TAMKin Valopää-projektissa rakennetaan Aivovammaliitolle opetuspäätä

Pää on pyhä asia.  TAMKin tietotekniikan opiskelijat joutuvat porautumaan pintaa syvemmälle, kun eräs heidän kesän projekteistaan on rakentaa Aivovammaliitolle opetuspää.  Aivovammaliiton tilaaman pään tarkoituksena on havainnollistaa aivoja niihin kiinnitettyjen led-lamppujen avulla.

Pään työnimi on ollut alusta lähtien Valopää.

 

Valopää-projekti aloitettiin toukokuun alussa.  Projekti on edennyt kuukaudessa niin, että Aivovammaliiton työntekijät kävivät toukokuun lopussa tapaamassa TAMKilaisia ja keskustelemassa työn etenemisestä.  Päätä rakentamassa on TAMKista tietotekniikan kesäharjoittelussa olevia opiskelijoita.

 





”Tiiviisti kerrottuna valopäässä laitetaan ledejä sellaisiin kohtiin, jotka kuvaavat eri aivolohkojen toimintaa.  Samalla aikaa kun joku kertoo aivovammoista, hän pystyy näyttämään mistä aivojen osasta on kyse, kun niihin syttyy valo”, projektia ohjaava tietotekniikan koulutuspäällikkö Ari Rantala kertoo.

”Pään avulla voimme näyttää yleisölle mitä tapahtuu, kun tapaturmaisesti esimerkiksi lyö päänsä tai saa siihen iskun.  Tämä on paljon havainnollisempaa kuin PowerPoint-esitys.  Käymme paljon eri tilaisuuksissa puhumassa, myös lapsille ja nuorille aivovammojen ennaltaehkäisystä. Minulla oli eräässä tilaisuudessa mukanani Lars-niminen opetuspää ja huomasin, että se herätti paljon kiinnostusta. Siitä se idea sitten lähti.  Pää mitä voisi itse räplätä.  Saimme tietää, että TAMKin tietotekniikan koulutusohjelma on oikea paikka toteuttaa toiveemme ja otimme yhteyttä TAMKin ”, Aivovammaliiton järjestösuunnittelija Kaija Koivisto kertoo.

Toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam tutustuu Valopäähän.

”Tämä on tosi hyvä projekti, kaikki mukana olevat opiskelijat oppivat tästä paljon.  Suurin osa projektissa mukana olevista opiskelijoista opiskelee ensimmäistä tai toista vuotta tietotekniikkaa.  Tässä opitaan perustaitoja, joita kaikkien tietotekniikkainsinöörien pitää osata.  Tällaisia projekteja toivomme lisää”, päätä demonnut Mika Heikkinen kertoo.  Vastavalmistunut tietotekniikan insinööri Heikkinen on itse mukana projektissa suunnittelemassa ja ohjaamassa muita.

Aivovammaliiton tavoitteena on, että tietoisuus aivovammasta leviäisi.

”Toiveenamme on kevyt, kassiin mahtuva pää, jota pystymme kuljettamaan mukanamme”, Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam kertoo.

”Projektissa edetään vaihe kerrallaan. Elokuun aikana teemme ensin demon valmiiksi.  Joudumme hankkimaan elektroniikkakomponentteja ja se saattaa kestää.  Aivovammaliiton kanssa tehtyyn sopimukseemme kuuluu, että teemme heille tässä vaiheessa kolme päätä”, Heikkinen ja Rantala kertovat.

”Aivovammat jäävät helposti pimentoon. Aivovammaliitto on ainoa, joka aktiivisesti tuottaa tietoa aivovammoista.  Oireet saattavat tulla näkyviksi vasta vuosien päästä. Tätä päätä voimme käyttää myös koulutuksissamme. Aivovamma on vamma muiden vammojen joukossa.   Aivojen vammautuessa, vamman laatuun vaikuttaa se mihin aivojen osaan vaurio tulee ja miten voimakas on vaurion aiheuttama isku.  Aivovammaiset häpeävät vammaansa, koska sitä ei ymmärretä.  Aivovamma ei aina näy päällepäin.",  Lindstam kertoo.

