Voi *****! Valitettavasti tämä tulee ensimmäisenä mieleen lukiessa Aamulehteä, kun kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Politiikka on sinänsä kiinnostava aihe, mutta media on jälleen kerran onnistunut tekemään siitä todellisuutta suuremman numeron ja ainakin oma mittani on täynnä negatiivisten asioiden lietSONNASTA. Politiikassa on loppujen lopuksi kyse taloudesta, jota eri poliittisten puolueiden arvot ohjaavat. Ehdokkaiden arvoilla pyritään puolestaan kosiskelemaan äänestäjiä ja tukijoita. En tahdo astua kenenkään varpaille, mutta äänestäisitkö oikeasti henkilöä, jonka ainoana tavoitteena on "pakkoruotsin" poistaminen?
Miten politiikka vaikuttaa korkeakouluopiskeluun?
Jos ajattelen intressejäni korkeakouluopiskelijana, niin minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa opintotuen korottaminen, ruuan-, asumisen- ja energian verotus sekä esitys korkeakoulumaksuista.
Opintotuki on yksi ainoita valtion maksavia avustuksia, jota ei ole sidottu indeksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden ostovoima on heikentynyt jatkuvasti. Vuonna 2008 opintuen enimmäismäärää nostettiin 259,01 eurosta 298 euroon. Samalla myös opintotuen tulorajoja nostettiin 30 % eli yhdeksältä kuukaudelta tukea nostava voi nykyään tienata 11 850 € vuodessa. Positiivinen poliittinen päätös, mutta kesti 16 vuotta edellisestä kerrasta, kun opintotukea korotettiin. 2,5 % inflaatiolla laskettuna nykyinen opintotuen enimmäismäärä 469,80 €/kk vastaa kymmenen vuoden päästä 367€/kk. Eli nyt kannattaa lähteä rilluttelamaan, kun opiskelijat saavat hyvää tukea?
Inflaation on mielenkiintoinen asia, mutta yksittäinen henkilö ei pysty vaikuttamaan siihen. Siksi on turhaa murehtia elintarvikkeiden ja vuokrien hintojen noususta, koska ne vain kuuluvat päivittäiseen elämiseen. Itselleni tärkempää on opintotuen tuloraja, jonka kanssa joudun kamppailemaan jatkuvasti. Tahtoisin tehdä enemmän töitä koulun ohessa ja kesälomalla, mutta se on käytännössä mahdotonta, jos tahdon saada täyden opintotuen. Voisin tietysti tehdä enemmän töitä ja nostaa vähemmän opintotukea. Toisaalta, miksi tekisin enemmän töitä, jos saan saman rahan "ilmaiseksi" valtiolta, kun lorvin kotona? Inhottavaa ajatella näin, mutta niin se vain menee. Jos valmistun ajoissa ja opintoni eivät viivästy, niin enkö ole oikeutettu parantamaan taloudellista elämäntilannettani? Ovatko opiskelijat toisen luokan kansalaisia? Jos asia kiinnostaa enemmän, niin käy vierailemassa Facebook-ryhmässä, jossa voit allekirjoittaa adressiin opintotuen sitomisesta indeksiin. Adressissa on tällä hetkellä noin 10 000 nimeä ja se toimitetaan eduskuntavaalien jälkeen Opetusministeriölle.
En ole kyseisen adressin kannattaja, koska opintotuen sitominen indeksiin ei ratkaisisi mitään. Onko kymmenen euroa vuodessa opiskelusi kannalta merkittävä? Kysymys ei ole siitä, miten valtio pystyisi takaamaan opiskelijoiden toimeentulon, vaan miten opiskelija voi itse varmistaa oman toimeentulonsa opiskelun ohessa.
Miksi äänestämään?
![]() |
| Toimiva vaalikirja ilman lässytystä |
Kansanedustajakausi on neljä vuotta eli on hyvä selvittää, mitä ehdokkaat pyrkivät ajamaan eduskunnassa. Toisille se tarkoittaa yrittämiseen tai perheiden sosiaalietuuksiin liittyviä lainsäädäntöjä. Lisäksi minua kiinnostaa se, miten rahoitetaan suomalainen eläkejärjestelmä tulevaisuudessa. Tarkottaisiko tämä sitä, että opintotukea ei maksettaisi jatkossa ollenkaan vai joutuisinko maksamaan korkeampaa veroprosenttia? Ei kiitos!
Ensimmäinen vaalipaneelikin järjestettiin 3.2 TAMK:ssa. On todettava, että politikot ovat maailman taitavimpia kiertämään vastauksia. Harkimoa lainaten äänestäjä on oikeutettu sanomaan ehdokkaalle: "Lopeta toi lässytys ja vastaa kysymykseen!"
Kirjoittanut: Henri Molin
Kirjoittanut: Henri Molin

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti