perjantai 14. marraskuuta 2014

Bloggaaja sydämestään





Mistä on hyvät johtajat tehty? Johtajuus on aihe, joka on kiinnostanut Seija Telarantaa kauan. Hänen johtamiseen keskittyvän bloginsa ovat löytäneet myös muut, sadan tuhannen lukijan raja ylittyi tänä syksynä.

Aloittaessaan blogin pitämisen Seija Telaranta toimi TAMKissa sosiaali- ja terveysalan johtamisen lehtorina. Nyt eläkkeellä ollessa kirjoituksia syntyy yhä tiuhaan tahtiin, jopa sadan jutun vuosivauhdilla. Kirjoitusten aiheet käsittelevät johtamisen eri teemoja, mutta erityisesti naisjohtajuus on sydäntä lähellä oleva aihe.

Mistä sait idean blogin pitämiseen?

Aloitin bloggaamisen vuonna 2008, silloin se oli täällä vielä aika uutta. Alkuvuosina kirjoituksia syntyi hiljakseen. Opetin silloin johtamista sosiaali- ja terveyspuolella. Opetuksessa pääsin harvoin pintaa syvemmälle eri ilmiöistä. Halusin tietää enemmän ihmisten historiasta, siitä millaisia ihmiset ovat johtajuuden takana. Blogissani on juttuja nyt jo lähes 400, joten aiheita on riittänyt.

Miksi kirjoitat juuri johtamisesta?

Johtamisesta kirjoitan sen takia, että se ollut työni ja kiinnostukseni kohde jo 30 vuotta. Vaikka kirjoitan mielelläni naisjohtajista, en näe että naisten ja miesten johtamistavoissa olisi kovinkaan paljon eroa. On paljon kiehtovia, mielenkiintoisia naisia, joista on johtamisen näkökulmasta kiva kirjoittaa. Suurin osa naisjohtajista, joista olen kirjoittanut, toimii sosiaali- ja terveysalalla, mutta kirjoitan myös muista. Ajankohtaisia naisjohtajia ovat Brasilian presidenttikisaa uudelleen käyvä Dilma Rousseff, ainakin Facebookissa vaalikampanjan aloittanut Hillary Clinton, josta olen kirjoittanut monta juttuja. Työn alla minulla on myös jo toinen juttu GM:n pääjohtajasta suomalaistaustaisesta Mary Barrasta. Lukemalla esikuvista ja menestyneistä johtajista, voi huomata, että ongelmat ja onnistumiset ovat samantapaisia eri tasoilla.

Kenelle kirjoitat?

Lukijani ovat aika paljon sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, mutta uskoisin, että lukijoissa on myös muita johtamisesta kiinnostuneita. Olen useiden johtamisen koulutuksissa olleiden opiskelijoideni Facebook-kaveri, ja heiltä saan vinkkejä kiinnostavista henkilöistä. Tulin juuri Lempäälän terveyskeskuksesta juttua tekemästä. Siellä monet esimiehistä ovat minun kouluttamiani. He ovat saaneet siellä valtavasti aikaan, joten halusin tehdä heistä juuri jutun. Ihmiset tykkäävät lukea ihmisistä ja silloin aina tiedän, että jutulla on lukijoita, kun juttuni koskettavat ihmisiä.

Suosituimman juttuni kirjoitin hoivakoti Luhatuulesta, joka on nykyisin Esperi. Olen itsekin tyytyväinen siihen, koska sain puhallettua juttuun mielestäni lämmintä henkeä, minkä siellä koin.

Mistä ideat blogikirjoituksiin tulevat?

Minulla on aiheita aina mielessä, olen ikuinen inspiraatio. Luen lähes kaikki kirjat, jotka käsittelevät johtamisesta. Ideoita kirjoituksiini saan myös lehdistä sekä elävästä elämästä.

Olen nopea kirjoittaja, en kirjoita sellaisesta, joka ei synny, jos joku juttu ei kulje, niin poistan sen. Jos en saa puhallettua juttuun henkeä, en kirjoita silloin. Parhaat tekstini syntyvät tosi nopeasti.

Parhaat hetkesi bloggaajana?

Parhaat hetket ovat niitä, kun tapaan entisiä opiskelijoitani, ja teen heistä haastattelun. Tunnen monien kouluttamieni ihmisten pitkät elämänhistoriat, sillä vedin yhteensä 32 erikoistumisopintojen johtajakurssia. Parhaat hetket bloggaajana ovat niitä, kun näen entisiä opiskelijoita, jotka ovat nyt johtajina. Saan tästä työstä parhaan ilon, kun näen miten innostuneita, iloisia ja työstään nauttivia johtajia opiskelijoistani on tullut.

Millaisia suunnitelmia sinulla on?

Kirjoittaminen innostaa minua jatkuvasti. Blogissani ei ole mainoksia eikä sponsoreita. Teen tätä ihan omaksi ilokseni. Jäätyäni TAMKista eläkkeelle julkaisen nämä jutut myös toisessa blogissani www.puhutaanjohtamisesta.com. Suunnitelmissani on nyt koota blogikirjoituksistani kirja. Olen teemoittanut jo kirjoituksiani eri johtamisen ilmiöiden alle. Toivon, että löydän sille nyt aikaa.

Seija Telarannan blogit:

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla
Puhutaan johtamisesta

perjantai 31. lokakuuta 2014

Miksi juhlimme ja mitä juhlimme?



Loka-marraskuun vaiheeseen osuu kolme vanhaa juhlaa. Tässä hieman taustatietoa niistä jokaisesta

Vanha suomalainen sadonkorjuun juhla Kekri

Sana kekri merkitsi jonkin päättymistä tai viimeiseksi jäämistä. Kekrissä juhlistettiin  kiitettiin saadusta sadosta, satokauden päätyttyä ja vanhassa maatalousyhteiskunnassa vuoden vaihtumista. Kekrin ajankohta vaihteli, mutta 1800-luvulla, sitä juhlittiin samoihin aikoihin kuin pyhäinpäivää. Kekriin kuului ilo, ruoka ja juhla. Lampaanpaistia kutsuttiin syömään vainajatkin. Kekri sai myös samaan tapaan hieman mystisiä piirteitä, kuin nykyinen uusi vuosi. Vanhan loputtua haluttiin ennustaa uutta. Kirkko piti kekrin juhlimista pakanallisena, sillä kiitollisuutta osoitettiin muullekin kuin kristinuskon jumalalle. Kekrin juhlimisesta seurasi ankarat rangaistukset kirkollisessa yhteiskunnassa, ja vähitellen juhla katosi suomalaisesta perinteestä. Osa kekrin perinteisistä tavoista kuitenkin on jatkanut elämäänsä osana joulua ja uutta vuotta.



Kekripukki, kuva:taivaanaula


Halloween, kun henget liikkuvat

Vaikka Suomeen halloweenin juhlinta onkin rantautunut Amerikan kautta, juhlan juuret vievät Eurooppaan. Halloweenin juhlapäiväksi on muodostunut 31.10. Päivä joilloin henget liikkuvat maanpäällä, päivä ennen pyhäinpäivää. Halloween on kelttiläinen juhla joka kunnioittaa talven alkamisen päivää (samhain), jolloin vainajahenget liikkuvat. Amerikkaan juhlan toivat mukanaan skottilaiset ja irlantilaiset siirtolaiset. 




Halloween liittyy myös sadonkorjuun jälkeiseen aikaan. Kun luonto ympärillä kuoli, tämän
maailman ja tuonpuoleisen raja hämärtyi ja henget liikkuivat molempien maailmojen välillä. Halloweenina poltettavavien kokkojen oli määrä pitää henget poissa. Myös halloweeniin liittyy tulevaisuuteen ennustamista. Esimerkiksi jos Halloweeninä menee peilin eteen kyntilä kädessään, tuleva aviomies vilahtaa heijastuksessa. Samanlaisia ennustuksia siis, kuin Suomessa liitetään juhannukseen.

