tiistai 27. maaliskuuta 2012

Kirjasto rakentuu: Kopterin kyydissä todellista heittäytymistä


TAMKin kirjaston informaatikko Marja-Liisa Timperi pystytti kirjaston rastin Tuutorikoulutus Kopteriin nuorisokeskus Marttisissa, Virroilla 16.–17.3. Mukana oli 163 tuutoriksi haluavaa opiskelijaa.

Kuva: Nuorisokeskus Marttinen, Virrat
 
      Keväisen kosteassa talvisäässä tulevien tuutoreiden toisen koulutuspäivän rastit sujuivat joutuisasti. TAMKin kirjasto- ja tietopalvelun toiminnallisella rastilla opiskelijat improvisoivat vauhdikkaita ja välillä äänekkäitäkin esityksiä aiheesta ”Opiskelijan elämä ilman kirjastoa”:
  • eräässä esityksessä protestina kirjaston kiinni olemiselle opiskelijat järjestivät mielenosoituksen ja loppuhuipennuksena kahlitsivat itsensä kirjaston oveen ja yksi heistä nielaisi kirjaston oven avaimen

  •   AA-kerho-esityksessä ryhmäläiset kertoivat epätoivoisista yrityksistä pysyä kirjoista erossa: kirjojen lukemisen sijaiskäyttäytymiseksi oli tullut mm. shampoiden tuoteselosteiden ja bussiaikataulujen lukemista
  • todellista heittäytymistä improvisointiin oli epätoivoisen opiskelijan ilmahypyssä lumihankeen
Improvisoinnit olivat upeita ryhmäsuorituksia. Kaikki osallistuivat aktiivisesti ja hyvä ryhmähenki huokui kaikista kuudestatoista esityksestä.



Improvisointiesityksen lisäksi tuutorit ehtivät kertoa toiveitaan uudesta Kuntokadun kampuksen kirjastosta:

  • uudessa kirjastossa pitäisi olla tietokoneita suhteessa Kuntokadun kampukselle muuttavien opiskelijoiden määrään, nopeaan käyttöön tietokoneita esim. tulostamiseen, varattavia tietokoneita, tietyillä ohjelmilla varustettujen tietokoneiden varausta, laskimia tenttiin lainattavaksi

  • kirjahyllyjen alimmainen hylly tyhjäksi
  • hiljaista lukutilaa, rennompaa luku- ja oleskelutilaa esim. sohvia, lepotuoleja ja vilttejä, sermein rajattuja ryhmätyöalueita, ryhmätyötiloja
  • monipuoliset ja laadukkaat aineistot kaikkien koulutusohjelmien aihepiireistä
  • kotoinen ja rento paikka
  • ilmaista kahvia

Lähes kaikki ryhmät kehuivat TAMKin uutta tulostusjärjestelmää.



Koska allekirjoittanut unohti kameransa kotiin eikä saanut tapahtumasta yhtään kuvaa, laitan tähän kuvan karvaisemmista hankeen heittäytyjistä. Samaan aikaan, kun tuutoriryhmät olivat edennet jo yli puolenvälin rastiradallaan, muutaman kymmenen kilometrin päässä Ähtärin eläinpuistossa karhut kömpivät ensimmäistä kertaa ulos talvipesästään.
Kuva: Ähtärin eläinpuisto


Webbikamerakuvaa karhuista: http://slt.ilkka-yhtyma.fi/webcam/ahtari1/



Teksti: Marja-Liisa Timperi, TAMK Kirjasto Kuntokatu 3


Semmoisia sotureita


Kahvi tuntuu sopivasti kuumotuksena poskilla, kämmenet verhoutuvat nihkeään hikeen, ajatukset surraavat törkeää ylinopeutta: nyt on alkamassa hyvä keskustelu. Piti tehdä ihan muita juttuja, kouluhommia niin kuin useimmiten mutta kun me ihmiset olemme maailman parhaita filosofeja aina juuri silloin, kun sitä ei odota eikä sille olisi aikaa.

Istun siis olohuoneessani, en yksin vaan kahden koulukaverin kanssa, ja meidän suunnitelmanamme oli tehdä näitä ihan muita juttuja. Koko keskustelun siemen sai alkunsa, kun joku keksi ääneen miettiä, miten vaikea media-alan ihmisille on muotoilla titteleitä esimerkiksi tv-esiintymistä varten nimipalkkiin kuvan alalaitaan. Sitten keskustelu irrotti meidät alkuperäisestä kontekstista ja maadoitti pohtimaan, mitä kulttuurialan ihmiset oikeasti ovat, mitä meistä kulttuurialan opiskelijoista oikein on tulossa? 

Haastavaa. Ehkä, ainakin jos haluaa vääntää kaiken rautalangasta, ja mehän haluamme. Koska mehän emme halua työskennellä vain erilaisissa projekteissa vaan kunnianhimoisena tavoitteena on myös toimia yhteiskunnallisena keskustelun herättäjänä. Mikä se sellainen ihminen sitten on: mediapersoona, mediavaikuttaja? Me kaikki kolme keskustelijaa tulimme siihen tulokseen, ettemme koskaan haluaisi joutua luokitelluiksi tuollaisiin kategorioihin. Mehän olemme jotenkin, enemmän ammattilaisia alallamme kuin nuo nimikkeet antavat ymmärtää.

Tarvitseeko koko media-ala edes ammattitaitoisia toimijoita; järkevät ihmiset voisivat työllistyä alalle, joka oikeasti saa muutosta aikaan ja on elämälle tärkeää. Kuka tahansahan osaa käsikirjoittaa elokuvan, ottaa valokuvia, tehdä ilmaisilla kotisivupohjilla itselleen nettisivut. Kulttuuri ei pelasta ihmishenkiä, ylläpidä hyvinvointiyhteiskuntaa tai rakenna ihmisille koteja.
Joskushan keskustelut päättyvät ahaa-elämykseen, mullistukseen joka jää mylläämään aivosolujen väleihin. Tämä keskustelu oli juuri sellainen. Lääkärin työ on kutsumusammatti, pappikin on, opettajakin vielä ehkä, ja me totesimme, että myös media-alalla työskentely on kutsumusammatti – ainakin meille. Eikä vain koska haluamme oman naamamme joka paikkaan vaan koska me haluamme olla kolme muskettisoturia, jotka luovat ammattitaidollaan ihmisille paikan, jossa käydä hyviä keskusteluita ja karata pakoon maailmaa. Niin, ehkä me tulemme olemaan sellaisia hölmöjä sotureita ja se pitäisi pistää titteliksi siihen nimipalkkiin.    

Pauliina Karjalainen / Kuva11
Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu
TAMK Virrat

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kahvia ja kumppanuutta UNI-tilassa


TAMKin Kehittämis- ja koulutuspalveluiden asiakkuudet ja kumppanuudet -ryhmä järjesti kaikille avoimen aamukahvitilaisuuden UNI-tilassa perjantaina 23.3. Tilaisuuteen saapuneilla oli mahdollista tutustua UNI-tilaan vapaamuotoisen keskustelun lomassa.

Toisen kupin aikana Kristiina Lilja kertoi tuloksia UNI-tilan viimeisimmästä, Tempurin, vartalon muotoihin mukautuvien patjojen ja tyynyjen valmistajan aloitteesta lähteneestä tuotetestausprojektista: Case ammattiautoilijat.

Testausprojektissa selvitettiin hyvän tyynyn ja patjan osuutta hyvään uneen. Tuotetestausprojektin taustalla oli mm. tietoisuus siitä, että arviolta kolmannes kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajan väsymyksestä, ja että nukkumisergonomia on keskeinen unen laatuun vaikuttava tekijä.

Huolimatta lyhyestä testausajasta ja pienestä testattavien määrästä johtopäätöksinä oli mm.: Tempur-tuotteilla nukkuessa koehenkilöiden tuki-ja liikuntaelinten oireet vähentyivät, unilääkkeiden käyttö vähentyi ja aamulla koettiin vähemmän voimattomuutta ja väsymystä. Ergonomian kannalta katsottuna seitsemän sentin vahvuisella Tempur-sijauspatjalla saatiin yhtä hyviä tuloksia kuin kahdenkymmenen sentin vahvuisella Tempur-patjalla.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Sosiaalisen Median Mystiikka Opetuksessa

Sosiaalinen media - aikamme RockStar
Olen viime kuukausina pohtinut paljon TAMKin Floworksin tiimin kanssa sosiaalisen median ja opetuksen suhdetta tulevaisuudessa. Samalla olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja siitä, kuinka TAMK tarvitsee olla myös jatkossa Suomen ammattikorkeakoulujen kärjessä ja kilpailukykyinen opetuksen laadussa. 
Seuraavaksi allekirjoittaneen mielipide: TAMK tarvitsee vieläkin enemmän innostavia opettajia, jotka uskaltavat heittäytyä sosiaalisen median maailmaan ja hyödyntää sen edut opetuksessa. Opiskelijoille täytyy tarjota enemmän mahdollisuuksia puhua, neuvotella, työskennellä ja tehdä yhteistyötä tiimissä myös muiden kuin saman kurssin opiskelijoiden kanssa. Teknologia ja sosiaalisen median palvelut ovat iso osa tätä. Uskon, että TAMKilla on organisaationa kasvun paikka - askel entistä parempaan.

Ohessa on esitys, johon inspiroi edellä kirjoitetut aiheet. Esitys käynnistyy Play-painiketta klikatessa, esityksen käynnistyttyä voit liikkua nuolilla edelliseen tai seuraavaan diaan ja More-painikkeesta voit katsoa esitystä koko näytöltäsi (kuva tarkentuu esityksen käynnistyessä).


OVET avoinna Venäjälle ja Itä-Eurooppaan!

Keskiviikkona 21.3. TAMKin Kuntokatu 3:n tiloihin saapui korkeakoulujen edustajia ympäri Suomea pohtimaan Venäjän ja itäisen Euroopan osaamisen kartoittamista ja hyödyntämistä koulutusorganisaatiossa. 


  
Päivän aikana käsiteltiin asiantuntijuuden määritteitä sekä sitä, miten Venäjän ja itäisen Euroopan maiden asiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää täydellä teholla. Paikalla olevat korkeakoulut esittelivät myös Venäjälle suuntautuvaa, jo toiminnassa olevaa yhteistyötään, eri organisaatioiden kanssa. Tampereen yliopisto esitteli PBC Nottbeck Master’s Programme-pilotin, jossa koulutettiin suomalaisten yritysten Venäjällä toimivien tytäryhtiöiden henkilökuntaa. TAMK esitteli FIRST-rahoituksen avulla toteutettua opetuskokonaisuutta, jossa tavoitteena oli työelämälähtöinen, monialainen ja monikulttuurinen oppimisympäristö yhteistyössä kahden venäläisen yliopiston kanssa. 


 
Päivän lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jossa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajat esittelivät omien organisaatioidensa tapoja hyödyntää ja kehittää alueosaamistaan,  pohtivat itäisen Euroopan osaamista korkeakoulujen menestystekijänä sekä itäisen Euroopan ja Venäjä-osaamisen vaikutusta opiskelijoiden työllistymiseen. Paneelikeskustelu herätti paljon ajatuksia ja kysymyksiä yleisössä.  Vastauksia haettiin kysymykseen, miten saada opiskelijat kiinnostumaan enemmän itänaapuristamme. Monet toivat esiin kokemuksensa siitä, kuinka opiskelijat olivat innostuneet Venäjä-opinnoista enemmän itse käytyään ensin pienellä opintomatkalla Pietarissa. Esille nousi myös opettajan esimerkin ja innostuneisuuden tärkeys.



Seminaari oli onnistunut ja yleisö otti aktiivisesti osaa asiantuntijoiden virittämään keskusteluun koskien Venäjän uusia tuulia. Osallistujilla oli myös mahdollisuus verkostoitua yhteistyön muotoja kuvaaviin postereihin tutustuessaan, joten yhteistyön odotetaan jatkuvan ja kehittyvän myös jatkossa.


Tilaisuus oli osa OVET-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä asiantuntijuutta ja tietoisuutta Venäjästä ja Itä-Euroopasta. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se jatkuu kevääseen 2013 asti. Hankkeen kohderyhmänä on korkeakoulujen henkilökunta, joiden kautta saadaan lisättyä tietoa, taitoa ja kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa sekä vaikutettua heidän uraohjaukseensa. Hankkeen päätoteuttaja on Aleksanteri-instituutti, jonka lisäksi hankkeessa on mukana Saimaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopistokonsortio. 


Teksti: Anna Sandt ja Henna Hellstén, TAMKin matkailun opiskelijat
Kuvat: Anna Sandt