Rekrytoinnit työharjoitteluun ovat alkaneet

Useilla TAMKin opiskelijoilla alkaa olla ajankohtaista työharjoittelupaikan etsiminen ensi keväälle ja kesäksi. Yritykset ovat poikkeuksellisen ajoissa aloittaneet rekrytoimaan korkeakouluopiskelijoita työharjoittelua varten kuten varmaan moni muukin opiskelija on jo huomannut - toivottavasti. Toivottavaksi siksi, että parhaat harjoittelupaikat jaetaan tammi-helmikuu välisenä aikana ja mitä lähemmäksi kesää mennään, niin sitä harvemmin on paikkoja tarjolla. Mikä tukee väitettä, että parhaat työpaikat jaetaan alkuvuodesta? Syy on loppujen lopuksi yksinkertainen. Alkuvuodesta aktiiviset yritykset ovat selviytyneet finanssikriisistä muita organisaatiota paremmin tai ovat saaneet yt-neuvottelunsa päätökseen. Ne yritykset, jotka ovat ajoissa rekrytoinnin suhteen, ovat todennäköisemmin taloudellisesti vakaampia ja uskovat liiketoimintansa kasvuun sekä tahtovat panostaa tulevaisuuteensa. Toisin sanoen opiskelijoiden mahdollisuudet hyvän työtoimenkuvan saamiseen ovat parhaimmat yli kymmeneen vuoteen ja parhaimmillaan voivat olla merkittäviä työpaikan saamiseen valmistuttuaan.

Kumpi on kampi?

Opiskelijoilla on usein erilaisia motiiveja työharjoittelupaikan suhteen. Jotkut tahtovat harjoittelupaikan, josta olisi hyötyä tulevaisuudessa ja edesauttaisi työnsaantia jatkossa. Toisille riittää, kun pääsee tekemään oman alan töitä ja loput tyytyvät vain siihen, että harjoittelun saa tehtyä pois alta. Entä kuinka moni miettii, millaiseen organisaatioon tahtoo - pieneen vai suureen? Molemmissa on puolensa. Suuressa organisaatiossa voi saada helpommin jalkansa oven väliin ja varmistaa työllistymisensä valmistuttuaan. Henkilöstömäärältään isot yritykset myös rekrytoivat enemmän harjoittelijoita. Harjoittelupaikan saaminen pk-yrityksistä voi olla hankalaa ilman aikaisempaa työkokemusta tai näyttöä osaamisestaan, mutta työtehtävät voivat olla mielenkiintoisempia ja monipuolisempia.

Omat kokemukset työharjoittelusta

Vuosi takaperin harjoittelupaikkaa hakiessani otin yhteyttä useisiin suurimpiin organisaatioihin ja sain ystävällisiä automaattisia vastauksia muotoa: "Kiitos yhteydenotostasi, olemme sinuun myöhemmin yhteydessä." Ajattelin perinteisten ja nimekkäiden yritysten rekrytoivan varmemmin ja jotenkin valmiiden lomakkeiden täyttäminenkin tuntui helpolle vaihtoehdolle avoimien hakemusten lähettämisen sijaan. Tosiasia on, että valmiit lomakkeet ovat todella persoonattomia ja yleensä hukkuvatkin satojen muiden hakijoiden massaan. Lopuksi päätin lähettää kymmeneen pienempään yritykseen avoimen hakemuksen, jossa ehdotin harjoitteluni toimenkuvaa omien intressien ja aiemman kokemuksen pohjalta. TULOS oli kahdeksan vastausta, joista neljä olivat positiivisia. Kävin kahdessa yrityksessä juttelemassa tarkemmin asiasta, joista valitsin mieleisemmän. Mitä sitten pääsin tekemään harjoittelussani? Pääsin tekemään mielenkiintoisia projekteja kuten markkinointi- ja asiakkuudenhallintaprojekteja, joista minulla ei aikaisemmin ollut kokemusta kuin teoriassa. Lopulta harjoittelusta muodostui työsuhde. Kiitos yritykselle, että aktiivisuus palkittiin.

Noviisin ohje

Mitä kautta etsiä harjoittelupaikkaa? Noviisin ohjeena voisi sanoa, että helppo tapa on hyödyntää tuttuja polkuja kuten mol.fi, studenwork.se ja yrityksien omia rekrytointisivuja. Yrityksien rantautuessa sosiaaliin medioihin, huomasin muutama päivä takaperin yritysten hakevan jopa Facebookin kautta harjoittelijoita. Vaikka tämä tyhmälle kuulostaisi monesta, niin suosittelen ehdottomasti myös Twitterin hyödyntämistä. Monet yritykset etsivät sitä kautta potentiaalisia harjoittelijoita medianomeista, restonomeista, insinööreistä ja tradenomeista.

Olen saanut yhden pätevän yleisohjeen jutellessani kuukausi takaperin muutaman yrityksien rekrytoinnista vastaavien henkilöiden kanssa. Sähköinen hakemus on lähes poikkeuksetta persoonaton, jos sitä ei tue fyysinen soitto tai käyminen yrityksessä - paina nimesi yrityksen mieleen.

Kirjoittanut: Henri Molin