Tartu syksyä sarvista! - vinkkejä virkoamiseen osa 4

Edellisen kerran kun olin menossa MindPower – tunnille, kerroin ystävälleni siitä, kuinka hankalaa on rentoutua pitkän päivän jälkeen. Valitin myös, kuinka vaikeaa on päästää irti päivän tapahtumista ja keskittyä käsillä olevaan hetkeen.  Tässä vaiheessa kohtalon sormi puuttui peliin, sillä MindPower – tuntien aiheena olikin - yllätys yllätys - rentoutuminen ja läsnäolo.

Miksi rentoutuminen sitten on niin vaikeaa?: ”Bussi tulee VASTA neljän minuutin kuluttua, ei mulla tässä ole koko päivää aikaa odottaa. Nyt täytyy äkkiä kaivaa kännykkä esiin ja soittaa jollekin.”  Joskus se tuntuu olevan lähestulkoon mahdotonta.

Tunnilla ohjaaja kysyi, mitä teemme iltaisin jos haluamme rentoutua? Muut vastasivat kuuntelevansa musiikkia tai rauhoittavia äänikirjoja. Minä kerroin, että googletan kännykällä koiranpentuja. Jokaisella meillä on omat tapamme rentoutua ja jokaiselle meistä sopivat eri jutut ja niksit. Toiset eivät voi sietää tuoksukynttilöitä ja harmonista huminaa, kun taas toiset käyttävät puolet tilipussista kaikenlaisiin Feng Shui- höpellyksiin ja hypellyyksiin (itse tunnustan kuuluvani tähän jälkimmäiseen ihmisryhmään).

Rentoutuminenhan on sitä, että teemme jotain itseä miellyttävää asiaa ja se rauhoittaa mieltämme. Silti kannattaa miettiä, että vaikka tekeminen olisikin mielipuuhiamme, onko se silti rentouttavaa? Todella mielekkäät puuhat saattavat innostaa liikaa ja pahimmasta tapauksessa vievät yöunet. Kuten esimerkiksi minua tämä koira-googletus vain valvottaa, vaikka se onkin kivaa (ja pöljää) puuhaa.

Eräs ystäväni ”rentoutuu” saadessaan käsiinsä uuden Ikea-kuvaston. Käytännössä tämä rentoutuminen tarkoittaa sitä, että hän valvoo koko yön asunnossaan häärien ja mietti: mihin voisin sijoitta vielä tämän kolmannen Örgelin?

Unen saaminen ja rentoutuminen nukkumaan menneessä saattaa siis joillekin olla joskus vaikeaa. Iltarentoutumisen lisäksi pitäisi silti osata rentoutua muinakin päivän hetkinä. Kurssin ohjaajan puheet läsnäolosta jäivät erityisesti mieleeni, sillä välillä on vaikeaa keskittyä ja paneutua johonkin tylsään asiaan, joka on vain pakko tehdä, mutta entäs ne kivat jutut? 

Eli mitä sitten, kun ei pystykään nauttimaan niistä kivoista asioista? Esimerkiksi luonnossa ollessasi saatat haluta aistia ja nauttia siitä mitä ympärilläsi näkyy ja kuuluu. Valitettavasti tähän ei kuitenkaan aina pysty, vaan ajatukset harhailevat vaikka kuinka nauttisit raikkaasta metsästä ja solisevasta purosta.
 

Ehkä pahinta on, kun olet viikon odottanut perjantaita – tuota päivien paronia ja viikonlopun valaisijaa  ja silloin iskeekin stressi. 

Vihdoin saisit heittää työllä liatut hanskat tiskiin ja nostaa koivet pöydälle: tämä päivä on minun!  Kun perjantai viimein koittaa, et yhtäkkiä osaakaan päästää irti arjen harmeista. Et pystykään alkamaan viikonlopun viettoon. 

Käykin niin, ettet todellakaan nauti olostasi. Ajatuksesi pyörivät lähettämättömissä sähköposteissa, kun sinun pitäisi miettiä kuinka asettelet itsesi sohvalle; ovatko kaukosäädin ja sipsikulho sopivassa kulmassa suhteessa oikeaan käteesi? Stressiperjantai on suoraan sanottuna synti ja syvältä - ja pelkästään jo perjantain takia on hyvä oppia rentoutumaan.

