TAMKissa opiskellessani vaihto-opiskelu ei juuri käynyt mielessäni. Sikäli, kun se kävi, mieleni lähinnä syrji kaikenlaisia ajatuksia aiheesta. Yleisimmät mielen vasta-argumentit olivat rahan, ajan ja uskalluksen puute. Näistä jälkimmäinen oli ehkä tuhoisin: ”Vaikka minulla rahaa ja aikaa olisikin, niin mitä jos siellä ulkomailla sattuu jotain? Tai jos en uskalla puhua ihmisille? Tai jos en uskalla sitä ja tätä?”
Kauppatieteen maisteriohjelmassa sain uuden mahdollisuuden ja koska olin jo ehtinyt harmitella sitä, etten TAMKissa vaihtoa lähtenyt suorittamaan, oli päätökseni nyt todella selkeä: Ehdottomasti maailmalle!
Koska olin aina kaihonnut Kaakkois-Aasiaan, oli opintojen suoritusalue selvillä. Tarkemmaksi kohteeksi valitsin Malesian pääkaupungin Kuala Lumpurin.
Päätöksen jälkeen puoli vuotta meni kaikenlaisia suunnitelmia sorvatessa ja matkaan liittyviä toimia hoitaessa. Opintotukisäädöt, rokotukset, viisumiasioihin perehtyminen ja varsinaiset matkasuunnitelmat olivat vain osa koko kattausta. Mitä lähemmäksi lähtöpäivä hiipi, sitä suurempi oli vatsani perhoskanta.
Ajalle ennen opintojen alkamista suunniteltiin kahden kuukauden mittainen ekskursio Kaakkois-Aasiaan niin ikään TAMKista aikoinaan valmistuneen matkakumppanini kera. Hän suuntaisi tuon ekskursion jälkeen Malesian Penangille omiin opintoihinsa.
Vihdoin päästiin matkaan. Kuin eilisen päivän muistan laskeutumisemme Bangkokin lentokentälle. Trooppista kasvustoa joka puolella ja lentokentän ovien auettua meitä ei tervehtinyt talvinen viima vaan kuumankostea lämpömuuri.
| Thaimaan lämpömuuri tervehtii matkaajia. |
Kaakkois-Aasian matkamme on tarina erikseen (siitä lisää voi lukea ChangeX-blogistamme), mutta itse vaihto-opiskelu Kuala Lumpurissa on sekin ollut valtaisa kokemus.
| Tutustumista kampukseen ensimmäisenä opiskelupäivänä. |
Vaikka opintojen taso tässä maailmankolkassa ei huiman korkealle nousekaan, on esimerkiksi opiskeluympyröiden kansainvälisyys jotain upeaa. Opintojen aikana on päässyt tutustumaan niin malesialaiseen, iranilaiseen, saksalaiseen kuin kiinalaiseenkin kulttuuriin.
Ruokatauolla nautitaan nasi gorengia (paistettu riisi) tai kway teowia (litteitä nuudeleita ja vähän kaikenlaista joukossa) ja teksi (taksi malaijiksi) kuljettaa meidät koulupäivän päätteeksi valtatietä pitkin Kuala Lumpurin keskustan ytimeen, kivenheiton päähän Petronasin kaksoistorneista. Kokemusten ja uusien näkökulmien kirjo on ollut valtava.
| Opintojen ohessa voi kipaista vaikkapa Kaakkois-Aasian korkeimmalla vuorella. |
Koska itselleni ”kannattaa ehdottomasti lähteä vaihto-opiskelemaan”-fraasi ei koskaan toiminut, en toista sitä, vaikka allekirjoitan toteamuksen nykyään täysin.
Sen sijaan kysyn, haluaisitko saada uusia, mielettömiä kokemuksia ja haluaisitko oppia tuntemaan itseäsi sekä maailmaa paremmin? Haluaisitko maailman parhaimpaan kouluun?
Jos haluat, niin vaihto-opiskelu on yksi parhaista teistä tähän ja monet mielen vasta-argumenteista aihetta kohtaan ovat varsin perättömiä, kun niitä oikeasti miettii. Maailman paras koulu on maailma itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti