Kirjailija Tuomas Kyrö oli toukokuisena torstaina Wire-ryhmän ja TAMKin kirjaston vieraana. Kyrö ei ole ollenkaan sellainen karvalakkipäinen jäärä kuin kuuluisin henkilöhahmonsa, vaan hauska ja joviaali nuori mies.
No, nuori ja nuori. Se on tietysti näkökulmakysymys, mutta tämän kiitollisen yleisön edessä pian 37-vuotias perheenisä on ikuisesti nuori. Hän kun muisti kauniisti kehua keski-ikäiset naiset (82 % torstain läsnäolijoista), jotka ylläpitävät suomalaista kulttuurielämää ja hänenkin perheensä leivänsyrjässä kiinni.
Kyrö on kirjoittanut työkseen tasan kymmenen vuotta. Esikoisromaani Nahkatakki ilmestyi 2001. Sen jälkeen on tullut romaaneja, novelleja, kolumneja ja piirustuksia. Kolmannella romaanillaan Liitto vuonna 2005 Tuomas Kyrö valloitti lopullisesti kriitikot ja ns. kirjalliset piirit. Viime vuonna hän valloitti suuren yleisön Mielensäpahoittajalla, josta on tällä hetkellä kaupoissa seitsemäs painos.
Aiheet ovat vaihdelleet armeijasta urheiluun, perheen sisäisistä suhteista yksityisyrittäjän vuosisataan. Kyrö päätti kirjailijaksi ryhtyessään, että hän ”kirjoittaa kaiken minkä keksii ja kaiken mitä tilataan”. Tällä periaatteella hän päässyt kirjoittamaan kolumneja mm. Veikkaus-lehteen ja MeNaisiin.
Tänä keväänä ilmestyi Urheilukirja, johon on koottu aiemmin ilmestyneitä mutta jälkeenpäin työstettyjä urheiluaiheisia kolumneja. Monet niistä ansaitsevat kyllä tulla nimitetyiksi esseiksi. Allekirjoittanut ei jääkiekosta paljon ymmärrä eikä perusta, mutta kaksi kertaa on menneen vuoden aikana tullut tippa linssiin lajin takia. Kumpaakaan itkua en tirauttanut kiekkoleijonien voiton takia.
Ensimmäinen itku tuli viime syksynä Tommi Melenderin esseestä Miesten peli (Kuka nauttii eniten, Savukeidas, 2010), toinen tänä keväänä Tuomas Kyrön Urheilukirjasta. Molemmat miehet tekevät käsitteellisen voltin ja kaunokirjallisen uroteon aiheenaan voiton rujous ja häviämisen kauneus. Lukekaa itse niin ymmärrätte mistä puhun!
Myös se kohta Urheilukirjasta kannattaa lukea, jossa maratoonari Janne Holmén vertautuu Elmoon. Tai se, missä selviää jääspeedwayn ylväys. Kun Kyrö kirjoittaa urheilusta, hän kirjoittaa paljosta muustakin.
Teksti: Seija Kivelä, informaatikko, TAMK Kirjasto- ja tietopalvelut
Valokuva: Liisa Valonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti