Bloggaaja sydämestään

Mistä on hyvät johtajat tehty? Johtajuus on aihe, joka on kiinnostanut Seija Telarantaa kauan. Hänen johtamiseen keskittyvän bloginsa ovat löytäneet myös muut, sadan tuhannen lukijan raja ylittyi tänä syksynä.

Aloittaessaan blogin pitämisen Seija Telaranta toimi TAMKissa sosiaali- ja terveysalan johtamisen lehtorina. Nyt eläkkeellä ollessa kirjoituksia syntyy yhä tiuhaan tahtiin, jopa sadan jutun vuosivauhdilla. Kirjoitusten aiheet käsittelevät johtamisen eri teemoja, mutta erityisesti naisjohtajuus on sydäntä lähellä oleva aihe.

Mistä sait idean blogin pitämiseen?

Aloitin bloggaamisen vuonna 2008, silloin se oli täällä vielä aika uutta. Alkuvuosina kirjoituksia syntyi hiljakseen. Opetin silloin johtamista sosiaali- ja terveyspuolella. Opetuksessa pääsin harvoin pintaa syvemmälle eri ilmiöistä. Halusin tietää enemmän ihmisten historiasta, siitä millaisia ihmiset ovat johtajuuden takana. Blogissani on juttuja nyt jo lähes 400, joten aiheita on riittänyt.

Miksi kirjoitat juuri johtamisesta?

Johtamisesta kirjoitan sen takia, että se ollut työni ja kiinnostukseni kohde jo 30 vuotta. Vaikka kirjoitan mielelläni naisjohtajista, en näe että naisten ja miesten johtamistavoissa olisi kovinkaan paljon eroa. On paljon kiehtovia, mielenkiintoisia naisia, joista on johtamisen näkökulmasta kiva kirjoittaa. Suurin osa naisjohtajista, joista olen kirjoittanut, toimii sosiaali- ja terveysalalla, mutta kirjoitan myös muista. Ajankohtaisia naisjohtajia ovat Brasilian presidenttikisaa uudelleen käyvä Dilma Rousseff, ainakin Facebookissa vaalikampanjan aloittanut Hillary Clinton, josta olen kirjoittanut monta juttuja. Työn alla minulla on myös jo toinen juttu GM:n pääjohtajasta suomalaistaustaisesta Mary Barrasta. Lukemalla esikuvista ja menestyneistä johtajista, voi huomata, että ongelmat ja onnistumiset ovat samantapaisia eri tasoilla.

Kenelle kirjoitat?

Lukijani ovat aika paljon sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, mutta uskoisin, että lukijoissa on myös muita johtamisesta kiinnostuneita. Olen useiden johtamisen koulutuksissa olleiden opiskelijoideni Facebook-kaveri, ja heiltä saan vinkkejä kiinnostavista henkilöistä. Tulin juuri Lempäälän terveyskeskuksesta juttua tekemästä. Siellä monet esimiehistä ovat minun kouluttamiani. He ovat saaneet siellä valtavasti aikaan, joten halusin tehdä heistä juuri jutun. Ihmiset tykkäävät lukea ihmisistä ja silloin aina tiedän, että jutulla on lukijoita, kun juttuni koskettavat ihmisiä.

Suosituimman juttuni kirjoitin hoivakoti Luhatuulesta, joka on nykyisin Esperi. Olen itsekin tyytyväinen siihen, koska sain puhallettua juttuun mielestäni lämmintä henkeä, minkä siellä koin.

Mistä ideat blogikirjoituksiin tulevat?

Minulla on aiheita aina mielessä, olen ikuinen inspiraatio. Luen lähes kaikki kirjat, jotka käsittelevät johtamisesta. Ideoita kirjoituksiini saan myös lehdistä sekä elävästä elämästä.

Olen nopea kirjoittaja, en kirjoita sellaisesta, joka ei synny, jos joku juttu ei kulje, niin poistan sen. Jos en saa puhallettua juttuun henkeä, en kirjoita silloin. Parhaat tekstini syntyvät tosi nopeasti.

