Kirjasto rakentuu: Kirjastoluokituksesta toiseen

Kuinka moni teistä on ihmetellyt kryptisiä numerosarjoja kirjastokirjojen selässä ja kirjahyllyjen päädyissä? Ne ovat jonkinlainen yritys ottaa maailma haltuun.

Kaikki kirjaston kirjat voisi tietysti järjestää yksiin aakkosiin, mutta silloin olisi mahdoton osoittaa mitään paikkaa, jossa tietyn alan teokset olisivat. Järjestelmällisen kirjastonhoidon perusedellytys on alanmukainen jaottelu. Perinteisesti se on tarkoittanut luokittamista. Kullekin kirjalle määritellään luokka, johon se sijoitetaan ja joka merkitään sille hakuelementiksi kirjastotietokantaan. 

Luokka voi sanana joskus hämätä, erityisesti oppilaitosympäristössä. En varmaan ole ainoa, joka on käynyt seuraavanlaisen keskustelun (tämä tapahtui vuosia sitten Kuntokatu 3: ssa).
Asiakas: ”Missä on Momentti  ykkönen?”
Minä: ”Se on luokassa 53, aakkostettuna kirjan nimen mukaan M:ssä.”
Asiakas (epäröivän kiusaantuneena): ”Onko se luokka myös tässä C-siivessä?”

Luokitusjärjestelmiä on useita. Kuuluisin on Deweyn luokittelu. Melvil Dewey jakoi 1870-luvulla maailman kymmeneen luokkaan ja kaikki nämä vielä lukemattomiin alaluokkiin. Järjestelmä ja sen nykyään käytössä olevat johdannaiset ovat sillä tavalla ekspansiivisia, että desimaaleja eli tarkkuutta voi lisätä loputtomiin. Tai ainakin niin kauan kuin kirjan selkää ja kantta piisaa.

Mitä uudempi tiede, sitä pidempi luokitusnumero. Kun yleisimpiä luokitusjärjestelmiä rakennettiin, ei osattu kuvitella nykyisenkaltaista teknologiaa. Sen takia erityisesti tekniikan alalla on jouduttu lisäämään numeroita ja desimaaleja vanhojen luokkien perään, jotta saadaan uusia nimikkoluokkia.

Esimerkiksi numerosarjasta 621.39 (UDK:n mukaan) voidaan päätellä seuraavat asiat:
6 tarkoittaa soveltavia tieteitä, lääketiedettä, teknologiaa
62 insinööritieteitä, tekniikka
621 konetekniikkaa ja mekaanista teknologiaa
621.3 sähkötekniikkaa
621.39 tietoliikennetekniikkaa

Nykyisen TAMKin kirjaston toimipisteissä on ollut käytössä eri luokitusjärjestemät: vanhassa TAMKissa UDK (UDC= Universal Decimal Classification) ja entisessä PIRAMKissa YKL (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä). Kun koulut ja sen myötä kirjastot yhdistyivät 2010, valittiin yhteiseksi järjestelmäksi YKL. Tähän asti on kuitenkin käytetty vanhoja luokituksia. Nyt kun Kuntokadulle tulee vuoden loppuun mennessä uusi kirjasto ja saman katon alle muuttaa kokoelmia monesta toimipisteestä, luokitus täytyy vihdoin yhdistää. Kuntokatu 3:n kirjaston kaikki kirjat siirretään toiseen järjestelmään ja muidenkin toimipisteiden luokitukset tarkistetaan ja yhtenäistetään. 

Tämä tarkoittaa mylläystä. Kirjojen totutut paikat voivat siirtyä. Tänä keväänä tuttu opus ei löydykään enää samasta paikasta kuin ennen. Saman alan kirjoja voi väliaikaisesti löytyä kahdesta eri paikasta, osin vanhasta, osin uudesta luokasta, mahdollisesti ihan eri puolilta kirjastoa. 

Osa luokkamuutoksista voidaan tehdä tietokantaan koneellisesti, mutta silti jokainen kirja täytyy tarroittaa uudelleen. Sinä aikana kun kirjaa käsitellään, kun sen selkätarra vaihdetaan ja tietokantaan merkitään uusi luokka, kirja voi olla ”kadoksissa”. Tietokanta sanoo sen olevan hyllyssä, mutta todellisuudessa se onkin jossain työpisteessä käsittelyn alla. Nyt jos koska kannattaa vaivata henkilökuntaa. Yhdessä meillä on paremmat mahdollisuudet suunnistaa tässä viidakossa.

Kirjasto tiedottaa asiasta yleisesti ja jokaisen työn alla olevan kirjastoluokan kohdalla erikseen. Asiakkailta meidän täytyy pyytää kärsivällisyyttä. Muutostyöt kestävät pitkälle kevääseen. Heti sen jälkeen alkaa muuten uusi savotta, kun kaikkiin kirjoihin lisätään RFID-tunniste. Mutta siitä joskus toiste.

Teksti: Seija Kivelä, informaatikko, TAMK Kirjasto Kuntokatu 4
Kuva: Seija Kivelä ja Turvamerkit.fi