TAMKin sosiaalisen median oppimisympäristö - Flow-Some

Kilpailu parhaista työpaikoista kiristyy Suomessa ja maailmalla. Jonkun tietyn koulutusohjelman opiskelijat saattavat huokaista helpotuksesta, kun lukevat uutisia työpaikkojen lisääntymisestä opiskelemallaan alalla. Silti tosiasia on, että sen ensimmäinen työpaikan voi olla hankalaa, sillä yritykset haalivat organisaatioihinsa koulutuksesta riippumatonta ja yhä monialaisempaa osaamista. Tällä pyritään kasvattamaan yrityksen henkilöpääomaa eli tieto-osaamista. Siksi on jopa hankalaa vastata kysymykseen, missä yrityksessä, saati toimialalla tulee työskentelemään valmistumisen jälkeen. Tosi asia on, että yritykset tahtovat rekrytoida energisiä nuoria opiskelijoita, jotka kykenevät luomaan uutta ja kehittävät oma-aloitteisesti sekä omaa osaamistaan että työelämätaitojaan. Tämä puolestaan tarkoittaa kykyä ja ennen kaikkea halua oppia uusia asioita. 

Entä mitä vaatimuksia sosiaalinen media asettaa valmistuville opiskelijoille? Yritykset odottavat nuorilta työntekijöiltä kykyä käyttää ja osaamista ymmärtää sosiaalista mediaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tarvitsisi olla käyttäjäprofiili jokaisella sivustolla, vaan mitä jokaisessa sosiaalisen verkostojen palveluissa tehdään. Yksinkertaisuudessaan puhutaan taidosta löytää nopeasti asioita eri palvelujen ja ihmisten kautta, ymmärtää dialogian ja vuorovaikutuksen merkitys ja sosiaalisten verkostojen tarjoamat mahdollisuudet sekä haasteet.

BUILD YOUR TALENT

TAMKissa käynnistettiin syyskuussa uusi toimintamalli, joka kantaa nimeä Floworks. Floworks tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esille omaa osaamistaan ja rakentaa hyödyllisiä verkostoja työelämään siirtymistä varten erilaisten projektien kautta toisten opiskelijoiden ja yrityksien kanssa. Opiskelijat pääsevät työskentelemään yrityksien toimeksiantamissa projekteissa. Lisäksi he oppivat projektimaisesta työskentelystä ryhmässä, poikkitieteellisestä oppimisesta yli koulutusohjelmien ja saavat vaihtoehtoisen tavan ansaita opintopisteitä. Floworks tarjoaa työtilan ja mahdollisuuden, mutta kaikki lähtee kuitenkin opiskelijasta itsestään; Kuinka hyvin tahdon näyttää oman osaamiseni?

FLOW-SOME - sosiaalisen median oppimisympäristö

Floworksin ensimmäinen projekti on Flow-Some, jossa opiskelijoiden voimin suunnitellaan ja rakennetaan sosiaalisen median oppimisympäristö TAMKille. Tarkoituksena ei ole keksiä Facebookia uudelleen, vaikkakin se sisältää sosiaalisten verkostojen parhaita ominaisuuksia. Projektiryhmä koostuu tällä hetkellä kahdeksasta opiskelijasta. Olemme tiimin kesken tehneet paljon taustatyötä: lukeneet artikkeleita, käynyt läpi eri tutkimuksia, tutustunut sosiaalisen median palveluihin, analysoinut Moodlen heikkouksia ja vahvuuksia sekä selvittänyt sosiaalisen median käyttöä organisaatioissa.

Projektiryhmä on tunnistanut useita käytäntöjä ja malleja, jotka toistuvat sosiaalisissa verkostoissa. Esimerkiksi: Mitä yhteisöllisyys tarkoittaa, mikä on avoimuuden rooli, miten vertaistukioppimiseen vaikuttaa yhteisöllisyys ja kuinka suuri merkitys verkkoidentiteetillä on sosiaalisessa mediassa. Ehkä mielenkiintoisin keskustelu ryhmän kesken käytiin Moodlen ympärillä. Tiesittekö, että Moodlekin on sosiaalisen median palvelu? Joillekin se on ehkä ollut täysin selvää, mutta harvemmin sitä tulee rinnastettua enemmän käytetympiin palveluihin. Mutta mikä Moodlesta tekee hyvän tai huonon oppimisympäristön? Kumpi vaihtoehdoista on mielestäsi huolestettuvampaa: 

1. Opiskelijat jakavat henkilökohtaisia tietoja sosiaalisen median palveluissa, jotka ovat kaikkien nähtävillä, mutta koulutehtävät palautetaan Moodlen suljettuun ympäristöön.
2. TAMKilla olisi oppimisympäristö, jossa opiskelijat voisivat valita tehtävät ja tiedot, jotka olisivat julkisesti luettavissa, mutta opiskelijoiden tuotokset ja opettajien taidot altistuvat arvostelun ja mahdollisen kritiikin kohteeksi.

Mitä Moodle ajattelee?

Asioilla on kääntöpuolensa. Avoin oppimisympäristö voidaan nähdä kritiikkinä tai kehittymisen mahdollisuutena. Avoimuus yksinkertaisesti parantaa koko oppimisprosessin läpinäkyvyyttä ja lisää vuorovaikutusta. Mutta miksi meillä Flow-Somessa puhutaan näistä abstrakteista termeistä? Jos Tampereen ammattikorkeakoulussa tahdotaan saada enemmän yrityksiä tarjoamaan projekteja opiskelijoille, niin meidän tarvitsee ensinnäkin tarjota työkalut siihen. Tässä tapauksessa työkaluja ovat perinteinen malli, jossa yritykset käyvät pitkän neuvotteluprosessin TAMKin kanssa tai uusi vaihtoehtoinen tapa, jossa hyödynnetään ketterää ja nopeampaa tapaa kommunikoida. Flow-Somessa pyritään vastaamaan myös tähän haasteeseen. Oppimisympäristön pitäisi olla kommunikointikanava myös yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille, jotta opiskelijoita saataisiin lähemmäksi yrityksiä - saamaan palautetta tekemistään töistä suoraan mahdollisilta työnantajilta.

Kaikki on kuitenkin vapaaehtoista. Ketään opiskelijaa ei voida velvoittaa julkaisemaan töitään kaikkien nähtäväksi eikä opettajien tarvitse "luopua" tekijänoikeuksistaan". Yhdessähän tätä oppimisympäristöä tullaan rakentamaan ja halutaan ottaa sekä opiskelijoiden, opettajien että yrityksien mielipiteet huomioon.

Lähde: Blazevideo.com