Me TAMKin Virtain toimipisteen 17 päiväryhmän aikuisopiskelijaa todistamme vanhan sanonnan jälleen kerran oikeaksi. Ryhmässämme kaikki ovat kokeneet yhden tai useamman ”oven paukahduksen”: saneeraukset, lomautukset, turhauttavan työn hakemisen ja torjutuksi tulemisen – ja kaikki mahdolliset muut tunteet, joita yllättäen työttömäksi jääminen pitkän työuran jälkeen ihmisessä herättää.
Edessä häämöttävä ovi raottui hieman silloin, kun onneksemme huomasimme mahdollisuuden hakeutua harvinaiseksi koettuun ”hyödylliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen”. Sanoilla työvoimapoliittinen koulutus on ihmisten mielissä usein negatiivinen kaiku. Ajatellaan, että työnhakijoille osoitetaan erilaisia koulutuksia, joiden sisältö ainakin osittain tuntuu aikuisesta, työtä jo vuosikymmenet tehneestä ihmisestä, hieman tyhjältä.
Tutkintoon johtava koulutus ei millään mittarilla laskettuna voi olla turha, oli sen järjestäjä mikä taho tahansa. Tämän koulutuksen tarpeellisuuden visioivat aikanaan yliopettaja Helena Kairamo TAMKista sekä Pohjois-Pirkanmaan TE-keskuksen asiantuntijat. Kun Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus sitten toteutui, motivoitunut joukko koottiin yhteen. Pääosin opiskelijat tulevat noin sadan kilometrin säteeltä Virroilta.
Aktiivinen opiskelijaryhmä perhepotretissa.
Pirkanmaa on jo vuosia ollut muuttovoittoinen maakunta, mutta positiivinen kehitys on keskittynyt lähinnä Tampereen kaupunkiseudulle. Maakunnan kehittämistyön ja ELY-keskuksen strategiana on myös haja-asutusalueiden elinvoiman ylläpitäminen ja siellä palvelujen, työpaikkojen ja asuntojen säilyminen sekä muu maakunnan kehittäminen. Koulutustarpeiden ennakoiminen pitkälle tulevaisuuteen ja erilaisten opintojen muokkaaminen työelämän kysyntää vastaavaksi on osa tätä tärkeää työtä.
Ryhmämme päivittää opistoasteisia tutkintojaan tradenomin tutkinnoksi erilaisin, monipuolisin pedagogisin keinoin. Pääasiassa istumme kuitenkin aivan perinteisesti luennoilla. Kohdallamme koulutuksen toteutustapa tarkoitti suurienkin elämänmuutosten toteuttamista ja myös rahallista satsausta. Osa meistä vuokrasi Virroilta ”boxin” koulutuksen ajaksi, perustipa joku pysyvän, uuden kodinkin kaupunkiin. Osa ajaa koulumatkat kimppakyydillä päivittäin, osa kurssilaisista oli jo valmiiksi virtolaisia.
Suuntautumisvaihtoehtomme on laaja: ”Uudistuva yritystoiminta, markkinointi ja talousjohtaminen”. Suoritamme tutkintomme noin kahdessa kalenterivuodessa, välissä virallinen kahden viikon loma tulevana kesänä. Opintopisteitä meille on hyväksiluettu entisen koulutuksemme perusteella jonkin verran, emmekä suorita tutkintoon kuuluvaa ensimmäistä työharjoittelua. Tahti on tiukka ja tehtävää paljon, eikä omasta ajankäytöstään aina saa itse päättää. Tämän tietävät kaikki perheelliset – ja mikseivät perheettömätkin – aikuisopiskelijat. Nopean valmistumisen mahdollistaa tietenkin se, että voimme ”työpäivinä” keskittyä vain opiskelemiseen toisin kuin työssäkäyvät iltaopiskelija-kollegamme.
TAMKin Virtain toimipiste tarjoaa laadukasta opiskelua meidän ja ilta-aikuisopiskelijoiden ryhmämme lisäksi noin kolmellesadalle nuorelle päiväopiskelijalle. Kukin osaltamme tuomme kaupunkikuvaan väriä ja liikettä, myymälöihin ja muihin palveluihin liikevaihtoa sekä kysyntää vuokra-asuntomarkkinoilla. Koulutusaikanamme me kaikki ryhmät luomme yhteyksiä ja verkostoja ja opimme tuntemaan paikallista yritys- ja yhdistystoimintaa. Arvattavaa on, että jokunen juurtuu kouluaikanaan paikkakunnalle ja jää asumaan Virroille koulutuksen jälkeenkin.
Oman ryhmäni työllistymisnäkymät ovat hyvät: päivitetty, tuore AMK-koulutus ja vuosikymmenten työkokemus tuovat kilpailuetua markkinoilla. Me katsommekin luottavaisesti ja avoimin mielin tulevaisuuteen.
Ensin kuitenkin keskitymme viimeisiin tentteihin ja toukokuussa alkavaan työharjoitteluumme. Kesän ajan tallomme kukin omia polkujamme ja keskitymme uuden oppimiseen harjoittelupaikoissamme. Hieman haikein mielin on tiivis ryhmämme hajaantumassa. Kotitehtäväksi saamme mukaamme ainakin yhden esseen kirjoittamisen, joten ihan ”vain työssä” emme kesälläkään ole. Sitä kirjoittaessaan saa hyvän tekosyyn olla yhteydessä opiskelijakollegoihin vaikkapa ”jotain kysyäkseen”, jos ikävä kesän aikana iskee.
Elokuun alkupuolella aloitamme loppurutistuksemme: noin sadan viimeisen opintopisteen suorittamisen. Suuntaamme katseemme myös kohti opinnäytetyön tekemistä ja valmistumista kesällä 2012. Kerran edessämme sulkeutunut ovi on tuolloin kokonaan auennut.
Hyvää kevättä ja aurinkoista kesää kaikille TAMKin opiskelijoille ja opettajille ympäri maakuntaa!
Outi Hyppönen TAMK / Virrat / Liiketalous
maanantai 11. huhtikuuta 2011
TELL - toimintaa kansainvälisten opiskelijoiden tueksi
TAMKin sosiaalialan opiskelijat yhdessä lehtori Tapio Salomäen kanssa ovat jatkamassa projektia, jonka tarkoituksena on tukea TAMKin kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita heidän arkipäivässään.
"Olemme kevään mittaan toteuttamassa yhteistyössä Tamkon ja sosionomiopiskelijoiden projektiopintoihin liittyen toimintoja, jotka tukevat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hyvinvointia", kertoo lehtori Tapio Salomäki.
"Syksyllä toteutimme sosionomiopiskelijoiden projektiopinnoissa SOSDESK-projektin, jossa pidimme neuvontapistettä kansainvälisille opiskelijoille sekä järjestimme erilaisia aktiviteettetteja heidän kanssaan. Näiden kokemusten pohjalta jatkamme ja syvennämme tutkintoon johtavien opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamista arjessa yhdessä heidän kanssaan. TELL-projektissa on tarkoitus vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta TAMKin ja suomalaisen yhteiskunnan arjessa. "
Ensimmäisessä TELL-tapaamisessa olivat mukana sosiaalialan opiskelijat Carla Redondo ja Melina Mäntylä, Tamkon kansainvälisten opiskelijoiden kerhon CLINTin (Club International Tampere) varapuheenjohtaja Waldo Seppä sekä lehtori Tapio Salomäki.
"Pyrimme ehkäisemään syrjäytymisen vaaraa. Tarkoituksemme on tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin, mennä heidän lähelleen ja kysellä millaista toimintaa he haluavat. Varsinaista vastaanottotiskiä emme aio perustaa. Käymme luennoilla juttelemassa ja kerromme toiminnastamme", opiskelijat Carla Redondo ja Melina Mäntylä kertoivat.
Varsinaisen toiminnan on tarkoitus alkaa ensi syksynä, mutta joitain aktiviteeetteja toteutetaan jo nyt keväällä.
"TELL on työnimi. Pyrimme konkreettiseen käytännönläheiseen toimintaan. Tausta-ajatuksena on sosiaalikulttuurinen innostamisen näkökulma. Haluamme, että ihmiset itse tulisivat mukaan ja kuuntelemme, mitä he haluavat. Teemme yhteistyötä CLINTin kanssa ja keskustelemme nyt siitä, mikä on heidän roolinsa ja mikä meidän roolimme", Salomäki kertoo.
Salomäen mukaan Suomessa on vallalla kova yksilökeskeisyys. "Vaarana on, että opiskelijat putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle. Tavoitteenamme on kehittää TAMKissa konkreettisia käytäntöjä, jotka jäisivät elämään tämän projektin jälkeenkin. "
TAMKin TELL ja SOSDESK-toiminnat ovat osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa CDS-projektia, jossa on mukana 14 ammattikorkeakoulua Suomesta. Keskeisenä ajatuksena on tukea sekä suomalaisten että ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia, opiskelua, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Lisätietoa myös: www.nyyti.fi
CDS: Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa To Care, to Dare, to Share
torstai 7. huhtikuuta 2011
Kirjasto rakentuu: Tulevaisuuden kirjastovisioita
TAMKin kirjasto- ja tietopalvelut on ryhtynyt innokkaasti visioimaan tulevaa kirjastotilaansa. Kuntokadun kampukselle kohoaa vuoden 2012 aikana uusi rakennus jossa on tilat kirjastolle. Tampereen toimipisteet (lukuunottamatta Musiikin toimipistettä) muuttavat vaiheittain uusiin tiloihin muutaman vuoden sisällä tilojen valmistumisesta. Uuden tilan myötä on mahdollisuus myös uudistaa kirjaston palveluita ja toimintatapoja. Visiota ja ideoita uuteen kirjastoon on haettu suomalaisten kirjastojen lisäksi maailmalta mm. Belgian ja Hollannin kirjastoista. Kirjasto on mukana ennakkoluulottomasti ideoimassa uutta TAMKin olohuonetta!
Kirjasto tilana - väriä!
Trendinä kirjastojen tilasuunnittelussa ovat värit ja tilojen muunneltavuus. Voimakkaita värejä on perinteisesti käytetty Belgian ja Hollannin kirjastoissa. Nyt ne ovat rantautumassa myös skandinaaviseen kirjastosuunnitteluun. Kirkkaat värit tuovat uutta nuorekasta ilmettä tyylikkääseen ja selkeään skandinaaviseen tyyliin. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Hjörringin yleinen kirjasto Tanskassa.
Kirjastojen tulisi olla eläviä, nuorekkaita, värikkäitä ja viihtyisiä tiloja joissa on ilo viihtyä, tavata, oppia ja innovoida! Yhtenä esimerkkinä voisi olla myös Cottbussin kirjasto Saksassa .
Kirjastojen tulisi olla eläviä, nuorekkaita, värikkäitä ja viihtyisiä tiloja joissa on ilo viihtyä, tavata, oppia ja innovoida! Yhtenä esimerkkinä voisi olla myös Cottbussin kirjasto Saksassa .
Kirjasto tilana voidaan ajatella aina muuttuvaksi ja kehittyväksi. Menneisyydessä ovat staattiset ja aineistoa varastoivat tilat. Kirjastotilojen tulisi olla muunneltavia ja näin vastata tulevaisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin. Uusia haasteita tuo jo se, että emme tarkalleen pysty ennustamaan millainen rooli kirjastolla tulee olemaan tulevaisuudessa ja millaiseksi digitaalisten aineistojen kenttä muotoutuu kirjaston näkökulmasta. Muunneltavuuden ja joustavuuden tulisi näin ulottua myös tilojen ulkopuolelle. Muutoksen ja innovoinnin tulisi olla mielentila!
Kirjasto palveluna - kohtaamisia!
Kirjasto palveluna - kohtaamisia!
Tulevaisuuden kirjastot nähdään myös uudenlaisina yhteisöllisinä työtiloina, joissa tuotetaan ja kulutetaan tietoa sekä kommunikoidaan ja innovoidaan uutta. Kirjastolla on ohessa myös perinteisempi tehtävänsä. Tehtävänä on järjestää kohtaaminen sisällön ja ihmisten kanssa. Tulevaisuuden kirjasto koostuu erityyppisistä kohtaamispaikoista, toimii tiedon ja tietämyksen keskittymänä sekä hyödyntää uusia teknologioita. Kohtaamispaikat ovat niin virtuaalisia kuin fyysisiäkin ja ne ovat uuden tiedon ja innovoinnin pohjana.
Sisältö tulee nopeasti muuttumaan yhä digitaalisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Klaus Oesch muotoilikin kirjaston tulevaisuuden roolin Library Design and Function 2011 -konferenssissa seuraavasti: kirjasto on näyteikkuna ja käyttöliittymä digitaaliseen universumiin.
Tila ja sisällöt ovat osia kirjaston palveluista. Kirjastolla on nyt jännittävä tilaisuus miettiä palveluitaan laajemmin ja kehittää palvelukonseptiaan. Tässä prosessissa tulee olemaan monia vaiheita ja erilaisia yhteistyökumppaneita. Kehitämme palveluitamme TAMKilaisille joten toivottavasti saamme TAMKista innostavia yhteistyökuviota ja ideoita. Kerrothan ajatuksesi ja ideasi!
Teksti ja kuvat: Kaisa Toikka, informaatikko TAMK
Aiheesta lisää:
- Library Design and Function 2011 -konferenssi järjestettiin Helsingissä 10. - 12.2.2011. Esiintyjät ja heidän esityksensä: http://www.lib.hel.fi/en-GB/thenewlibrary-speakers/
- Klaus Oesch: Kirjastosta uusi Nokia (http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yksi&takaisin=/etusivu/jasen/lehtiarkisto&teksti_id=18345)
- Keskustakirjasto 2017 (http://keskustakirjasto.fi/)
- Klaus Oesch: Kirjastosta uusi Nokia (http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/jasen/lehtiarkisto?modeyksi=yksi&takaisin=/etusivu/jasen/lehtiarkisto&teksti_id=18345)
- Keskustakirjasto 2017 (http://keskustakirjasto.fi/)
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Kirjasto rakentuu: Kirjasto ja muita hyviä sanoja
TAMKin kirjasto uudistuu. Muutaman vuoden kuluttua Kuntokadulle nousee uusi ja kaunis kampuskirjasto. Monet nykyään ympäri Tamperetta sijoitetut toimipisteet muuttavat yhteisen katon alle. Sitä odotellessaan ja siihen valmistautuessaan kirjasto joutuu käymään läpi vanhoja varastojaan, käytäntöjään ja ajatuksiaan. Jotkut niistä pidetään, jotkut vaihdetaan uusiin. Kirjaston väki jakaa ajatuksiaan nyt alkavassa kirjoitussarjassa Kirjasto rakentuu.
Kirjasto on jonkin periaatteen mukaisesti järjestetty kirjakokoelma. Kun kirjastolaitos alkoi vakiintua Suomeen, paikkoja joista kirjoja sai lainata, kutsuttiin lainakirjastoiksi. Nopeasti nimitys lyheni lainastoksi. Erotuksena muista kirjakokoelmista, joista kirjoja ei välttämättä voinut lainata.
Joskus tulee mieleen, pitäisikö kirjasto nimetä uudelleen. Valikoimissa kun on kirjojen lisäksi lehtiä, musiikkia, elokuvia, pelejä. Jotkut yleiset kirjastot lainaavat jopa suksia ja kävelysauvoja. (Ei niitä turhaan yleisiksi kutsuta.)
Teosto olisi hyvä, ellei olisi jo yksityiskäyttöön varattu ja arvatenkin rekisteröity. Paitsi että suksia ja kävelysauvoja ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua teoksiksi. Ellei sitten niitä Marimekko-kuosisia sauvoja. Epäilen ettei niitäkään. Paluu vanhaan lainastoon olisi sikäli osuvaa, että sana kuvaa laitoksen ydintoimintaa eikä ota kantaa tarjottuihin hyödykkeisiin.
Suomenkielen sto-päätteiset sanat ovat mielenkiintoisia. Lapsuudenkotini lähellä oli muutaman hehtaarin laajuinen vanha pelto, joka pukkasi tiheää pajua. Se oli pajukisto. Sitten on muutakin puustoa (hah!). Haavisto, kuusisto, männistö, lepistö, koivisto. Mitä eroa niillä on haavikkoon, kuusikkoon, männikköön, lepikköön ja koivikkoon? Miten -sto eroa -kko:sta?
Kirjasto ei ainakaan taivu kirjakoksi. No, tästä tulee tietysti mieleen kunniakas maaseudun ammatti karjakko. Voisiko kirjastonhoitaja olla kirjakko? Jos siis unohdetaan se, että tässä ollaan koko ajan pyrkimässä pois rajoittavasti kirja-sanasta.
Ylipäänsä tuntuu, että sto-pääte sanan lopussa viittaa johonkin hyvin varusteltuun ja turvalliseen. Kirjasto, varasto, kerrasto, patteristo. Mitä sto-päätteisiä sanoja te keksitte?
Teksti: Seija Kivelä, tietopalvelusihteeri, TAMK
perjantai 1. huhtikuuta 2011
Mainos vai puskaradio?
Juuri nyt ammattikorkeakoulut käyvät huomiosta kovaa kilpailua eduskuntavaalikampanjoiden rinnalla kaikissa mahdollisissa medioissa. Hyvien hakijoiden saamiseksi pitää olla esillä. Mutta meneekö viesti perille?
TAMKin markkinoinnissa uskomme perusasioihin: kun ammattikorkeakoulu hoitaa perustehtävänsä ja verkostonsa hyvin, viestintä kohdistuu oikein ja vaikutus kertaantuu ihmisten kohtaamisissa.
TAMKin puolesta puhuu, hyvässä ja pahassa, varsinkin kolme kovaa oota ja yksi iso tee.
Opiskelijat, opettajat ja opinto-ohjaajat tekevät joka päivä markkinointityötä kukin omalla tavallaan ja tahoillaan. Pelkästään TAMKin opiskelijoista muodostuu 10 000 viestinviejän joukko, sen vaikutusta ei voi mitenkään vähätellä. Opettajien osaaminen ja työelämän tuntemus näkyvät ja vaikuttavat sekä koulun sisällä että työpaikoilla. Opinto-ohjaajien sanalla on markkinoinnillista arvoa varsinkin siellä, missä kasvaa TAMKin tulevia opiskelijoita.
Viime kädessä T niin kuin työelämä kertoo suoraan ja laajasti, miten TAMK perustehtävässään on kulloinkin onnistunut.
Mitä TAMKin mainoskampanjassa sitten pitäisi luvata?
Emme lupaa, että meillä on aina kivaa. Useimmiten on, mutta opiskelu on myös tavoitteellista työtä, jossa tähtäimenä on valmistuminen tavoiteajassa ja pääsy hyviin töihin. Tässä meillä on yhteinen missio ja monta keinoa.
Emme lupaa kuuta taivaalta, emmekä takuuvarmaa työpaikkaa valmistuneelle. Lupaamme tehdä parhaamme, että opiskelija pääsee tavoitteeseensa. Työllistymistilanne vaihtelee, mutta korkeakoulun opetustarjonta ei voi olla kovin poukkoilevaa. Suunnitelmia tehdään viiden, kuuden vuoden tähtäimellä.
Mielikuvat ja todellisuus opiskelusta eivät aina kohtaa. TAMKissa viime syksynä opintonsa aloittaneista kolme neljästä oli sitä mieltä, että kohtaavat. Opiskelupaikan etsijää auttaa se, että olemme tavoitettavissa ja pääsemme antamaan vastauksia hänen kysymyksiinsä.
Pääsy TAMKin suosituimpiin koulutusohjelmiin ei ole ihan helppoa, mutta kun sisään on päässyt, kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. TAMKin kokoinen opiskelu- ja työyhteisö on valtava mahdollisuus. Siellä missä opiskelija, opettaja, harjoittelun ohjaaja tai yrityspomo kohtaavat, on aina oiva tilaisuus kontakteihin, jotka parhaimmillaan kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Teksti: Leena Stenman, TAMKin viestintäpäällikkö
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



