TAMK-blogi: Intensiivikurssi Tansaniassa 22.10

Kurssin mainos yliopistolla

Intensiivikurssi Tansaniassa Mwanzassa oli täynnä kokemuksia ja elämyksiä, jotka avarsivat maailman kuvaamme ja antoivat meille monenlaista ajattelemisen aihetta. North - South- South Code-Net on Suomen Ulkoministeriön rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä, ymmärrystä ja yhteisen oppimisen mahdollisuuksia etelän ja pohjoisen sekä ”etelän ja etelän” välillä. Mukana ovat KwaZulu Natalin yliopisto Etelä- Afrikasta, St. Augustinen yliopisto Tansaniasta, Katolinen yliopisto Mosambikista ja naisten ja sosiaali-asiain ministeriö Mosambikista. Kurssille osallistui 17 opiskelijaa ja 8 opettajaa. Mwanzassa viettämäämme kahteen viikkoon mahtui mielenkiintoisia luentoja, avartavia keskusteluja, mahtavia uusia tuttavuuksia, vierailukäyntejä ja mahdollisuus tutustua Tansaniaan uskomattomaan, eläinrikkaaseen luontoon.

Näkymä Saint Augistinen yliopiston kirjaston ikkunasta

Kurssin aikana saimme muistutuksen siitä, että vaikka kulttuurit ja yhteiskunnat eri maailmankolkissa ovat erilaisia, ovat perustarpeet ja arvot, meille merkitykselliset asiat, pohjimmiltaan samanlaisia. Sosiaalityössä, ja elämässä yleensä, toivon antaminen on tärkeä elämää ylläpitävä ja eteenpäin vievä voima. Riippumatta siitä missä olemme, tarvitsemme toisia ihmisiä tunteaksemme olevamme merkityksellisiä. Väheksymättä tieteen, teorioiden ja tutkimuksien merkitystä, avuntarpeessa oleva tarvitsee ennen kaikkea perusasioita selvitäkseen hengissä ja jonkun olemaan häntä varten, tunteen siitä että joku välittää.

Taidetta Kuleanan ravintolan seinältä

Yhteiskunnan ongelmat tulisi nähdä myös jokaisen henkilökohtaisena ongelmana. Meillä kaikilla, niin sosiaalialan ammattilaisina kuin yksilöinä, on mahdollisuus ja myös velvollisuus pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Kurssilla saamamme tiedon pohjalta koimme, että Afrikassa sosiaalialan työssä näkyy vahva pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Työssä korostuu tiedottamisen, koulutuksen ja osallistamisen merkitys. Työtä tehdään yhteisöissä ja perheiden kanssa. Myyttien ja uskomusten muuttamiseen tarvitaan tietoa. Yhteiskunnallisen muutoksen edellytys on yhteistyö päättäjien ja viranomaisten kanssa ja muutosta tukevia rakenteita ja lakeja tarvitaan. Sosiaalityöntekijöiden tärkeä tehtävä on toimia sosiaalisiin ongelmiin liittyvän tiedon välittäjinä ylöspäin ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Kurssilla meidät haastettiin miettimään myös omaa aktivistin rooliamme sosiaalityössä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Otammeko riittävästi kantaa näkemiimme epäkohtiin ja pyrimmekö aktiivisesti vaikuttamaan niihin?

Kivulinin piharakennuksen taidetta

Yksi kurssin aikana vahvasti esiin noussut ja paljon puhuttanut teema oli perhe ja siihen liittyvät kulttuuriset erot. Vaikka tiesimme, että Afrikan maissa perhe ja suku ovat merkityksellisiä, niiden korostuminen eri yhteyksissä yllätti. Laajennettu perhe on elämän perusehto ja kaikki elämän osa-alueet kietoutuvat perheen ympärille. Tuntematta asiaa paremmin, lähdemme helposti idealisoimaan perhekeskeisyyttä verrattuna lännen yksilöä korostavaan elämäntapaan. Perheet ja yhteisöt tuovat ihmisille turvaa ja sosiaalialan työssä ensisijainen tavoite on vahvistaa perheen ja yhteisöjen omia voimavaroja.

Todellisuus kuitenkin mm. Tansaniassa on, että 50 % naisista kokee hyväksikäyttöä ja väkivaltaa perheissä ja 60 % heistä ajattelee, että se on hyväksyttävää. Naisilla on harvoin taloudellisesti ja henkisesti mahdollisuutta lähteä epätyydyttävästä suhteesta. Väkivaltaa ja hyväksikäyttöä pyritään selittämään myös kulttuurisilla tekijöillä. Useat avustusjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen lisäämällä ihmisten tietoisuutta väkivallasta, ihmisarvosta ja manipulaatiosta. Kun ihmiset saavat lisää asiallista tietoa he voivat kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä ja muutos on mahdollinen.

Koulutuksen sekä yhteisöjen ja perheen tukemisen merkitys korostui useissa puheenvuoroissa niin luentotilassa kuin vierailukäynneillä. Nämä nähdään merkityksellisimpinä seikkoina ja edellytyksenä muutokselle ja kehittymiselle. Koulutus on keino lisätä tietoa ja ymmärrystä. Lasten koulutuksen ohella monessa

yhteydessä korostettiin naisten kouluttamisen merkitystä. Naiset ovat perheissä keskeisiä henkilöitä, jotka kasvattavat ja opettavat lapsille elämänarvoja.

Aids on suuri ongelma Tansaniassa

Isännöivässä yliopistossa opiskelee 13 000 opiskelijaa. Mwanzassa ei ole mahdollista opiskella sosiaalialaa ja kollega opiskelijamme olivat pääsääntöisesti sosiologian opiskelijoita. Tansaniassa sosiaalityön koulutus on vasta kehittymässä. Tällä hetkellä sitä voi opiskella vain pääkaupungissa Dar es Salamissa. Sosiaalialan työtehtävissä toimii eri koulutustaustan omaavia henkilöitä ja vapaaehtoisia. Tansaniassa lähes kuka tahansa voi kutsua itseään sosiaalityöntekijäksi. Sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneet harvoin työskentelevät lähellä asiakasta. Koulutettujen sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja terapeuttien palkkaaminen on kallista eikä ulkopuolisen rahoituksen turvin toimivilla ole varaa palkatta korkeasti koulutettua henkilökuntaa.

Vierailukäynti vammaisten auttamisorganisaatiossa

Kurssi sai meidät pohtimaan kehitysavun merkitystä. Onko nykyinen kehitysapu tehokasta, oikein kohdennettua ja käytettyä? Millaisella avulla voimme oikeasti vaikuttaa? Kehitysapu koetaan Tansaniassa tärkeänä mutta siihen liittyy myös ongelmia. Monet sosiaalialan sektorin toimijat ovat riippuvaisia ulkomaisesta rahoituksesta. Rahoitus tulee monista eri lähteistä ja kokonaiskoordinaatio sekä kommunikaatio eri tahojen kesken on puutteellista. Toimintojen juurtuminen pysyväksi edellyttää poliittista tahtoa ja toimintaa tukevaa poliittista päätöksentekoa sekä lainsäädäntöä. Työtä tulee aina tehdä paikallisista lähtökohdista. Vanha sanonta ”kannettu vesi ei kaivossa pysy” pitää paikkansa. Jos haluamme pysyvää muutosta on kiinnitettävä huomiota paikallisiin tarpeisiin. On mentävä ihmisten, perheiden ja yhteisöjen luo ja kysyttävä heiltä mitä he haluavat.

Matkamme aikana monet esiin nousseet ongelmat tuntuivat suurille ja ylipääsemättömille. Ajoittain ongelmien suuruus nosti esiin epätoivon ja voimattomuuden tunteen. Päällimmäiseksi mielikuvaksi Tansaniasta, tansanialaisista ja heidän elämäntavastaan jäi kuitenkin positiivisuus ja lämminhenkisyys. Roskien ja kurjuuden keskellä näimme paljon kauneutta, hyvää tahtoa ja toivoa. Meidät kohdattiin kaikkialla iloisesti ja avoimesti. Serengetin luonnonpuisto tarjosi meille ainutlaatuisen elämyksen. Pääsimme todistamaan tuhatpäisten laumojen vaellusta veden perässä läpi savannin sekä raukeiden leijonien ja muiden eläinten eloa avarassa luonnossa.

Astu askel taaksepäin ja kysy itseltäsi miksi tiedän mitä tiedän, miksi uskon mitä uskon.