Stephen Fry:
The Fry Chronicles – an Autobiography
Michael Joseph (Penguin Books), 2010. ISBN 9780718154837
(sid.), ISBN 9780141039800 (nid., 2011), saatavana myös e-kirjana ja
äänikirjana (Fryn itsensä lukema)
Stephen Fryn kotisivu http://www.stephenfry.com/
Stephen
Fryn Twitter-tili http://twitter.com/stephenfry
Stephen Fry on Jeeves. Fry on älykkö. Fry on hauska. Tämä
olikin jo tiedossa. Sitä en tiennyt, että hän on myös nuorisorikollinen ja
nörtti. Bipolaarisesta oireyhtymästään hän on tehnyt televisiosarjan, mutta
kaikki muut pakkomielteet tulivat iloisena yllätyksenä. Iloisena sen takia,
että hän kirjoittaa niistä tavalla, joka antaa lohtua kaikille
kanssakärsijöille, yhtä aikaa häpeämättömän yksityiskohtaisesti ja kuitenkin tasoittavan
tyylikkäästi.
The Fry Chronicles on elämäkertasarjan toinen osa. Lapsuus
on käsitelty kirjassa Moab Is My Washpot (1997), nyt ovat vuorossa
nuoruusvuodet. Fry pääsee vapaaksi nuorisovankilasta ja päättää parantaa
tapojaan. Parannus on niin perusteellinen, että hän pääsee Cambridgen yliopistoon.
Siellä hän tapaa ”ammatilliset rakkautensa” ja sielunkumppaninsa Hugh Laurien
ja Emma Thompsonin, ajautuu teatteriin ja unohtaa haaveensa opettajantyöstä.
Menestys ei tule yhdessä yössä, mutta vähän vahingossa
kuitenkin. Tuttava pyytää Fryta katsomaan vanhan musikaalin käsikirjoitusta. Hän
uudistaa käsikirjoituksen, musikaali menestyy sekä Lontoon West Endissä että
New Yorkin Broadwaylla ja kaikista sen tekijöistä tulee rikkaita. Samaan aikaan
hän tekee ystävineen tv-komiikkaa (Suomessa tunnetuimpia ovat ehkä Musta kyy ja
Ei yhdeksän uutiset). Fry on alle 30-vuotiaana sekä rikas että kuuluisa. Kumpikin
on erikseenkin vaarallista ihmisen mielenterveydelle ja tasapainolle,
puhumattakaan siitä, että molemmat kipataan kerralla ennestään epävakaan nuoren
miehen niskaan.
Fryn englanti on pettämättömän tyylikästä. Se on paikoin
yläluokkaisen – mitä kirjoittaja ei muuten syntyjään ole – koukeroista, mutta
sujuvaa. Kirja lukee itse itsensä. En ole kuunnellut sitä äänikirjana, mutta
houkutus olisi suuri, koska lukijana on kirjoittaja itse. En usko löytäväni
juuri parempaa englanninoppia kuin Stephen Fryn ääneen lukema kirja. Ehkä
hankin sen joulunpyhinä. Fry on nörtti, ja hän on pitänyt huolen siitä, että hänen
äänikirjansa on helposti hankittavissa ja ladattavissa silloinkin, kun kaupat
ovat kiinni. Nyt puheena oleva kirja oli Englannissa ensimmäinen, joka
julkaistiin samanaikaisesti painettuna, sähköisenä ja äänitiedostona. Aloite
historialliseen julkaisuun tuli kirjailijalta.
Stephen Fry kirjoittaa pitkiä juttuja kotisivuilleen ja
blogiinsa. Sen lisäksi hän tviittaa ahkerasti. Seurasin Twitter-tiliä jonkin
aikaa syksyllä, mutta hänen snookerinnostuksensa ja sen ahkera raportointi
saivat minusta yliotteen. En jaksanut. Luen kuitenkin koska tahansa herran
pidempiä tekstejä, vaikka snookerista. Toivottavasti elämäkerran seuraavan osan
tekeminen ei kestä 13 vuotta. Jos hän on nuorena näin mielenkiintoinen,
minkälaista hänen keski-ikänsä lieneekään. Oletan, että meno vain paranee.
Teksti: Seija Kivelä
TAMK Kirjasto Kuntokatu 4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti