 |
| Kirjailija: Willamo Heikki Kustantaja: Maahenki ISBN-13: 9789525870596 Asu: Kovakantinen kirja Julkaisuvuosi: 2012 |
Kirjastolaisen kirjavinkkaus 21.12.
"Talvipäivänseisaus on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella ja pohjoisella pallonpuoliskolla on vuoden lyhin päivä.Auringon deklinaatio on minimissään ja pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan." [Lähde: Wikipedia]
Vuoden pimeimmän päivän kunniaksi on hyvä pysähtyä miettimään valon merkitystä elämässä. Valo rytmittää niin ihmisten kuin muunkin eläinkunnan elämää. Valokuvassa valo on tärkein elementti joka rakentaa koko taiteenlajin sisällön ja pysäyttää hetken ikuistaen sen ainutlaatuisena, toisintumattomana tapahtumana.
Olen aina lapsesta saakka ollut innostunut valokuvauksesta. Suuri syypää innostukseen oli aikoinaan peruskoulussa voittamani kansallinen metsätaito-kisa josta palkintorahan lisäksi sain Heikki Willamon "Eläinvalokuvaus" -kirjan palkinnoksi. Sain aikoinaan itselleni puhuttua syntymäpäivälahjaksi ensimmäisen punaisen Konica POP merkkisen pokkarikameran joskus kolmekymmentä vuotta sitten. Myöhemmin harrastus vei mukanaan ja laajensin välineistöä hankkimalla Canonin filmijärjestelmäkameran ja samalla turmiollisella tiellä olen vielä nykyäänkin digitaalisen täyskennoisen Canon 5D mk ii:n kanssa.
Heikki Willamo on jo useiden vuosikymmenien ajan ollut yksi tunnetuimmista suomalaisista luontokuvaajista ja kirjailijoista. Hän on tehnyt hämmästyttävällä aikajänteellä pitkiä, jopa vuosikymmenen pituisia kuvausprojekteja upeiksi luontokirjoiksi sekä yksinään että yhteistyössä muiden tunnettujen kuvaajien kanssa. "Vuosi metsässä" on erikoisesti toteutettu luontokirja. Willamo asetti tälle projektille tarkan aikarajan ja paikkarajoituksen. Willamo kuvasi kirjan aineistoa ainoastaan tasan yhden vuoden ajan. Hän vietti mahdollisimman paljon aikaansa 200 hehtaarin suuruisessa rauhoitetussa eteläsuomalaisessa lähimetsässä, valokuvasi ja tutki metsää ja sen lajistoa, nautti kiireettömistä metsäpäivistä ja värjötteli hyytävän kylminä kuutamoöinä miettien metsän elämää.
Lopputuloksena syntyi mykistävä kokoelma mustavalkoisia tunnelmia oikeasta metsästä. Kirjan syvän tummanpuhuvat, hyvin maalaukselliset mustavalkokuvat ovat sielultaan parasta Willamon tuotosta ja puhuttelevat suomalaista luontoa rakastavaa ihmistä sanoinkuvaamattomalla tavalla. Mustavalkoisuus nostaa esiin metsän kauneuden ja tunnelman ja valojen ja varjojen dramatiikan kiehtovalla ja koskettavalla tavalla. Voisi kuvitella että metsää ja eläimistöä kuvattaessa olisi tarpeen käyttää väreja - mutta todellisuudessa talven pimeydessä metsän mustavalkoisuus tuntuu täydelliseltä ja juuri oikealta. Willamon kirjat eivät koskaan ole pelkkiä kauniita kuvia, vaan hän taitavana ja hykerryttävänä kirjoittajana nostaa kirjassaan esille puhuttelevia kysymyksiä. "Vuosi metsässä" pohtii mm. nykymihmisen suhdetta metsään, sen eläimiin ja luonnonrauhan merkitystä teknistyvässä maailmassa.
Olen oppinut monia oleellisia elämänviisauksia valokuvauksen myötä. Kuvaajalle maailma näyttää usein hyvin erilaiselta kameran takaa. Ympäristössä kaikkialla on omanlaistaan kauneutta ja jokainen ihminen on kaunis ollessaan sisäisesti onnellinen. Lisäksi olen oppinut kärsivällisyyttä sekä kokenut aitoa löytämisen iloa. Valokuvaaminen on sopivan tekninen harrastus jota voi lämpimästi suositella ihan kaikille, vaikka kameraseurojen jäsenten "ukkoutuessa" joskus tuntuukin siltä että lajin tekniikka pelottaa liiaksi monia ja turhaan aiheuttaa omien kykyjen aliarviointia.
Valokuvaaminen kannattaa aina, vaikkei kuvaisikaan muulle yleisölle kuin itselleen!
Marjatta Ojala, TAMK kirjasto, Kuntokatu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti