Näytetään tekstit, joissa on tunniste luova ala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luova ala. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 21 - Vuosi metsässä

Kirjailija: Willamo Heikki
Kustantaja: Maahenki
ISBN-13: 9789525870596
Asu: Kovakantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2012

Kirjastolaisen kirjavinkkaus 21.12.


"Talvipäivänseisaus on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella ja pohjoisella pallonpuoliskolla on vuoden lyhin päivä.Auringon deklinaatio on minimissään ja pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan." [Lähde: Wikipedia]

Vuoden pimeimmän päivän kunniaksi on hyvä pysähtyä miettimään valon merkitystä elämässä. Valo rytmittää niin ihmisten kuin muunkin eläinkunnan elämää. Valokuvassa valo on tärkein elementti joka rakentaa koko taiteenlajin sisällön ja pysäyttää hetken ikuistaen sen ainutlaatuisena, toisintumattomana tapahtumana.
Olen aina lapsesta saakka ollut innostunut valokuvauksesta. Suuri syypää innostukseen oli aikoinaan peruskoulussa voittamani kansallinen metsätaito-kisa josta palkintorahan lisäksi sain Heikki Willamon "Eläinvalokuvaus" -kirjan palkinnoksi. Sain aikoinaan itselleni puhuttua syntymäpäivälahjaksi ensimmäisen punaisen Konica POP merkkisen pokkarikameran joskus kolmekymmentä vuotta sitten. Myöhemmin harrastus vei mukanaan ja laajensin välineistöä hankkimalla Canonin filmijärjestelmäkameran ja samalla turmiollisella tiellä olen vielä nykyäänkin digitaalisen täyskennoisen Canon 5D mk ii:n kanssa.

Heikki Willamo on jo useiden vuosikymmenien ajan ollut yksi tunnetuimmista suomalaisista luontokuvaajista ja kirjailijoista. Hän on tehnyt hämmästyttävällä aikajänteellä pitkiä, jopa vuosikymmenen pituisia kuvausprojekteja upeiksi luontokirjoiksi sekä yksinään että yhteistyössä muiden tunnettujen kuvaajien kanssa. "Vuosi metsässä" on erikoisesti toteutettu luontokirja. Willamo asetti tälle projektille tarkan aikarajan ja paikkarajoituksen. Willamo kuvasi kirjan aineistoa ainoastaan tasan yhden vuoden ajan. Hän vietti mahdollisimman paljon aikaansa 200 hehtaarin suuruisessa rauhoitetussa eteläsuomalaisessa lähimetsässä, valokuvasi ja tutki metsää ja sen lajistoa, nautti kiireettömistä metsäpäivistä ja värjötteli hyytävän kylminä kuutamoöinä miettien metsän elämää.

Lopputuloksena syntyi mykistävä kokoelma mustavalkoisia tunnelmia oikeasta metsästä. Kirjan syvän tummanpuhuvat, hyvin maalaukselliset mustavalkokuvat ovat sielultaan parasta Willamon tuotosta ja puhuttelevat suomalaista luontoa rakastavaa ihmistä sanoinkuvaamattomalla tavalla. Mustavalkoisuus nostaa esiin metsän kauneuden ja tunnelman ja valojen ja varjojen dramatiikan kiehtovalla ja koskettavalla tavalla. Voisi kuvitella että metsää ja eläimistöä kuvattaessa olisi tarpeen käyttää väreja - mutta todellisuudessa talven pimeydessä metsän mustavalkoisuus tuntuu täydelliseltä ja juuri oikealta. Willamon kirjat eivät koskaan ole pelkkiä kauniita kuvia, vaan hän taitavana ja hykerryttävänä kirjoittajana nostaa kirjassaan esille puhuttelevia kysymyksiä. "Vuosi metsässä" pohtii mm. nykymihmisen suhdetta metsään, sen eläimiin ja luonnonrauhan merkitystä teknistyvässä maailmassa.

Olen oppinut monia oleellisia elämänviisauksia valokuvauksen myötä. Kuvaajalle maailma näyttää usein hyvin erilaiselta kameran takaa. Ympäristössä kaikkialla on omanlaistaan kauneutta ja jokainen ihminen on kaunis ollessaan sisäisesti onnellinen. Lisäksi olen oppinut kärsivällisyyttä sekä kokenut aitoa löytämisen iloa. Valokuvaaminen on sopivan tekninen harrastus jota voi lämpimästi suositella ihan kaikille, vaikka kameraseurojen jäsenten "ukkoutuessa" joskus tuntuukin siltä että lajin tekniikka pelottaa liiaksi monia ja turhaan aiheuttaa omien kykyjen aliarviointia.

Valokuvaaminen kannattaa aina, vaikkei kuvaisikaan muulle yleisölle kuin itselleen!

Marjatta Ojala, TAMK kirjasto, Kuntokatu


keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Miten pääsen töihin markkinoinnin ja viestinnän alalle?


Markkinointiviestinnän viikon urapaneelin 30.10.2012 antia

Tamperelaiset mainostoimistot järjestävät joka syksy markkinointiviestinnän viikon. Tänä vuonna viikon teemana oli Vastuu-Valinta: sanoista ekoihin. Mitäs sitten jos omat arvot ja asiakkaan tuote eivät kohtaa? Viikkoon liittyy tapahtumia kuten kutsuvierastilaisuus ammattilaisille teemalla vastuullisuus markkinoinnissa, kilpailuja (Juju-Prix avoinna myös opiskelijoille) ja opiskelijoille suunnattu urapaneeli. 

TAMKin alumni Petri Eskelinen, medianomi (AMK), Markkinointitoimisto Adsekistä kertoi omista vakaumuksistaan ja työn vaatimuksista, mutta korosti samalla, että kyse on kuitenkin palvelutehtävästä – asiakas tulee hakemaan tuotteelleen palvelua ja markkinointiyrityksen tehtävä on luoda asiakkaalle paras mahdollinen palvelu, jonka kautta asiakas saa tavoitteensa toteutettua. Onkin tärkeää, että tietää itse, kuinka merkittävä jokin asia on minulle, missä kulkevat omat eettiset rajani. 

Markkinointiviestintä on vaikuttamista, palvelua, josta saa tietoa asioista, joista on kiinnostunut. Oman työn tyydytys tulee siitä, että asiakas on tyytyväinen ja yrityksen luoma palvelu toimii ja siitä on asiakkaalle hyötyä. Petri kertoi esimerkkinä, että heidän yrityksensä tekee paljon Skodalle töitä ja hän aiemmin ehkä ajatteli, että onko uusien autojen markkinointi nyt niin tärkeää. Sitten hän kävi Skodan tehtailla Tšekissä ja näki, kuinka suuri työllistäjä tehdas siellä on. Ja että se hänenkin tekemä mainoksensa voi vaikuttaa näiden ihmisten elämään. 

Tia Lilius (vas.) ja Krista Ahokas Adsekista, Petri Eskelinen ja Krista Salonen.
 Miten ja kuka alalle pääsee? 

”Tällä hetkellä copywritereistä eli tekstin kirjoittajista on suurin pula. Visualisteja tuntuu löytyvän helpommin, mutta luovia kirjoittajia ei tunnu olevan tarjolla”, sanoo Tia Lilius, Adsekin yksikön johtaja. ”Meidän työntekijämme ovat hyvinkin eritaustaisia, löytyy kauppa- ja kielitieteilijää, metsäinsinööriä ja medianomia. Ihmiset ovat saattaneet tulla alalle eri kautta, mutta tärkeintä on kiinnostus omaa tekemistään kohtaan ja valmius oppia uutta. Myös myynnin osaajia etsitään koko ajan. Markkinointiviestinnän ala on riippuvainen taloustilanteesta, nykyhetkessä tulee olla aktiivinen ja ottaa yhteyksiä eri tahoihin saadakseen asiakkaita.”


Tia listasi tälle alalle tärkeitä ominaisuuksia:
  • avoin
  • utelias
  • hyvä tiimityöskentelijä
  • kiinnostunut maailmasta ja uusista asioista
  • omaa yleissivistystä ja haluaa tutkia asioita ja vaikutteita
  •  kulttuurin tuntemusta
  • omaehtoinen halu jatkuvaan kehitykseen 

Ei myöskään haittaa, jos hakijalla on mobiilipuolen osaamista, varmuus nykytekniikasta ja valmius pysytellä ajan tasalla.

Lisäksi Tia totesi, että työhönottotilanteessa liika vaativuus nyppii. Kannattaa miettiä jo ennen työhaastattelua, mitkä ovat ne itselle tärkeät asiat, joista ei voi tinkiä, turha kuluttaa haastatteluaikaa siihen. Samaa pohti Aamulehden henkilöstöpäällikkö Hippu Pintilä. Hänen kokemuksensa mukaan joskus tuntuu, että työvälineet ovat työnhakijalle tärkeämpiä kuin itse tehtävä työ, ja tämä turhauttaa työnantajaa. 

Yleisemmin tämän alan paikat täytetään sisäisesti tai viidakkorummun välityksellä, paikan tullessa auki kysellään työntekijöiltä, onko heillä tiedossa taitavaa tyyppiä, joka olisi käytettävissä. Harvemmin siis on julkista työhakemusta, mutta toki niitäkin on.  Tosin lehtimainokset ovat ehkä enemmän kyseisen yrityksen brändäystä kuin ulkopuolisten värväystä varten. 

Hyvä tapa lähestyä yritystä on lähettää avoin hakemus, ehdottomasti kannattaa soittaa hakemuksen perään. Ei kannata olettaa, että lähettämällä hakemuksen automaattisesti otetaan yhteyttä, vaan pitää itse olla aktiivinen. Ennen puhelua tulee kuitenkin selvittää itselleen mitä hakee: jos kyseessä on harjoittelu: milloin, kesto, mahdollinen harjoittelutuki vai tulisiko yrityksen maksaa jotain, kuuluuko opintoihin, onko koulun puolesta harjoitteluyhteyshenkilö, jonka kanssa sovitaan toimintatavoista.

Jos hakija ei ole varma, mitä paikkoja yrityksessä on, hän voi eritellä kolmesta viiteen asiaa, joissa hän on hyvä, ja joita hän tekisi mielellään yrityksessä. Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä vähemmän työhönottaja voi selvitellä, mihin harjoittelija sijoitettaisiin ja osaako hän sitä ja tätä, vaan oletusarvona on, että hakija pystyy nopeasti analysoimaan omat kykynsä ja toiveensa. 

Emmi Lehtoviita Mainoskentästä kertoi, että hän sai harjoittelupaikan juuri tällä tavalla, lähettämällä ensin sähköpostia ja soittamalla sitten perään. Samaa totesi Mainostoimisto Mainiossa työskentelevä Kalle Tuominen, joka tekee paraikaa omaa opinnäytetyötään TAMKiin. 

Kysyttäessä Tampereen alueen työllistymistilanteesta Hippu Pintilä korosti, että kannattaa huomioida myös maakuntien työpaikat. Esim. Alma Media-konsernin sisällä on 32 yritystä, ja työllistyessään maaseutulehteen saa työkokemuksen lisäksi mahdollisuuden päästä talon sisäisessä haussa eteenpäin, vaikka sitten Tampereen toimipisteeseen. Hakijoita maakuntiin on selkeästi vähemmän kuin Tampereelle, vaikka kyse ei ole pitkistä välimatkoista. Esim. tällä viikolla Hippu lähti haastattelemaan työnhakijoita Jämsään, jossa avoinna ollutta paikkaa haki vain 20 henkilöä, kun Tampereella vastaavaa paikkaa hakee yli sata ihmistä. 

Palkkatasosta kysyttäessä Adsekin edustajat totesivat, ettei heillä ole pienenä toimistona ollut kuin sellaisia harjoittelijoita, joiden harjoittelu kuuluu opintoihin, eikä näille harjoittelijoille ole maksettu kuukausipalkkaa. Palkkaa tiedustellessa kannattaa toki miettiä valmiiksi, mitä sen tulisi olla ja taas miettiä, onko siitä varaa tinkiä, jos yritys niin haluaa. 

Työpaikkaa hakiessa kannattaa kartoittaa myös isommat yritykset, joiden sisällä tehdään paljon markkinointiviestintää. Ei kannata takertua ammattinimikkeisiin vaan selvittää, mitä todelliseen työnkuvaan kuuluu. Myös freelancereiden käyttö on alalla yleistä, esim. asiakaslehtiin juttujen kirjoittaminen on hyvä tapa päästä esittelemään omaa osaamistaan yritykselle. 

Moni kertoo hakeutuneensa alalle sen luovuuden ja vapauden tähden, mutta tulee muistaa, että luovakin työ on suorittavaa työtä, tilauksilla on deadlinet ja rajat. Yleisesti voi todeta, että tällä alalla työ ja tulos ovat tärkeämpiä kuin työaika eli silloin taotaan kun rauta on kuuma!

Miksi markkinointiviestintä?
  • jokainen päivä on niin erilainen, aamulla ei tiedä, mitä töissä tänään tapahtuu  
  • älyvapaus, luovuus, ihmiset
  • kiva tehdä työtä, josta on jollekin hyöty
  • tiimityöskentely ja yhteen hiileen puhaltaminen

”Tällä alalla on paljon mahdollisuuksia. Nämä urapaneelit ovat hyvä tilaisuus tulla keskustelemaan alan ammattilaisten kanssa tulevaisuudesta ja samalla tehdä itseään ja omaa osaamistaan tutuksi niille henkilöille, jotka päättävät työhönotosta. ”Sohvi Sirkesalo, TAMKin lehtori ja tilaisuuden vetäjä.

Teksti: Krista Salonen, koordinaattori, ura- ja rekrytointipalvelut
Kuvat: Elina Mannerhovi, koordinaattori, ura- ja rekrytointipalvelut