Parhaat hetkesi bloggaajana?

Parhaat hetket ovat niitä, kun tapaan entisiä opiskelijoitani, ja teen heistä haastattelun. Tunnen monien kouluttamieni ihmisten pitkät elämänhistoriat, sillä vedin yhteensä 32 erikoistumisopintojen johtajakurssia. Parhaat hetket bloggaajana ovat niitä, kun näen entisiä opiskelijoita, jotka ovat nyt johtajina. Saan tästä työstä parhaan ilon, kun näen miten innostuneita, iloisia ja työstään nauttivia johtajia opiskelijoistani on tullut.

Millaisia suunnitelmia sinulla on?

Kirjoittaminen innostaa minua jatkuvasti. Blogissani ei ole mainoksia eikä sponsoreita. Teen tätä ihan omaksi ilokseni. Jäätyäni TAMKista eläkkeelle julkaisen nämä jutut myös toisessa blogissani www.puhutaanjohtamisesta.com. Suunnitelmissani on nyt koota blogikirjoituksistani kirja. Olen teemoittanut jo kirjoituksiani eri johtamisen ilmiöiden alle. Toivon, että löydän sille nyt aikaa.

Seija Telarannan blogit:

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla
Puhutaan johtamisesta

Sosiaalialan koulutus järjesti Pimeän kahvilan

Torstaina 13.3. vietettiin TAMKin H-siivessä sosiaalialan koulutuksen tupaantuliaisia.
 
Sopu säilyi, sillä opiskelijoiden yhdistys Sopu r.y. tarjoili kahvia, pullaa ja muita herkkuja.  Tampereen Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa yhteisesti toteutettu Pimeä kahvila oli jännittävä ja vähän pelottavakin elämys. Säkkipimeässä huoneessa tarjoilivat näkövammaiset nuoret, joille liikkuminen tilassa oli luontevaa. Näkeville tuotti vaikeuksia nostaa kahvikuppi jonnekin suun tietämille.

Pimeää kahvilaa valmistellaan.

 
Omatekoisilla lyhytfilmifestivaaleilla näytettiin Pietarin koulun ja turvakodin lasten itse suunnittelemia videoita "Kulkurit", "Turvatalomme" ja "Sota" sekä Mänttä-Ruoveden vastaanottokeskuksen kanssa yhteisesti toteuttama turvapaikan hakija Yasin -tarina. Lisäksi esillä oli videoita sosiaalialan koordinoimasta kansainvälisestä Erasmus intensiiviohjelmasta See Me! sekä yhteistyöstä Michigan State Universityn kanssa.

Sopu ry tarjoaa

Seiniä koristivat opiskelijoiden lukuisat värikkäät posterit ja valokuvakoosteet toiminnasta.

Toivo Koskinen ja Miika Vuoriaho musisoivat käytäväsoittajina

Vieraina oli noin pari sataa entistä ja nykyistä opiskelijaa, yhteistyökumppaneita työelämästä ja päiväkodin lapsiryhmä, jolle opiskelijat järjestivät omaa toimintaa.

Nuorin osallistuja oli 3 viikkoa vanha.

Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Koivula

Yhteistyöllä rakennetaan tulevaisuuden palveluita

AV-nuorten työpajassa 11.10.2011

Tänä keväänä ja viime syksynä Neloskierteellä tehtiin projekti, jonka tarkoituksena oli saada kerättyä tietoa nuorten traumaattisen aivovamman saaneiden palveluntarpeesta ja elämäntilanteista. Työelämäkumppanina projektissa toimi Aivovammaliitto. Tietoja kerättiin  traumaattisen aivovamman saaneilta nuoria eri puolilta Suomea. Nuoret olivat innokkaita työskentelemään yhdessä ja heidän kanssaan sovittiin, että tietoja pyritään tuomaan näkyväksi tämänhetkiselle palvelujärjestelmälle.

Projektin ohjaajina toimivat TAMKista yliopettaja Merja Borgman vastuullisena vetäjänä ja Aivovammaliiton järjestösuunnittelija Kaija Koivisto työelämäohjaajana. Projektin työryhmässä oli kolme TAMKin opiskelijaa: Laura Sinkkonen sosiaalialan koulutusohjelmasta, Armi Heikkinen hoitotyön koulutusohjelmasta ja Liisa Uimari kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelmasta.

Tiedot saatiin Learning Cafe -työskentelyn avulla, jossa opiskelijat toimivat emäntinä itse suunnittelemissaan pöydissä. Learning Cafe:t toteutettiin kahteen otteeseen, syksyllä ja keväällä. Toinen tietojenkeräyskerta suunniteltiin ensimmäisen Cafe:n tietojen pohjalta. Pöydissä käsiteltiin esimerkiksi fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joita nuoret olivat kokeneet ja myös millaisia onnistumisia heille on näistä aiheista tullut. Pöytien avulla kartoitettiin myös nuorten omia voimavaroja.

Tulokset olivat mieltä avartavia ja kiinnostavia. Niistä pystyy näkemään, kuinka aivovammaisen nuoren elämä voidaan tehdä vaikeaksi myös siltä taholta, jonka pitäisi olla auttamassa. Erityisesti esiin nousi erilaisten palveluiden hajanaisuus ja vaikea saatavuus. Myös vaikeaselkoisuutta kritisoitiin useaan otteeseen. Tähän työryhmämme ehdotti yksilön tarpeiden huomioimista palveluiden suunnittelussa ja erityisesti omaa henkilökohtaista sosiaaliohjaajaa tai -hoitajaa. Kuten eräs henkilö sanoi tutkimusta tehdessä: ”Ihminen on yksin järjestelmässä.” Tämä ongelma on ratkaistavissa, kunhan sen eteen tehtäisiin vain töitä.

Saimme nuorilta projektistamme paljon positiivista palautetta ja erityisesti toivottiin tiedon saamista erilaisten päättäjien käsiin. Projektin kautta nuoret myös tutustuivat toisiinsa ja kohtasivat vertaisiaan. Osa nuorista kertoi myös saaneensa onnistumisen tunnetta projektin työstämisen aikana. Meidän opiskelijoiden kokemukset tästä projektista olivat positiiviset. Opiskelijat kehuivat esimerkiksi projektin antamaa tietoisuutta aivovammaisen nuoren arjesta ja siitä selviytymisestä. Myös työskentelytapa sai kiitosta, sillä se oli osalle aivan uudenlainen tapa hankkia tietoa. Aivovammaliitto itse piti tuloksia arvokkaina ja käyttökelpoisina.

Lisää tuloksista ja tiedoista on mahdollista lukea tulevista Aivoituksista, joka on Aivovammaliiton oma lehti. 

Hyvinvoinnin Neloskierre:

TAMKin sisällä toimivan Hyvinvoinnin Neloskierteen projektien tarkoituksena on luoda suhde työelämän ja opiskelijoiden välillä ja näin luoda erilaisia oppimiskokemuksia. 

Lisätietoa Neloskierteestä voi löytää sivulta: http://neloskierre.tamk.fi/

Kirjoittaja: Laura Sinkkonen, sosiaalialan koulutusohjelma

TELL - toimintaa kansainvälisten opiskelijoiden tueksi

TAMKin sosiaalialan opiskelijat yhdessä lehtori Tapio Salomäen kanssa ovat jatkamassa projektia, jonka tarkoituksena on tukea TAMKin kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita heidän arkipäivässään.

"Olemme kevään mittaan toteuttamassa yhteistyössä Tamkon ja sosionomiopiskelijoiden projektiopintoihin liittyen toimintoja, jotka tukevat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hyvinvointia", kertoo lehtori Tapio Salomäki.