Aivovammaliitto ry

Teksti: Arja Hautala

Mielensäpahoittaja Wireessä

Kirjailija Tuomas Kyrö oli toukokuisena torstaina Wire-ryhmän ja TAMKin kirjaston vieraana. Kyrö ei ole ollenkaan sellainen karvalakkipäinen jäärä kuin kuuluisin henkilöhahmonsa, vaan hauska ja joviaali nuori mies.

No, nuori ja nuori. Se on tietysti näkökulmakysymys, mutta tämän kiitollisen yleisön edessä pian 37-vuotias perheenisä on ikuisesti nuori. Hän kun muisti kauniisti kehua keski-ikäiset naiset (82 % torstain läsnäolijoista), jotka ylläpitävät suomalaista kulttuurielämää ja hänenkin perheensä leivänsyrjässä kiinni.

Kyrö on kirjoittanut työkseen tasan kymmenen vuotta. Esikoisromaani Nahkatakki ilmestyi 2001. Sen jälkeen on tullut romaaneja, novelleja, kolumneja ja piirustuksia. Kolmannella romaanillaan Liitto vuonna 2005 Tuomas Kyrö valloitti lopullisesti kriitikot ja ns. kirjalliset piirit. Viime vuonna hän valloitti suuren yleisön Mielensäpahoittajalla, josta on tällä hetkellä kaupoissa seitsemäs painos.

Aiheet ovat vaihdelleet armeijasta urheiluun, perheen sisäisistä suhteista yksityisyrittäjän vuosisataan. Kyrö päätti kirjailijaksi ryhtyessään, että hän ”kirjoittaa kaiken minkä keksii ja kaiken mitä tilataan”. Tällä periaatteella hän päässyt kirjoittamaan kolumneja  mm. Veikkaus-lehteen ja MeNaisiin.

Tänä keväänä ilmestyi Urheilukirja, johon on koottu aiemmin ilmestyneitä mutta jälkeenpäin työstettyjä urheiluaiheisia kolumneja. Monet niistä ansaitsevat kyllä tulla nimitetyiksi esseiksi. Allekirjoittanut ei jääkiekosta paljon ymmärrä eikä perusta, mutta kaksi kertaa on menneen vuoden aikana tullut tippa linssiin lajin takia. Kumpaakaan itkua en tirauttanut kiekkoleijonien voiton takia.

Ensimmäinen itku tuli viime syksynä Tommi Melenderin esseestä Miesten peli (Kuka nauttii eniten, Savukeidas, 2010), toinen tänä keväänä Tuomas Kyrön Urheilukirjasta. Molemmat miehet tekevät käsitteellisen voltin ja kaunokirjallisen uroteon aiheenaan voiton rujous ja häviämisen kauneus. Lukekaa itse niin ymmärrätte mistä puhun!

Myös se kohta Urheilukirjasta kannattaa lukea, jossa maratoonari Janne Holmén vertautuu Elmoon. Tai se, missä selviää jääspeedwayn ylväys. Kun Kyrö kirjoittaa urheilusta, hän kirjoittaa paljosta muustakin.

Ajankohtaisista urheiluasioista tiedusteltaessa kirjailija ei tohtinut moittia kiekkoleijonien örvellystä, mutta mainitsi kuitenkin painavana mielipiteenään Timo Jutilasta, että "olisihan se hyvä, jos ylioppilaan isä olisi lakkiaisissa vähemmän kännissä kuin itse ylioppilas".

Teksti: Seija Kivelä, informaatikko, TAMK Kirjasto- ja tietopalvelut

Valokuva:  Liisa Valonen

TAMK Blog Awards

Lukuvuoden päätteeksi päätimme antaa tunnustusta parille TAMKin blogimaailmassa ansioituneelle.

