Miksi juhlimme ja mitä juhlimme?

Loka-marraskuun vaiheeseen osuu kolme vanhaa juhlaa. Tässä hieman taustatietoa niistä jokaisesta

Vanha suomalainen sadonkorjuun juhla Kekri

Sana kekri merkitsi jonkin päättymistä tai viimeiseksi jäämistä. Kekrissä juhlistettiin  kiitettiin saadusta sadosta, satokauden päätyttyä ja vanhassa maatalousyhteiskunnassa vuoden vaihtumista. Kekrin ajankohta vaihteli, mutta 1800-luvulla, sitä juhlittiin samoihin aikoihin kuin pyhäinpäivää. Kekriin kuului ilo, ruoka ja juhla. Lampaanpaistia kutsuttiin syömään vainajatkin. Kekri sai myös samaan tapaan hieman mystisiä piirteitä, kuin nykyinen uusi vuosi. Vanhan loputtua haluttiin ennustaa uutta. Kirkko piti kekrin juhlimista pakanallisena, sillä kiitollisuutta osoitettiin muullekin kuin kristinuskon jumalalle. Kekrin juhlimisesta seurasi ankarat rangaistukset kirkollisessa yhteiskunnassa, ja vähitellen juhla katosi suomalaisesta perinteestä. Osa kekrin perinteisistä tavoista kuitenkin on jatkanut elämäänsä osana joulua ja uutta vuotta.

Kekripukki, kuva:taivaanaula

Halloween, kun henget liikkuvat

Vaikka Suomeen halloweenin juhlinta onkin rantautunut Amerikan kautta, juhlan juuret vievät Eurooppaan. Halloweenin juhlapäiväksi on muodostunut 31.10. Päivä joilloin henget liikkuvat maanpäällä, päivä ennen pyhäinpäivää. Halloween on kelttiläinen juhla joka kunnioittaa talven alkamisen päivää (samhain), jolloin vainajahenget liikkuvat. Amerikkaan juhlan toivat mukanaan skottilaiset ja irlantilaiset siirtolaiset. 




Halloween liittyy myös sadonkorjuun jälkeiseen aikaan. Kun luonto ympärillä kuoli, tämän
maailman ja tuonpuoleisen raja hämärtyi ja henget liikkuivat molempien maailmojen välillä. Halloweenina poltettavavien kokkojen oli määrä pitää henget poissa. Myös halloweeniin liittyy tulevaisuuteen ennustamista. Esimerkiksi jos Halloweeninä menee peilin eteen kyntilä kädessään, tuleva aviomies vilahtaa heijastuksessa. Samanlaisia ennustuksia siis, kuin Suomessa liitetään juhannukseen.

Jack O'Lanterns, kuva: homeornaments

Pyhäinpäivä, kristillinen juhla jolla korvattiin muut

Kristinuskoa levitettäessä lähetystyön tekijät saivat ohjeen sulauttaa vanhoihin pakanallisiin juhliin kirkollinen teema. Halloweenistä ja kekristä tehtiin vainajien muistopäivä, jolloin kunnioitettiin esi-isiä ja kristinuskon martyyreitä. Suomessa pyhäinpäivä oli alunperin 1. marraskuuta. Nykyään pyhäinpäivä sijoitetaan lauantaille. Sitä vietetään joka lokakuun viimeisinä päivinä tai marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Myös pyhäinpäivän vietolla on pitkät perinteet katolisessa kirkossa ainakin tuhatvuotiset. Suomessa muut katolisten pyhimysten juhlapäivät jäivät, kun Suomi liitettiin luterilaiseen kirkkoon. Ainoana on jäänyt tämä kyseinen pyhäinpäivä, jolloin kunnioitetaan tasapuolisesti kaikkia pyhiä.

Pyhäinpäivänä on tapana viedä kynttilöitä haudoille kuva:ts.fi

Mitä ikinä päätätkin viettää, hyvää sitä juhlaa! :) 
Teksti: Anniina Grönholm