"Syksyllä toteutimme sosionomiopiskelijoiden projektiopinnoissa SOSDESK-projektin, jossa  pidimme neuvontapistettä  kansainvälisille opiskelijoille sekä järjestimme erilaisia aktiviteettetteja heidän kanssaan. Näiden kokemusten  pohjalta  jatkamme ja syvennämme tutkintoon johtavien opiskelijoiden  hyvinvoinnin  vahvistamista  arjessa yhdessä heidän kanssaan. TELL-projektissa  on tarkoitus vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta TAMKin  ja suomalaisen yhteiskunnan arjessa. "

Ensimmäisessä TELL-tapaamisessa olivat mukana sosiaalialan opiskelijat Carla Redondo ja Melina Mäntylä,  Tamkon kansainvälisten opiskelijoiden kerhon CLINTin (Club International Tampere) varapuheenjohtaja Waldo Seppä sekä lehtori Tapio Salomäki.

"Pyrimme ehkäisemään syrjäytymisen vaaraa.  Tarkoituksemme on tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin, mennä heidän lähelleen ja kysellä millaista toimintaa he haluavat.  Varsinaista vastaanottotiskiä emme aio perustaa.  Käymme luennoilla juttelemassa ja kerromme toiminnastamme", opiskelijat Carla Redondo ja Melina Mäntylä kertoivat.

Varsinaisen toiminnan on tarkoitus alkaa ensi syksynä, mutta joitain aktiviteeetteja toteutetaan jo nyt keväällä.

"TELL on työnimi.  Pyrimme konkreettiseen käytännönläheiseen toimintaan. Tausta-ajatuksena on sosiaalikulttuurinen innostamisen näkökulma.  Haluamme, että ihmiset itse tulisivat mukaan ja kuuntelemme, mitä he haluavat.   Teemme yhteistyötä CLINTin kanssa ja keskustelemme nyt siitä, mikä on heidän roolinsa ja mikä meidän roolimme", Salomäki kertoo.

Salomäen mukaan Suomessa on vallalla kova yksilökeskeisyys.  "Vaarana on, että opiskelijat putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle. Tavoitteenamme on kehittää TAMKissa konkreettisia käytäntöjä, jotka jäisivät elämään tämän projektin jälkeenkin. "

TAMKin TELL ja SOSDESK-toiminnat ovat osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa CDS-projektia, jossa on mukana 14 ammattikorkeakoulua Suomesta.  Keskeisenä ajatuksena on tukea sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, opiskelua, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Lisätietoa myös: www.nyyti.fi

CDS: Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa To Care, to Dare, to Share

Sosiaalialan terävin kärki - PISTO ry

PISTO ry on Tamkin sosiaalialan opiskelijoiden opiskelijayhdistys. Se vaikuttaa pääasiassa siellä missä jäsenensäkin - Pyynikintiellä, mutta levittää pikkuhiljaa lonkeroitaan myös pääkampuksen suuntaan.

Ensisijaisesti PISTO on jäsenistönsä edunvalvoja, äänitorvi tai riippusilta, sitä mitä milloinkin tarvitaan. Pyynikintiellä yhdistys ylläpitää opiskelijoiden käytössä olevaa kopiokonetta, virkistystilana toimivaa opiskelijoiden olohuonetta ja koko talon yhteistä juoma-automaattia. Hallituksen jäsenet päivystävät säännöllisesti ja tavoitteena on, että ainakin jokainen sosiaalialan opiskelija tietää mikä on PISTO ja mistä meidät löytää.

PISTOa luotsaa hallitus, joka vuonna 2011 muodostuu yhteensä seitsemästä kovaäänisestä sosiaalialan opiskelijasta. Edustettuina ovat niin sosiaalipedagogiikan, sosiaalisen kuntoutuksen kuin palveluohjauksen ja sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdot ja hallituksen sukupuolijakaumakin (6+1) on kuin suoraan koulutusohjelman tilastokirjasta.

Yhteistyössä lehtoreiden, Tamkon ja muiden ainejärjestöjen kanssa PISTO ry kantaa oman kortensa kekoon mielekkäämmän opiskelun ja hyvinvoivien opiskelijoiden puolesta.

www.pistory.fi

pisto@tamko.fi

Teksti ja kuvat: Elina Reutsalo-Ranta, PISTO ryn puheenjohtaja