Uusi oppimisympäristö koulutusohjelmien rajoja rikkoen

Olemme olleet mukana tammikuusta 2012 alkaen Kyrösjärviprojektissa, joka on TAMKin, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kuntien yhteistyöprojekti osana ammattikorkeakoulujen Hyvinvoinnin Neloskierre -hanketta. Projekti on uudenlainen toiminta- ja oppimisympäristö kehittämisen ja tekemisen ytimessä. Hämeenkyrön ja Ikaalisten kunnat perustivat n. vuosi sitten yhteistoiminta-alueen tavoitteena tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita nykyistä laajemmalle alueelle. Kyrösjärviprojektin toiminta keskittyi tutkimaan ja tuottamaan tietoa siitä, millainen ko. alue on kulttuurisesti ja miten ne asiat tulisi ottaa huomioon palveluiden tuottamisessa. Keskeisenä lähtökohtana oli selvittää ja vahvistaa osallisuuden merkitystä ihmisten arjen hyvinvoinnin rakentumisessa.

Jalkauduimme kuntalaisten pariin selvittämään kyselyiden, haastatteluiden ja kuntalaispaneeleiden muodossa sitä, mitä ihmiset todella toivovat tulevaisuuden palveluilta ja mitä mieltä he ovat tämänhetkisistä palveluista. Koimme hienoja hetkiä muun muassa kuntalaisten tuottaessa uusia innovaatioita alueen palveluiden ideointiin sekä huomatessamme aineiston tuloksesta, että 2/3 vastaajista olisi valmis jakamaan osaamistaan muille kuntalaisille.

Hanna ja Mohammad tekemässä kyselyitä Hämeenkyrössä

Projektiryhmään kuuluvat TAMKista yliopettaja Merja Borgman sosiaalialan koulutusohjelmasta ja opettaja Esa Packalén Environmental Engineering koulutusohjelmasta, Hämeenkyrön kotihoidon esimies Sirpa Hiltunen, Ikaalisen kaupungin hoiva- ja hoitotyön vastaava Marianne Viitasalo-Männistö sekä allekirjoittaneet Environmental Engeneering koulutusohjelman opiskelija Mohammad Shahidehnia ja sosiaalialan koulutusohjelman opiskelija Hanna Korppila-Hiltunen.

Opiskelijoiden kokemukset Kyrösjärviprojektista:

Mohammad:

Olen elämässäni opiskellut agronomiaa ja ympäristöä. Olen yli 1o vuotta tehnyt työtä puistoissa ja kasvihuoneissa, mutta tämä projektityö oli todella erilainen kokemus. Opin miten Suomessa kysytään mielipiteitä ja miten päätöstä tehdään. Olin kyselyissä ja haastatteluissa ehkä vähän ujo ja epävarma kielitaidoistani, mutta kaiken ratkaisi kun meillä oli niin hyvä työryhmä. Nautin ja opin tosi paljon tästä projektityöstä.

Hanna:

Kyrösjärviprojekti on ollut yksi parhaista opiskeluun liittyvistä kokemuksistani. Meillä on ollut mahtava tiimi, jossa on työskennellyt oman alansa ammattilaisia tuoden omaa näkökulmaansa ja kokemustaan projektiin. Hienoa on olut työskennellä Environmental Engineering koulutusohjelman opettaja Esan ja opiskelija Mohammadin kanssa, koska heidän näkökulmansa asioihin on laittanut minutkin ajattelemaan asioita monilta eri kannoilta. Vastaisuudessakin toivoisin enemmän yli koulutusohjelmarajojen tapahtuvia projekteja. Projektin aikana olen saanut tehdä ja olla mukana uusissa asioissa, kuten kuntalaispaneeleissa, kuntalaisille tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa sekä kunnanvaltuuston kokouksessa raportin tulosten esittämisessä. On hienoa olla tekemässä jotain merkityksellistä, jolla voidaan vaikuttaa kuntien asukkaiden hyvinvointiin. Kävimme jo esittelemässä tuloksia Hämeenkyrön kunnanvaltuustolle, joka toivoi projektiryhmän tulevan vielä uudestaankin keskustelemaan projektin tuotoksista. Menemme vielä esittelemään projektin tuloksia Ikaalisten valtuustolle toukokuun lopussa sekä mahdollisesti on tulossa vielä laajempi projektin tuloksia pohtiva tilaisuus, johon osallistuisivat kuntien yhteistyökumppaneina edustajia järjestöistä, seurakunnista, kyläyhdistyksistä, yksityisiä palveluiden tuottajia jne. Tämä jos mikä on vaikuttamista yhteiskunnallisiin asioihin!

Aurinkoisin kevätterveisin Hanna Korppila-Hiltunen ja Mohammad Shahidehnia

Kahvia ja kumppanuutta UNI-tilassa

TAMKin Kehittämis- ja koulutuspalveluiden asiakkuudet ja kumppanuudet -ryhmä järjesti kaikille avoimen aamukahvitilaisuuden UNI-tilassa perjantaina 23.3. Tilaisuuteen saapuneilla oli mahdollista tutustua UNI-tilaan vapaamuotoisen keskustelun lomassa.

Toisen kupin aikana Kristiina Lilja kertoi tuloksia UNI-tilan viimeisimmästä, Tempurin, vartalon muotoihin mukautuvien patjojen ja tyynyjen valmistajan aloitteesta lähteneestä tuotetestausprojektista: Case ammattiautoilijat.

Testausprojektissa selvitettiin hyvän tyynyn ja patjan osuutta hyvään uneen. Tuotetestausprojektin taustalla oli mm. tietoisuus siitä, että arviolta kolmannes kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajan väsymyksestä, ja että nukkumisergonomia on keskeinen unen laatuun vaikuttava tekijä.

Huolimatta lyhyestä testausajasta ja pienestä testattavien määrästä johtopäätöksinä oli mm.: Tempur-tuotteilla nukkuessa koehenkilöiden tuki-ja liikuntaelinten oireet vähentyivät, unilääkkeiden käyttö vähentyi ja aamulla koettiin vähemmän voimattomuutta ja väsymystä. Ergonomian kannalta katsottuna seitsemän sentin vahvuisella Tempur-sijauspatjalla saatiin yhtä hyviä tuloksia kuin kahdenkymmenen sentin vahvuisella Tempur-patjalla.

Kansainvälisen tuotekehitysprojektin tuloksia Hannoverissa

Pimeimmän talven uurastuksen jälkeen lähdimme Hannoveriin kansainvälisen tuotekehitysprojektimme tuloksia katsomaan. Viimesyksyinen konekerhon vierailu Hannoverin ammattikorkeakouluun (FHH) poiki yhteisen projektin, johon otti osaa 5 TAMKin kone- ja tuotantotekniikan opiskelijaa sekä opettaja. Nyt oli tarkoitus tehdä viimeiset osat projektityöstä ja esittää tulokset koko projektiryhmälle.

Lensimme 5.4. Ryanairilla Bremeniin ja jatkoimme junalla Hannoveriin. Rautatieasemalla oli vastassa projektipäällikkö Folke ja ryhmäläiset, jotka majoittivat meidät matkan ajaksi. Illalla tutustuimme Herrenhausen-panimoon. Isojen pannujen, sekoitusastioiden ja pakkauslinjan jälkeen saimme myös maistella panimon tuotantoa. Hyväähän se oli.

Keskiviikko oli varsinainen projektipäivä. Työn alla oli electrospinning-menetelmällä tuotettuja nanokuituja. Kuidut päällystettiin plasmaksi hajotetulla kullalla ja tutkittiin elektronimikroskoopilla.

Pääsimme myös kokeilemaan electrospinning-prosessin toteutusta käytännössä sekä käyttämään suunnittelemaamme laitetta osana prosessin analysointia

Elektronimikroskoopin näkymä nanokuiduista

Projektin päätöksenä oli presentaatio mukana olleille professoreille ja opiskelijoille. Professorit olivat tulokseen erittäin tyytyväisiä. Illalla projektin päätöstä juhlittiin Folken kotona maaseutukylässä, jossa grillattiin runsaita tarjoiluja sekä lihan- että kasvissyöjän makuun. Keväisen luonnon keskellä iltahämärissä oli tyytyväinen olo.

Folke esittelemässä projektia ja Henri meidän osuuttamme siinä

Folken luona grillaamassa

Torstaina klo 6.30 lähdimme bussilla Bremeniin Mercedes-Benzin tehtaalle. Näimme yleisesittelyn ja pääsimme sitten liukuhihnoille katsomaan, kuinka robotit ja ihmiset kokosivat C-mallin Mersuja. Minua viehättivät isojen lintujen näköiset robotit, jotka selvittivät neljän eri automallin lukuisista vaihtoehdoista ne osat, jotka juuri siihen tilaukseen kuuluivat. Autohäätkin näimme: auton alustan ja korin yhteenliittämisen. Pääsimme myös oppaamme ja koeajajien päällikön kyytiin testiradalle kahdella autolla moottorit jyristen ja renkaat vonkuen. Katsoin menoa kauhuissani, mutta radalla autossa olo oli kuin perheajelulla. Radan toisen pään 45 asteen kaarteessa kyllä keskipakoisvoima tuntui, mutta pelkoni käsilaukun lentoonlähdöstä osoittautui turhaksi.

Mersuja koeajamassa Bremenissä

Perjantai 8.4. oli varattu Hannoverin tekniikkamessuille. Etukäteen piti päättää, mitä aikoo katsoa, koska alue ja tarjonta ovat niin laajoja. Silti eksyin robotteja etsiessäni. Näkemistä kyllä riitti joka puolella. En ollut uskoa, että joku voisi rakentaa oikean linnun näköisen robotin, mutta niinpä vain messuhallissa lenteli Feston robottilokki, joka räpytteli linnun tavoin. Olisi ollut mukavaa kierrellä messuilla vielä, mutta Berliinin juna kutsui jo.

Feston robottilintu

Kukan ”linturobotti”

Berliinissä yövyimme hostellissa keskustan tuntumassa. Ehdimme päivällä kävelemään Unter den Linden -katua Brandenburg Torilta Alexanderplatzille ja näkemään upeita rakennuksia ja maisemia. Sitten Tegelin lentokenttä ja Air Baltic jo odottivat. Koneenvaihto ja ruokailu Riikassa sujuivat hyvin ja illalla olimme taas kotona. Oli hienoa tulla kotiin, mutta matka oli kyllä erittäin onnistunut, kiitos myös F.K. ja Maria Dunderbergin säätiön tuen.

Projektiryhmä, Air Baltic ja Riikan lentokenttä

Teksti ja kuvat: Anne Miettunen

Avajaistunnelmaa TAMKin pääkampuksella: Innovatiiviset teknologiaratkaisut herättivät kiinnostusta

Tampereen ammattikorkeakoulun uusi oppimisympäristö on lähes valmis tosikäyttöön. Avajaisia vietettiin perjantaina 10.12.2010 TAMKin pääkampuksella Kuntokadulla. Avajaisseminaarissa vieraili muun muassa Pirkanmaan alueen energia- ja ympäristöteknologian alalla toimivien yritysten edustajia, hankkeen yhteistyökumppaneita, sekä TAMKin henkilökuntaa.
Avajaisseminaarissa perehdyttiin Opi enempi -hankkeeseen sekä kuultiin ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijoiden puheenvuoroja. Kuvassa Petri Konttinen Luvata Pori Oy:stä kertomassa aurinkoenergian trendeistä.
Ympäristöystävällinen ja ainutlaatuinen oppimisympäristö yhdistää ennakkoluulottomasti energia- ja ympäristötekniikkaa saavuttaakseen konkreettisen vähän päästöjä tuottavan ympäristön. Oppimisympäristö sisältää maalämpöjärjestelmän, kaksi erilaista tuulivoimalaa sähkön tuotantoon, kaksi aurinkopaneelijärjestelmää ja näiden kaikkien monitorointi- ja seurantajärjestelmät. Uusissa tiloissa on käytössä myös Suomen ensimmäiset julkiset sisäkuivakäymälät, vähävetiset ja alipainekäymälät sekä kasvipuhdistamo.

Esittelykierroksella tutustuttiin oppimisympäristön teknologiaratkaisuihin. Kuvassa tutustumiskierroksella kasvihuoneessa.

I-siiven oppimisympäristössä tulevat työskentelemään muun muassa rakennus-, ympäristö-, kemian- ja sähkötekniikan opiskelijat. Opi enempi -hankkeen mukaisena tavoitteena on kouluttaa heistä monialaisia uuden energia- ja jätevesiteknologian osaajia yrityksille ja kunnille. Opiskelijat oppivat uutta teknologiaa paitsi teoriassa myös käyttämällä, tutkimalla, seuraamalla ja huoltamalla laitteita.

OPI ENEMPI on Euroopan unionin aluekehitysrahaston (EAKR) tukema investointihanke.

Lisätietoa uudesta oppimisympäristöstä saat hankkeen nettisivuilta ja

projektipäällikkö Aino-Maija Kyykoskelta (aino-maija.kyykoski[at]tamk.fi)

Linnalan tilan/WM Ecology Finland:n esittelypisteellä jaettiin mielenkiintoista informaatiota ekologisista käymäläratkaisuista.