaajan valinnalla ja koulutuksella.




Kesän 2011 aikana koulutetut vertaisohjaajat suunnittelevat Varustamo-hankkeen toimintaa syksyksi, koko seuraavaksi lukuvuodeksi ja siitä eteenpäinkin. Vertaisohjaajat työskentelevät TAMKin tiloissa kesä- ja elokuussa. Hankkeessa ajatuksena on, että verkon kautta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria voi tavoittaa kenties paremmin kuin virallisten kanavien kautta. Vertaisohjaaja neuvoo, tukee ja ohjaa eteenpäin kehityshaluista nuorta kohti työuran selkeytymistä tai opinnoissa selviytymistä ja menestymistä.


Varustamo tulee toimimaan sekä virtuaalisesti verkossa tapahtuvan ohjauksen ja kampanjoiden muodossa, että mahdollisesti myös ”livenä”, esimerkiksi eri oppilaitosten tiloissa. Kaikessa toiminnassa vertaisohjaajan ja nuoren välinen suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen – vertaiskokemukseen.




Varustamo on EU:n rahoittama hanke, joka sai alkunsa vuonna 2010 ja jatkuu vuoden 2013 kesäkuun loppuun. Toteuttajaorganisaatio on Tampereen ammattikorkeakoulu, ja maakunnallisena kohdealueena Pirkanmaa. Projektin tuloksena on tarkoitus kouluttaa yhteensä 21 nuorta vertaisohjaajiksi ja kehittää verkko-ohjauksen toimintamallia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.



Aurinkoista kesää Varustamo-tiimiltä!

Teksti: Vertaisohjaajat Kaisu Myrskyranta ja Anna Nieminen
Kuvat: Ulla-Maija Koivula, kuvat kevään 2011 vertaisohjaajakoulutuksesta

Lisätietoa projektista:
Projektipäällikkö Helena Tirronen
helena.tirronen@tamk.fi