TAMKin käytäviltä kuuluu tänäkin syksynä hiljaista ja hermostunutta puheensorinaa ja tiivis jännitys on miltei käsinkosketeltavaa. Selkäreppu tuntuu vähän oudolta ja kaikki kynät, kumit sekä iso viivoitin ovat nätisti pakattu uuteen penaaliin. Hajukumit ovat syksyn ykkösjuttu ja melkein kaikilla on uudet sisätossutkin. Lenkkarin nauhat on sidottu rusetille juuri niin kuin on opetettu ja repusta pilkottaa iso rulla kontaktimuovia, pitäähän vihot päällystää. Niin se vain nyt on, että kesä on mennyt ja on aika tarttua aapiseen ihan ensimmäistä kertaa, sillä ekaluokkalaiset ovat täällä!
Asiantuntija Jaana Suomi, toimii Hähkänän koulun rehtorina sekä ekaluokan opettajajana. Hän on kirjoittanut artikkelin, joka opastaa ekaluokkalaisen oikeisiin taitoihin koulun aloituksen tukemiseksi. Lainaan nyt hieman Hähkänän koulun rehtorin pohdintoja, jotta voin parhaani mukaan tukea näitä, uusia TAMKkilaisia – ekaluokkalaisia.
- Ekaluokkalaisen on hyvä suoriutua itsenäisesti perustarpeistaan, kuten veskissä käynnistä, syömisestä ja pukemisesta.
Juurikin näin. Esimerkiksi ruokaillessa ekaluokkalaisen pitää muistaa näyttää sitä opiskelijakorttia (joka haetaan tietenkin Tamkolta), jotta ekaluokkalainen saisi mahansa täyteen. Opiskelijakortti on jännä, sillä siinä oma kuva, mutta sitä ei voi vaihdella kuten tavallisia tarrakuvia. Kolikoilla maksetaan ja lautanen pitää aina muistaa syödä tyhjäksi. Parsakaalia ja muita vihanneksia pitää myös ottaa, vaikkei ollakaan nyt kotona. Vessat löytyvät joka kerroksesta ja veskiin ei kukaan tule auttamaan vaikka huutaisi. Talvella pitää olla pitkät kalsarit ja korvilla pipo. Koululta löytyy lukollisia säilytyslokeroita muille vaatteille ja varusteille, kuten esimerkiksi luistimille tai pesäpalloräpylälle. Avainta voi kysyä infosta! (kts kuva)
- Myös liikennekäyttäytymistä kannattaa harjoitella jo etukäteen. Vanhemmat voivat kävellä koulumatkan lapsensa kanssa useita kertoja jo kesän aikana ja tunnistaa yhdessä mahdolliset vaaranpaikat.
Jos äiti, isi, mummo tai naapurin Eila eivät pääse saattamaan, on syytä tutustua Tampereen kaupungin liikenteen bussiaikatauluihin. Bussi on iso auto ja kun bussille iloisesti heiluttaa, sinne pääsee kyytiin. Tähänkin tarvitaan taas sellainen opiskelijakortti, jolla ekaluokkalainen saa itselleen edullisemman bussikortin. Jos tulet kouluun polkupyörällä, muista styroksikypärä ja kilikello, viirit pyörissä ovat myös aika hienoja. Vihreä valo tarkoittaa, että saa mennä. Suojatiellä ei saa leikkiä!
- Monet pienet koululaiset ovat vielä tottumattomia huolehtimaan omista tavaroistaan ja kun koulussa jaetaan koulutarvikkeita, ne menevät helposti hukkaan. Tavaroista huolehtimista voi harjoitella kannustamalla aloittelevaa koululaista pakkaamaan reppunsa ja liikuntakassinsa itse, vierestä tukien ja neuvoen.
Intra-, winha- ja kaikki muut käyttäjätunnukset ja salasanat on tosiaankin hyvä pakata tarkasti sinne uuteen reppuun, sillä niitä ekaluokkalainen tarvitsee päivittäin. Kynät pitää muistaa teroittaa ja pulpettipaperi ei saa olla rypyssä, tai muuten tulee merkintä reissuvihkoon. Jos kaikesta huolellisuudesta huolimatta tulee ongelmia, kannattaa ottaa yhteys opintotoimistoon tai infoon.
- Opiskelun alku on helpompaa, jos lapsi hallitsee suuntiin liittyvät käsitteet, kuten alle (esimerkiksi pulpetin alle), päälle (hyllyn päälle) ja väliin (kirjan väliin).
Tähän ei ole mitään lisättävää.
- Ekaluokkalaisen syksyyn kuuluu paljon motoristen taitojen sekä käden ja silmän yhteistyön harjoitusta. Siksi koulussa puuhastellaan ja askarrellaan paljon. Tavoitteena on kehittää valmiuksia esimerkiksi kirjoittamiseen.
Ennen ekaluokkaa opitut Ctrl + c ja Ctrl + v – kirjoitustaidot, eivät enää riitä vaan ekaluokkalaisen pitää alkaa itse kirjoittamaan ja itse lukemaan oma aapistaan. Matikan vihon marginaalit ovat 2 ja puoli senttiä, eikä niitä saa tehdä vapaalla kädellä. Viivoitin pitää olla! Kaunovihon etupuolelle saa liimata tarroja. Koulussa puuhastellaan paljon jo ensimmäisinä viikkoina ja siksi kannattakin muistaa esimerkiksi Tursajaiset, jossa ekaluokkalaiset voivat tutustua uusiin opiskelutovereihinsa. Tässä touhussa ekaluokkalainen pääsee toden teolla kehittämään motoristisia taitojaan. Varsinkin loppuillasta käden ja silmän yhteistyön harjoittelu voi olla yllättävän hankalaa.
Näillä neuvoilla ekaluokkalainen voi turvallisin mielin aloittaa ensimmäiset koulupäivänsä TAMKssa. Mukaan vielä repullinen reippautta ja iloista mieltä!
”Reppu on uusi,maailma on avoin,
vihko on kirjoittamatta,
joten kirjoita se täyteen.
Pieneen vihkoon mahtuu
paljon suuria ajatuksia.”
Onnea matkaan!
Kirjoittaja: Emma Ketonen (joka on itsekin joskus ollut ekaluokkainen)Lähde:http://www.yhteishyva.fi/vapaaaika_perhe/lapset_kasvatus/ekaluokkalainen_aloittaa_koulu/fi_FI/ekaluokkalainen_aloittaa_koulun_lapsen_ja_vanhempien_oikeat_taidot/
