Korkeakoulujen ”Yrittäjyysfoorumi 2010-2011” palkitsi 10 000 euron palkinnolla Jyväskylän yliopiston Huippututkimuksesta liiketoimintaa –mallin vuoden yrittäjyystekona. Liiketoimintamallissa markkinoidaan yliopiston kehittämän kiihdytinlaboratorion palveluja. Laboratorio operoi kolmea hiukkaskiihdytintä ja on toiminut mm. Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n testauslaboratoriona. Voittajajoukkueen edustaja tutkimusjohtaja Ari Virtanen kuvasi kiihdytinlaboratorion kauppatavaraa ”mitättömän pieniksi hiukkasiksi, jotka kiertävät maapallon ympäri kolme kertaa sekunnissa”. Haasteeksi hän ilmoitti sellaisten tahojen löytämisen, jotka ovat valmiita maksamaan näiden hiukkasten kesyttämisestä 600 euroa tunnissa. Tällaisia tahoja onkin löytynyt vuosittain noin puolen miljoonan euron edestä ja kohtuullista katettakin toiminnalle oli syntynyt.
Kilpailuun osallistui kaikkiaan 11 korkeakoulua. Arviointineuvosto valitsi voittajan kuudesta loppukilpailuun päässeestä ehdotuksesta. Loppukilpailuun päässeitä ehdotuksia voittajan lisäksi olivat Tampereen ammattikorkeakoulun metrirunko - esimerkki ideoiden moniammatillisesta kehitysympäristöstä TAMKissa, Kajaanin ammattikorkeakoulun Kajak-Games pelikoulutusohjelmaan ja innova-toimintaan perustettu osuuskunta, Kajaanin yliopistokeskuksen Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa, Turun ammattikorkeakoulun tarina Yrittäjyyttä avoimessa oppimisympäristössä – kymmenen vuoden löytöretki sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun idea innovaatiokuukaudesta.
 |
| Kajak-Games joukkue |
Arviointineuvosto kävi tiivistä keskustelua varsinkin kahden lopputaistoon päässeen, Jyväskylän yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun, ehdotuksen paremmuudesta.
Arviointikriteerejä ja näkökulmia yrittäjyyteen oli useita, ja voittajasta yksimielisyyteen pääsemiseksi vaati neuvoston puheenjohtajaltakin yrittäjämäistä asennetta ja sitkeyttä.
Arviointikriteereiksi neuvosto löysi mm. innovatiivisuuden, riskinoton, johtajuuden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, yrittäjäkasvatuksellisuuden, kansainvälisyyden ja idean konkreettisuuden. Tämän lisäksi erilaiset näkökulmat yrittäjyyteen puhuttivat: voivatko sisäinen yrittäjyys, korkeakoulujen palvelutoiminta, yrittäjäkoulutus ja opiskelijoiden osuustoimintayritykset kilpailla samassa sarjassa?
Raadin jäsenten omien kantojen sitkeästä kiinnipitämisestä, yleisön kannanotoista sekä vilkkaista after match –keskusteluista huolimatta tai kenties juuri tämän takia, Suomen korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumin tavoite kehittää suomalaisia korkeakouluja nykyistä yrittäjämäisemmiksi organisaatioiksi toteutui kilpailussa hyvin. Tässä kilpailussa esitetyt ehdotukset olivat kaikki hyviä, ja kuten arviointineuvostokin totesi, niiden kehittämistä kannattaa jatkaa.
Teksti ja kuvat: Seppo Pajari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti