Matkailuyrittäjien benchmarking-matka Himokselle

TAMKin KESMA I –hanke järjesti 16.2.2012 benchmarking-matkan Jämsän HimosMaailmaan. Mukaan Ravintola Hirvikartanossa järjestettyyn tilaisuuteen lähti hankkeen edustajien lisäksi Vihreä Sydän-yritysverkoston yrittäjiä. Matkan tavoitteena oli levittää hyviä käytänteitä ja innostaa yrityksiä kestävyyden edistämiseen omassa toiminnassaan.  

Hirvikartano on Suomen ensimmäinen yksityinen hirvitila, jonka tarhassa asuu tällä hetkellä neljä hirveä, Laila, Annikki, Matti-Esko ja Jorma. Tilan emäntä Susanna Partio kertoi ruokailun ohessa Hirvikartanon historiasta ja nykyhetkestä. Hän painotti, että pelkällä kauniilla luonnolla ja maisemalla ei matkailuyritys pärjää Suomessa, vaan erikoistuminen on välttämättömyys menestykselle. Yrityksen täytyy kehittää jokin oma persoonallinen valtti, jolla erottua massasta. 

Hirvikartanon isäntä Jouko Partio hirvineen

Susanna esitteli myös paikallisten pienyritysten yhteistyöverkostoa HimosMaailmaa. HimosMaailma on toiminut melkein neljä vuotta ja se on alusta asti ollut yritysten omistama osakeyhtiö, jolla on tällä hetkellä reilut 60 osakasta. Suuri osakasmäärä tällaisessa yhtiössä aiheuttaa helposti ongelmia. Kuinka sitouttaa kaikki osakkaat? Kuinka rajata yrittäjien määrä? Nämä kysymykset herättivät ansaittua keskustelua tilaisuudessa. Toimivan verkoston edellytyksiä käytiin muutenkin läpi HimosMaailman kokemusten kautta.

HimosMaailma on sekä myynti- että markkinointiorganisaatio ja tällaisen yhtiön toimivuuden kannalta on tärkeää, että ulkoisen viestinnän lisäksi myös sisäinen viestintä on kunnossa. Verkostossa mukana olevien yritysten pitäisi tuntea toisensa ja toistensa tuotteet riittävän hyvin ja olla avoimia toisilleen. Hirvikartanon isäntä, Jouko, korosti tässä yhteydessä, että tämä koskee myös kaikkia työntekijöitä eikä pelkästään yrittäjiä. 

Matkailun kestävään kehitykseen liittyen HimosMaailman Satu Jokinen kertoi heidän viime vuonna aloitetusta hiilijalanjälkiprojektista. Projektissa on kehitetty Suomen ensimmäinen hiilijalanjälkilaskentamalli ja nettilaskuri matkailukeskukselle. Tähän liittyvä energiamökkipalvelu otetaan käyttöön nyt helmikuun aikana kymmenessä kohteessa., joista kahdeksan on mökkejä ja kaksi ravintolaa. Projektin tavoitteena on pienentää alueen ilmastonmuutosvaikutuksia. Kulutuksen reaaliaikaisen seurannan uskotaan herättävän ihmisiä ajattelemaan vastuullisuutta ja kulutustottumuksia. Hiilijalanjälkiprojekti ei ole vain tietyn ajan kestävä hanke, vaan siitä on tarkoitus tehdä jatkuva ja kehittyvä prosessi.

Matka oli kaikin puolin erittäin onnistunut ja yrittäjät olivat tyytyväisiä päivän antiin. Tietojen vaihtaminen eri alueiden yrittäjien kesken on hyödyllistä, antoisaa ja ajatuksia herättävää. Suomalainen yrityskulttuuri kaipaakin lisää avoimuutta ja yhteistyötä salailun ja minä-itse –ajattelun vastapainoksi.

Teksti: Markku Saarela, TAMKin liiketalouden opiskelija
Kuva: Kaisa Merilahti

Kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismallin rakentaminen –hanke (KESMA I) toteutetaan neljän alueen yhteistyönä 1.12.2010 - 29.2.2012. Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii projektin hallinnoijana partnereinaan Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Uusia eväitä elämään Virroilta: ”Kun yksi ovi menee kiinni, toinen aukeaa”

Me TAMKin Virtain toimipisteen 17 päiväryhmän aikuisopiskelijaa todistamme vanhan sanonnan jälleen kerran oikeaksi. Ryhmässämme kaikki ovat kokeneet yhden tai useamman ”oven paukahduksen”: saneeraukset, lomautukset, turhauttavan työn hakemisen ja torjutuksi tulemisen – ja kaikki mahdolliset muut tunteet, joita yllättäen työttömäksi jääminen pitkän työuran jälkeen ihmisessä herättää.

Edessä häämöttävä ovi raottui hieman silloin, kun onneksemme huomasimme mahdollisuuden hakeutua harvinaiseksi koettuun ”hyödylliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen”. Sanoilla työvoimapoliittinen koulutus on ihmisten mielissä usein negatiivinen kaiku. Ajatellaan, että työnhakijoille osoitetaan erilaisia koulutuksia, joiden sisältö ainakin osittain tuntuu aikuisesta, työtä jo vuosikymmenet tehneestä ihmisestä, hieman tyhjältä.

Tutkintoon johtava koulutus ei millään mittarilla laskettuna voi olla turha, oli sen järjestäjä mikä taho tahansa. Tämän koulutuksen tarpeellisuuden visioivat aikanaan yliopettaja Helena Kairamo TAMKista sekä Pohjois-Pirkanmaan TE-keskuksen asiantuntijat. Kun Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus sitten toteutui, motivoitunut joukko koottiin yhteen. Pääosin opiskelijat tulevat noin sadan kilometrin säteeltä Virroilta.

Aktiivinen opiskelijaryhmä perhepotretissa.

Pirkanmaa on jo vuosia ollut muuttovoittoinen maakunta, mutta positiivinen kehitys on keskittynyt lähinnä Tampereen kaupunkiseudulle. Maakunnan kehittämistyön ja ELY-keskuksen strategiana on myös haja-asutusalueiden elinvoiman ylläpitäminen ja siellä palvelujen, työpaikkojen ja asuntojen säilyminen sekä muu maakunnan kehittäminen. Koulutustarpeiden ennakoiminen pitkälle tulevaisuuteen ja erilaisten opintojen muokkaaminen työelämän kysyntää vastaavaksi on osa tätä tärkeää työtä.

Ryhmämme päivittää opistoasteisia tutkintojaan tradenomin tutkinnoksi erilaisin, monipuolisin pedagogisin keinoin. Pääasiassa istumme kuitenkin aivan perinteisesti luennoilla. Kohdallamme koulutuksen toteutustapa tarkoitti suurienkin elämänmuutosten toteuttamista ja myös rahallista satsausta. Osa meistä vuokrasi Virroilta ”boxin” koulutuksen ajaksi, perustipa joku pysyvän, uuden kodinkin kaupunkiin. Osa ajaa koulumatkat kimppakyydillä päivittäin, osa kurssilaisista oli jo valmiiksi virtolaisia.

Suuntautumisvaihtoehtomme on laaja: ”Uudistuva yritystoiminta, markkinointi ja talousjohtaminen”. Suoritamme tutkintomme noin kahdessa kalenterivuodessa, välissä virallinen kahden viikon loma tulevana kesänä. Opintopisteitä meille on hyväksiluettu entisen koulutuksemme perusteella jonkin verran, emmekä suorita tutkintoon kuuluvaa ensimmäistä työharjoittelua. Tahti on tiukka ja tehtävää paljon, eikä omasta ajankäytöstään aina saa itse päättää. Tämän tietävät kaikki perheelliset – ja mikseivät perheettömätkin – aikuisopiskelijat. Nopean valmistumisen mahdollistaa tietenkin se, että voimme ”työpäivinä” keskittyä vain opiskelemiseen toisin kuin työssäkäyvät iltaopiskelija-kollegamme.

TAMKin Virtain toimipiste tarjoaa laadukasta opiskelua meidän ja ilta-aikuisopiskelijoiden ryhmämme lisäksi noin kolmellesadalle nuorelle päiväopiskelijalle. Kukin osaltamme tuomme kaupunkikuvaan väriä ja liikettä, myymälöihin ja muihin palveluihin liikevaihtoa sekä kysyntää vuokra-asuntomarkkinoilla. Koulutusaikanamme me kaikki ryhmät luomme yhteyksiä ja verkostoja ja opimme tuntemaan paikallista yritys- ja yhdistystoimintaa. Arvattavaa on, että jokunen juurtuu kouluaikanaan paikkakunnalle ja jää asumaan Virroille koulutuksen jälkeenkin.

Oman ryhmäni työllistymisnäkymät ovat hyvät: päivitetty, tuore AMK-koulutus ja vuosikymmenten työkokemus tuovat kilpailuetua markkinoilla. Me katsommekin luottavaisesti ja avoimin mielin tulevaisuuteen.

Ensin kuitenkin keskitymme viimeisiin tentteihin ja toukokuussa alkavaan työharjoitteluumme. Kesän ajan tallomme kukin omia polkujamme ja keskitymme uuden oppimiseen harjoittelupaikoissamme. Hieman haikein mielin on tiivis ryhmämme hajaantumassa. Kotitehtäväksi saamme mukaamme ainakin yhden esseen kirjoittamisen, joten ihan ”vain työssä” emme kesälläkään ole. Sitä kirjoittaessaan saa hyvän tekosyyn olla yhteydessä opiskelijakollegoihin vaikkapa ”jotain kysyäkseen”, jos ikävä kesän aikana iskee.

Elokuun alkupuolella aloitamme loppurutistuksemme: noin sadan viimeisen opintopisteen suorittamisen. Suuntaamme katseemme myös kohti opinnäytetyön tekemistä ja valmistumista kesällä 2012. Kerran edessämme sulkeutunut ovi on tuolloin kokonaan auennut.

Hyvää kevättä ja aurinkoista kesää kaikille TAMKin opiskelijoille ja opettajille ympäri maakuntaa!

Outi Hyppönen TAMK / Virrat / Liiketalous

Tervetuloa Kykylaaksoon!

Liiketalouden opiskelijat Tampereella ja Ikaalisissa ovat kääntäneet uuden lehden TAMKin historiassa: nyt meillä suoritetaan osa opiskelusta Kykylaaksossa.

Kykylaakso on kuvitteellinen kaupunki Etelä-Suomessa. Siellä toimii yrityksiä, jotka tarjoavat välttämättömiä palveluja kuten sähkö-, vakuutus-, tele-, työterveys- ja kiinteistöpalveluja. Lisäksi Kykylaaksossa on tukkureita, maahantuojia ja laaja joukko asiakkaita. Kykylaaksossa toimii verkkojulkaisu Diileri, joka tuottaa uutisia Kykylaaksosta, muualta Suomesta ja ulkomailta.

Opiskelijatiimit ovat perustaneet Kykylaaksoon oppiyrityksiä. Oppiyritykset käyvät kauppaa Kykylaakson muiden yritysten kanssa, maksavat laskunsa ympäristössä olevalla verkkopankilla ja hoitavat viranomaisvelvoitteensa verotilin avulla. Opiskelijat hallinnoivat yrityksensä toimintaa Pupesoft-toiminnanohjausjärjestelmässä. Pupesoft on Devlab Oy:n yrityskäyttöön kehittämä avoimen lähdekoodin toiminnanohjausjärjestelmä.

Kykylaakson ensimmäiset 17 oppiyritystä perustettiin lokakuussa 2010. Tampereella Kykylaakso on käytössä ensimmäisen vuoden ja Ikaalisissa toisen vuoden liiketalouden opiskelijoilla. Kussakin oppiyrityksessä on n. 10 henkilöä. Tehtävät on jaettu markkinointi-, materiaalihallinto- ja taloustiimien kesken. Oppiyrityksen tukena toimii opettaja-valmentaja.

Oppiyritykset ovat toiminnassa koko vuoden. Niiden toiminta on integroitu sisältöopetukseen. Toisaalta oppiyrityksissä harjoitellaan käytännössä luennoilla käsiteltyjä asioita ja toisaalta luennoilta saa apua ja tietoa oppiyrityksen pyörittämiseen.

Juuri nyt Kykylaaksossa käy kova huiske, kun oppiyritykset markkinoivat tuotteitaan ja palveluitaan, neuvottelevat sopimuksia toimittajien kanssa ja pyrkivät vastaamaan Kykylaakson kasvavaan asiakaskysyntään.

Käy tutustumassa Kykylaaksoon osoitteessa http://www.kykylaakso.fi/palvelut/Index.php?page=Etusivu. Ei tosin kannata tilata mitään - toimitukset tapahtuvat virtuaalisesti!

Kykylaaksosta myös TAMK Ikaalisten liiketalouden blogissa

Kirjoittaja: Karoliina Nisula