Tässä vielä kymmenen syytä lisää, miksi kannattaa relata:

• Oppiminen ja keskittymiskyky tehostuvat.
• Empaattisuus ja tunneäly kasvavat.
• Luovuus lisääntyy.
• Keho rentoutuu kokonaisvaltaisesti, kireyden helpottavat ja palautuminen edistyy.
• Itsetuntemus lisääntyy.
• Unen laatu paranee.
• Mieliala kohenee.
• Stressihormonin määrä kehossa pienentyy.
• Viisaiden päätösten tekeminen helpottuu.
• Onnellisuus ja tyytyväisyys kasvavat.

Alkaa jo olla itsestään selvää, että rentoutuminen ja läsnäolon hallitseminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta minua ainakin kiinnostaa, että miten sitten käytännössä rentoudutaan? Niin kuin aiemmin mainitsin, meillä kaikilla on omat tapamme nollata päivä. Silti rentoutumistapoja voi kehittää ja etsiä lisää. Tässä esimerkiksi yksi kelpo harjoitus:

Aloita pienin askelin. Sinun ei tarvitse istua meditoimaan kahdeksikymmeneksi minuutiksi. 

Tähtää alkuun sen sijaan minuuttiin tai pariin. Sinun ei tarvitse istua meditoimaan kahdeksikymmeneksi minuutiksi. Käytä hyväksesi ne muutamat sekunnit, jolloin huomaat haluasi tauon päivittäisistä askareistasi ja tarkkaillaksesi mieltäsi. Kiinnitä huomio silloin nykyhetkeen: ”Mitä minä tunne ja ajattelen tässä juuri nyt?” Harjoittele askel kerrallaan ja huomaat vähitellen vapautuvasi mielen ja tunteiden rajoituksista. Löydät itsestäsi viisauden, rauhan ja levollisuuden. Saat hiljalleen huomata ja tuntea rentoutumisen läsnäolot ja hyödyt.

 
Kehon kuunteleminen:

Pysähdy hetkeksi.  Sulje silmäsi ja anna kehon rentoutua. Skannaa nyt mielessäsi koko kehosi läpi päästä varpaisiin. Kuulostele, mitä kehosi kertoo sinulle tänään. Pyri rentouttamaan jännittyneet kohdat. Joskus se tapahtuu helpoiten ensin jännittämällä tämä kohta äärimmilleen ja sitten vapauttamalla jännitys. Kun olet käynyt koko kehon mielessäsi läpi, hymyile itsellesi. Anna koko kehon hymyillä.

”Kun mieli ei liiku, se on kirkas. Kun vettä ei sekoiteta, se on läpinäkyvää.” Gyalwang Karmapa

Kun kiireinen elämä on opiskelun ja työn täyttämää, oma aika jää usein vähiin. Sitä suuremmalla syyllä on erityisen tärkeää miettiä, kuinka käytämme oman aikamme.Teetkö päivän töitä vain sen takia, että saat illalla katsoa telkkarista aneemisia tosi-tv-ohjelmia? Tuleeko vietettyä aikaa sellaisten ihmisten seurassa, jotka puhuvat aina vain omista asioistaan? Rehkitkö salilla joka ilta laihtuaksesi 700 grammaa pikkujoulumekkoasi varten?

Entä miltä tuntuu nauraa koko ilta parhaan ystävän kanssa, tai pamauttaa paksu ja pölyinen koulukirja kiinni ja kaivaa esiin vanha Nintendo-peli, jossa olit huippu 10-vuotiaana?

Kannustan teitä miettimään miten te vietätte viikonloppunne. Pystytkö käyttämään edes osan siitä mielipuuhiesi ja rentouttamisen toteuttamiseen, sillä onko meillä elämässämme mitään arvokkaampaa kuin oma vapaa aika? 

Teksti: Emma Ketonen

Kuvat: Samuli Räsänen