TAMK-blogissa joulukuussa 2010 julkaistu Toni Kososen kirjoittama Ratamoottoripyöräprojekti TAMKissa on kerännyt TAMK-blogin tähänastisen historian eniten katselukertoja. Juttu on hauskasti ja oivaltavasti kirjoitettu. Juttu ei ole pelkästään moottoripyörän pärinää, vaan siinä on myös syvällisempää, jopa filosofista pohdiskelua opiskelusta. Jos vielä et ole juttua lukenut, käy tutustumassa siihen täällä.

Toisen kunniamaininnan saa TAMKin blogiperheen uusi tulokas Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu-blogi. Käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun blogia päivitetään ahkerasti opiskelijavoimin ja jutut kertovat opiskelun arjesta Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä.

Kaikki TAMKin blogit löydät täältä. Käy tutustumassa!

Hiukkaskiihdyttimellä kiinni kymppitonniin

Korkeakoulujen ”Yrittäjyysfoorumi 2010-2011” palkitsi 10 000 euron palkinnolla Jyväskylän yliopiston Huippututkimuksesta liiketoimintaa –mallin vuoden yrittäjyystekona. Liiketoimintamallissa markkinoidaan yliopiston kehittämän kiihdytinlaboratorion palveluja. Laboratorio operoi kolmea hiukkaskiihdytintä ja on toiminut mm. Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n testauslaboratoriona.

Voittajajoukkueen edustaja tutkimusjohtaja Ari Virtanen kuvasi kiihdytinlaboratorion kauppatavaraa ”mitättömän pieniksi hiukkasiksi, jotka kiertävät maapallon ympäri kolme kertaa sekunnissa”. Haasteeksi hän ilmoitti sellaisten tahojen löytämisen, jotka ovat valmiita maksamaan näiden hiukkasten kesyttämisestä 600 euroa tunnissa. Tällaisia tahoja onkin löytynyt vuosittain noin puolen miljoonan euron edestä ja kohtuullista katettakin toiminnalle oli syntynyt.

Kilpailuun osallistui kaikkiaan 11 korkeakoulua. Arviointineuvosto valitsi voittajan kuudesta loppukilpailuun päässeestä ehdotuksesta. Loppukilpailuun päässeitä ehdotuksia voittajan lisäksi olivat Tampereen ammattikorkeakoulun metrirunko - esimerkki ideoiden moniammatillisesta kehitysympäristöstä TAMKissa, Kajaanin ammattikorkeakoulun Kajak-Games pelikoulutusohjelmaan ja innova-toimintaan perustettu osuuskunta, Kajaanin yliopistokeskuksen Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa, Turun ammattikorkeakoulun tarina Yrittäjyyttä avoimessa oppimisympäristössä – kymmenen vuoden löytöretki sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun idea innovaatiokuukaudesta.

Kajak-Games joukkue

Arviointineuvosto kävi tiivistä keskustelua varsinkin kahden lopputaistoon päässeen, Jyväskylän yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun, ehdotuksen paremmuudesta.

Arviointikriteerejä ja näkökulmia yrittäjyyteen oli useita, ja voittajasta yksimielisyyteen pääsemiseksi vaati neuvoston puheenjohtajaltakin yrittäjämäistä asennetta ja sitkeyttä.

Arviointikriteereiksi neuvosto löysi mm. innovatiivisuuden, riskinoton, johtajuuden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, yrittäjäkasvatuksellisuuden, kansainvälisyyden ja idean konkreettisuuden. Tämän lisäksi erilaiset näkökulmat yrittäjyyteen puhuttivat: voivatko sisäinen yrittäjyys, korkeakoulujen palvelutoiminta, yrittäjäkoulutus ja opiskelijoiden osuustoimintayritykset kilpailla samassa sarjassa?

Raadin jäsenten omien kantojen sitkeästä kiinnipitämisestä, yleisön kannanotoista sekä vilkkaista after match –keskusteluista huolimatta tai kenties juuri tämän takia, Suomen korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumin tavoite kehittää suomalaisia korkeakouluja nykyistä yrittäjämäisemmiksi organisaatioiksi toteutui kilpailussa hyvin. Tässä kilpailussa esitetyt ehdotukset olivat kaikki hyviä, ja kuten arviointineuvostokin totesi, niiden kehittämistä kannattaa jatkaa.

Teksti ja kuvat: Seppo Pajari

Kirjasto rakentuu: Kirjasto karsii kuivia oksia

Kirjaston kokoelman hoitoa on verrattu puutarhanhoitoon. Hyvin hoidettu puutarha tuottaa runsasta satoa ja tarjoaa iloa ja virkistystä siinä käyskenteleville. Hyvin hoidettu kirjaston kokoelma vastaa käyttäjäyhteisön ja kehysorganisaation tarpeita jakamalla tietoa ja elämyksiä sen käyttäjille. TAMKin kirjastossa on tänä keväänä aloitettu järjestelmälliset kokoelman kevättyöt. Kuivettuneita ja väärään suuntaan kasvavia oksia karsitaan ja rikkaruohoja kitketään kaikissa toimipisteissä. Samalla tutkitaan, mihin suuntaan uusien versojen olisi hyvä kasvaa, mitkä aiheet ja teemat ovat TAMKin koulutusohjelmissa tulevaisuudessa tärkeitä. 

Ajantasainen ja hyvin hoidettu kokoelma palvelee TAMKilaisia ja TAMKin yhteistyökumppaneita paremmin kuin suuri ja epämääräinen kokoelma. Ajan myötä kokoelmaan on kertynyt aineistoa, joka ei enää vastaa asiakaskunnan tarpeisiin. Aineisto vanhenee, toisilla aloilla nopeammin kuin toisilla. Kärjistäen voidaan sanoa, että pari vuotta vanhalla mobiiliohjelmoinnin oppaalla ei enää tehdä mitään, kun taas nuotit ovat lähes ajattomia. Koulutusalat muuttuvat ja niissä painopistealueet kehittyvät, myös kirjaston kokoelman tulee elää tässä muutoksessa. 

Aivan yhtä tärkeää kuin uuden aineiston valitseminen kirjaston kokoelmaan on poistojen tekeminen. Poistot ovat poisvalintaa, jossa aineistoa arvioidaan esim. sen iän, käyttöasteen ja käyttäjille antaman merkityksen suhteen. Arvioinnin perusteella kokoelmaan liian vanhat, käyttämättömät ja aihealueeltaan epärelevantit teokset poistetaan.  Poistettavia teoksia myydään edullisesti asiakkaille, ja tutkimuksellisesti tai muuten tärkeiksi katsotut teokset lähetetään Varastokirjastoon. Varastokirjaston palveluilla on huolehdittu siitä, että suomalaisen tutkimuksen ja kehityksen muisti säilyy. Varastokirjasto kaukolainaa aineistoaan kirjastoille ilmaiseksi.

TAMKin kirjasto saa uudet tilat vuoden 2012 aikana valmistuvaan rakennukseen Kuntokadun kampukselle. Uuteen kirjastoon tulee aineistoa kuudesta eri TAMKin toimipisteestä. Kokoelman arviointi ja karsiminen on osaltaan valmistautumista tähän tilanteeseen. Karsintaa on tehtävä, että ydinkokoelma mahtuu uuteen tilaan. Aineiston poistoilla saadaan myös tilaa asiakkaille, paperisen kokoelman karsinta vapauttaa fyysistä tilaa asiakkaiden käyttöön. Tavoitteemme on, että uudessa kampuskirjastossa on tilaa työskennellä joko yksin tai ryhmissä. Tulevaisuudessa e-aineistojen kasvu tulee myös vapauttamaan tilaa kirjoilta asiakkaille.

Kirjaston kesänäyttelyssä ”Unohdetut” on tuloksia kevättöistä, käy katsomassa ja lainaamassa kesälukemista. Kevättöiden tulosta ovat myös kokoelmista vapautetut, hintaan euron kappale. 

Teksti: Taina Peltonen, informaatikko, Ikaalinen

Kuva: Mona Nykamb

Aiheesta lisää: 

Saarti, J. Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi. Kokoelmista vapautetut - aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista -seminaari 1.11.2010 

Wilen, R. 2011. Aineiston poistaminen kokoelmienkehittämisen työvälineenä. Signum 1, 11-17.