Jack O'Lanterns, kuva: homeornaments




Pyhäinpäivä, kristillinen juhla jolla korvattiin muut

Kristinuskoa levitettäessä lähetystyön tekijät saivat ohjeen sulauttaa vanhoihin pakanallisiin juhliin kirkollinen teema. Halloweenistä ja kekristä tehtiin vainajien muistopäivä, jolloin kunnioitettiin esi-isiä ja kristinuskon martyyreitä. Suomessa pyhäinpäivä oli alunperin 1. marraskuuta. Nykyään pyhäinpäivä sijoitetaan lauantaille. Sitä vietetään joka lokakuun viimeisinä päivinä tai marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Myös pyhäinpäivän vietolla on pitkät perinteet katolisessa kirkossa ainakin tuhatvuotiset. Suomessa muut katolisten pyhimysten juhlapäivät jäivät, kun Suomi liitettiin luterilaiseen kirkkoon. Ainoana on jäänyt tämä kyseinen pyhäinpäivä, jolloin kunnioitetaan tasapuolisesti kaikkia pyhiä.




Pyhäinpäivänä on tapana viedä kynttilöitä haudoille kuva:ts.fi


Mitä ikinä päätätkin viettää, hyvää sitä juhlaa! :) 
Teksti: Anniina Grönholm 









perjantai 24. lokakuuta 2014

Onnistunut ja innostava BioHubbening




BioHubbening Y-kampuksella yhdisti TAMKin tekniikan, metsäalan ja liiketalouden osaamista noin 130 opiskelijan voimin.

Kolmipäiväisessä BioHubbening-innovointitapahtumassa eri alojen ja useista eri kansallisuuksista koostuvat opiskelijatiimit kilpailivat keskenään todellisten yritysmaailmasta peräisin olevien ongelmien kimpussa.

BioHubbening-tapahtuma integroitiin syksyn ensimmäisellä periodilla aloitettujen biotuote- ja prosessitekniikan, metsätalouden, konetekniikan, Environmental Engineering ja liiketalouden opintojaksoihin. Lisäksi mukaan mahtui vielä TAMKissa opiskelevia brasilialaisia opettajia. Näin muodostui todellisia monialatiimejä.

Tapahtuman valmistelu aloitettiin osallistumalla kesän 2014 kansainvälisille PulPaper messuille. BioHub-ständi herätti suurta kiinnostusta, yli 100 yritystä jätti yhteydenottopyyntönsä. BioHubbening-innovointitapahtumaan valittiin kolme yritystä. Kansainvälinen sellu- ja paperiyritys GL&V etsi uusia tapoja hyödyntää biojalostamoiden massanvalmistuslaitteistoja, tiivistevalmistaja TT Gaskets antoi kilpailijoiden tehtäväksi etsiä uutta biomateriaalia tiivisteisiin ja kuitumateriaalien tuottaja Ahlström haastoi puolestaan opiskelijoita kehittämään ympäristölle mahdollisimman haitattomia keinoja hankkiutua eroon lasikuitujätteestä.

Jokaisen yrityksen antaman toimeksiannon parissa työskenteli seitsemän opiskelijatiimiä etsien parasta ja idearikkainta ratkaisuehdotusta annettuun tehtävään tai ongelmaan. Tiimien apuna, sparraavina valmentajina toimivat TAMKin opettajat.  Kilpailun tuloksena syntyneet innovatiiviset ja konkreettiset ratkaisuehdotukset jäivät kokonaisuudessaan yritysten myöhempäänkin käyttöön.


GL&V:n toimeksiannon voitti joukkue, joka ehdotti nokkoskuitujen muokkausta modernien biojalostamoiden prosessilaitteilla tekstiilien raaka-aineeksi. ”Eettisille tuotteille on kasvavat markkinat, kunhan ne osataan kaupallistaa ja suunnata oikein.”

TT-Gasketsin toimeksiannon voitti joukkue, joka rakensi ehdotuksensa superaine-nanoselluloosan varaan. Tiimi painotti, kuinka Suomella metsäalan jättiläisenä ja nanoteknologian edelläkävijänä on erinomaiset resurssit kehittää ja tuotteistaa nanoselluloosatiivisteitä.

Ahlströmin toimeksiannon voitti joukkue, jonka suunnitelmassa lasikuitujäte työstettiin energiaksi ja sementiksi. ”Samantapaisia ideoita oli muillakin, mutta tuomariston vakuuttivat ykkösjoukkueen ratkaisupainotteinen esitys ja yksityiskohtaisesti suunniteltu tuotantoprosessi”.

Samalla, kun kilpailun avulla etsittiin yrityksille ratkaisua annettuun toimeksiantoon, haluttiin edistää TAMKin tutkimus-, kehitys- ja yritysyhteistyötoimintaa. Tapahtumassa toteutettiin myös uudenlaista valmentajuusopettajuutta ja moderneja oppimiskäytänteitä. Tapahtuma huipentui kilpailun kolmannen päivän iltana järjestettyyn Gaala-tapahtumaan, jossa yritysten edustajat julkistivat ja palkitsivat valitsemansa parhaat tiimit.
Biotalouden aihepiiri kasvattaa nuoria ajattelemaan kestävää kehitystä ja tarjoaa lisäksi heille konkreettista kokemusta oman alan töistä. Yritykset puolestaan saavat käyttöönsä tuoreita ideoita, ja kaikki pääsevät verkostoitumaan. BioHubbening-tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta siitä on tavoitteena tehdä jokavuotinen perinne.

We will HUB again in 2015! Tervetuloa!



BioHubbening -tapahtuma TAMKissa 6.-8.10.2014

Teksti: Ulla Häggblom, koulutuspäällikkö

torstai 16. lokakuuta 2014

Lilian Perme innosti puhumaan ruotsia




TAMKissa saatiin nauttia poikkeuksellista herkkua lokakuun alussa. Lilian Perme Trollhättanin liepeiltä kävi pitämässä ruotsin intensiivikurssin opiskelijoille ja henkilöstölle. Kurssilla tutustuttiin 20 oppitunnin ajan syvemmin ruotsalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin, perinteisiin sekä kieleen.

Lopuksi opiskelijat saivat haastatella Liliania itse laatimillaan kysymyksillä.

Tässä poimintoja vilkkaana käydystä keskustelusta:

Har du trivts bra här i Tammerfors? Vad är den största skillnaden mellan Sverige och Finland?

Lilian: Ja, det har jag. Det här är ju mitt första besök i Finland. Sverige och Finland är faktiskt ganska lika; människorna uppträder på samma sätt och även maten är ganska likadan. Den största skillnaden är att Finland är tvåspråkigt.


Förstår svenskarna finlandssvenska bra?
Lilian: Ja, det gör de nog. Även norrmännen förstår finlandssvenska.

Är det lätt för en finne att lära känna svenska människor?
Lilian: Det kan ju vara svårt att lära känna en svensk människa av en slump. Det är bäst att studera eller arbeta tillsammans. Man kan också lära känna folk genom bekantas bekanta.

Hur anpassar sig finnarna i det svenska arbetslivet?
Lilian: Man måste komma till jobbet i tid, såsom ni gör här i Finland också. Sköter man sig, fungerar det bra på arbetsplatsen.

Vad skulle du göra som turist i Trollhättan?

Lilian: Trollhättan är en gammal stad i Södra Mellansverige med intressant historia, mysiga gågator och vackra parker. Trollhättan är fylld av vatten, rakt igenom staden rinner Göta älv.

Varför blev du lärare?

Lilian: Jag kommer ihåg att i småskolan gjorde jag en fin ritning där jag står bakom en kateder. Då var jag sju år gammal och hade en sympatisk lärarinna som förebild.

Teksti: Ruotsin kielen opettajat Katri Kallinen-Leino ja Reijo Mäkelä

torstai 2. lokakuuta 2014

(uusi) Kotikaupunkisi Tampere: Liikkeelle!

Olen kerännyt monta huomion arvoista paikkaa, joita juuri paikkakunnalle opiskelemaan saapunut ei välttämättä ole vielä löytänyt. Alla kommenteissa voi ehdottaa lisää huomion arvoisia paikkoja Tampereelta!

Tähän postaukseen olen kerännyt liikkuvalle ihmiselle muutaman mahdollisuuden hankkia uusia kokemuksia ja näköaloja. Tässä muutamia hyviä lenkkipaikkoja. Ennen Kalevan alueella asuneena tykkäsin juosta Iidesjärven ympäri. Nykyään Pyynikiltä on lyhyet matkat Pyynikin luonnonsuojelualueelle ja Pispalan portaisiin. Suosituilla juoksureiteillä saa itsestään enemmän irti, kun kirijöitä riittää. Saattaapa oppia myös juoksutekniikkaa ohijuoksijoilta!

Kaupin urheilupuiston lenkkimaastot

Kaupun urheilupuistosta (ihan Kuntokadun kampuksen vierestä) löytyy mäkisiä hyvin opastettuja juoksureittejä. Reittejä on mm. 3km matkasta pitkiin matkoihin. Urehilupuistossa käy paljon juoksijoita ja matkan varrelta löytyy mm. toisen maailman sodan ilmatorjunnan muistomerkkejä.

Pyynikin alueen ulkoilumaasto

Pyynikin luontopoluista ja Pispalasta pystyy muodastamaan pitkiäkin ja haasteellisia juoksulenkkejä. Monet portaat ja mäet antavat haastetta aktiivisellekin liikkujalle. Ja portaita voi käyttää apuna lihaskuntotreenissäkin. Jos pää kuumenee lenkillä liikaa, voi pulahtaa Rosendhalin uimarannalla Pyhjärveen.



Hervannan luontopolut ja pururadat

Hervannan järviä kiertävillä ulkoilureiteillä on maisema välillä kuin Suomen upeista kansallispuistoista. Luontopolkuja riittää pitkälle. Hervannan keskustasta on lyhyt matka luontoon! Luontopoluilla on aina ollut rauhallista, ja miellyttävää vaihtaa kuulumisia Hervanssa asuvan kaverini kanssa.

Iidesjärven lenkki

Iidesjärven kiertävän lenkin pituudeksi tulee n. 8km ja se on erityisesti juoksioiden suosiossa. Iidesjärven lenkki sopii mielummin urbaanissa ympäristössä urheileville. Keväisin isojen teiden katupölyt saavat vedet tulemaan silmistä ja yskimään. Muuten lenkkiä on mukava käyttää.


Uiminen ei ole kallista opiskelijalle. Mm. bussikortilla pystyy maksamaan itsensä sisään uimahalliin. Joidenkin uimahallien yhteydessä on myös kuntosali.. Kalevan uintikeskuksen ollessa kiinni vuoteen 2015 asti, uimassa voi käydä mm. Pyynikillä ja Hervannassa.


Valokuva: Hervannan uimahalli
Kuva: Tampereen kaupunki
Hervannan uimahalli

Hervannan uimahalli on rakennettu maan alla sijaisevaan väestönsuojaan. Kallioon louhitussa hallissa on yksi 25m pitkä allas ja lasten allas. Puku- ja suihkutilat ovat viihtyisät ja tilavat, ne on uusittu vuonna 2006. Uimahallin yhteydessä on myös kuntosali.






Pyynikin uimahalli
Uimareita Pyynikin uimahallissa
Kuva: Tampereen kaupunki


Pyynikin uimahalli on maamme ensimmäisiä uimahalleja vuodelta 1956. Viimeksi halli on peruskorjattu 2012. Pyynikin uimahalli on oma suosikkini. 25m pitkä rata on sopiva reilun kilometrin uimiseen ja urakan jälkeen voi pulahtaa kylmäaltaaseen tai poreammeeseen. Pyynikin uimahallin tiloissa toimii myös ulkopuolinen kuntosaliyrittäjä.





Kuntosali ja ryhmäliikuntatunnit ovat hyvä tapa kohottaa kuntoa ja pitää yllä kaverisuhteita. Koko viime vuoden kävin yhdessä ystäväni kanssa Unipoli Sportin ryhmäliikuntatunneilla mm. muokkauksessa ja kuntotanssissa. Pukuhuoneessa on helppo vaihtaa pikaiset kuulumiset, sen jälkeen keskittyä tuntiin ja tunnin jälkeen jutella kunnolla. Toisena opiskeluvuotenani kävin treenamassa Kalevan Elixiassa. Silloin Elixialla oli käytössä opiskelija-alennukset. Tänä vuonna olen suunnitellut käyväni testaamassa jossain vaiheessa Actic Kuntosalin, joka on Pyynikin uimahallin yhteydessä.


Elixia Kaleva
http://www.sats.fi/kuntokeskukset/tampere/kaleva-elixia/

En tiedä onko Elixian liittyminen SATSiin muuttanut Kalevan kuntosalia, mutta ainakin vuosi sitten kun kävin Elixiassa Kalevassa keskuksessa oli todella hyvä ja avulias henkilökunta. Tunnit olivat mielenkiintoisia ja tehokkaita ja saunassa käynti treenin jälkeen oli huippua! Elixialla on opiskelijatarjous jäsenyydestä.


Kuva: Gfitness.fi


Actic Kuntosali
http://www.actic.fi/kasvi/tampere/

Seuraavan kuntosalijäsenyyteni saatan ottaa täältä. Actikin kuntosalilta, sillä hintaan sisältyy uiminen Pyynikin uimahallissa. Ryhmäliikuntatarjonta vaikuttaa tarpeeksi kattavalta ja palvelu Pyynikillä on ollut ystävällistä. Onko kellään kokemuksia Acticin jäsenyydestä?

Kuva: Actic.fi


Unipoli Sport
http://sport.unipolitampere.fi/

Unipoli Sport on korkeakoulujen yhteinen liikuntapalveluja tarjoava taho. Viime vuoden kävin Unipolin Tamkin ryhmäliikuntatunneilla. Ohjaajat olivat hyviä ja mukavia. Tunneilla oli kiva käydä ja niillä kehittyikin. Liikuntamaksun maksamalla pääsee käymään kaikilla kampuksilla treenaamassa. Maksun maksettuaan saa myös osallistumisoikeuden Unipolin järjestämille kursseille ja voi varata itselleen hieronnan tai PT:n

Kuva: Unipoli Sportin sivuilta












Joskus on kiva kerätä porukka kasaan ja tehdä jotain yhdessä. Keilaaminen ja LaserTag onnistuvat molemmat Tampereella.

Kaupin keilahalli
http://www.kaupinkeilahalli.fi/

Kaupin keilahallissa on mielestäni parhaat keilaradat. Lisäksi keilahalli ei ole kaukana koulustakaan!

Kuva: Kaupin keilahallin sivuilta



Megazone
http://www.tampere.megazone.fi/

LaserTag on tuttu ainakin kaikille How I Met Your Mother -sarjaa seuranneille. Barney Stinsonin suosikkia voi harrastaa myös Tampereella. Yleinen ikäjakauma lajin keskuudessa on tv-sarjastakin tuttu ja lapsipainotteinen. Megazonen voi myös varata kokonaan omaan käyttöönsä, jos ei halua pelata yleisillä vuoroilla. Eikun porukka kokoon ja puollustamaan omaa tukikohtaansa!

Kuva: Megazonen nettisivuilta






















Seuraavassa osassa etsitään jänniä paikkoja Tampereella!




Teksti & Kuvat (ellei toisin mainittu): Anniina Grönholm


Tämä ei ole maksettu mainos :))