Joulukalenterin luukku 18 - Eloonjääneen muistelmat

Kirjastolaisen kirjavinkkaus 18.12.

Kirjailija: Lessing Doris
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 218
Julkaisuvuosi: 2007

Eloonjääneen muistelmat (The Memoirs of a Survivor, 1974, suom. 1988) on Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen DorisLessingin vanhempaa tuotantoa. Luin sen n. 20 vuotta sitten ja tarina on piirtynyt aivojeni muistitikulle ikuisiksi ajoiksi yhtenä vaikuttavimmista tarinoista, mitä koskaan olen lukenut. Kirjassa on monta eri tasoa ja sen voisi lukea yhä uudestaan ja uudestaan, silti tulkinta voisi muuttua ja tarinasta löytyisi jotain uutta.

Kirja kertoo sivilisaation päättymisestä, tapahtumapaikkana kaukainen tulevaisuus. Lessing kuvaa maailman – sellaisena kun sen tunnemme – päättymistä. ”Eloonjääneen muistelmat” on dystopia, kuvaus ei-toivottavasta tulevaisuudesta. Osa ihmisistä pakenee, kaupungit tyhjenevät, ruoka ja vesi loppuvat. Lopuksi jäljellä on vain lapsia, villipetoja, jotka ovat valmiita tappamaan ruokapalasta.

Lessingin tarina on vangitsevan kauhistuttava, monipolvinen. Tapahtumien keskipisteessä on kerrostaloasunto tyhjenevässä talossa. Ikkunasta seurataan kadun tapahtumia. Asukkaat vahtivat porraskäytäviä, kuuntelevat ääniä ja kertaavat huhuja. Päähenkilönä, kertojaminänä on keksi-ikäinen nainen, joka muistaa paremmankin yhteiskunnan ajan. Hän kykenee kulkemaan seinien läpi toisiin huoneistoihin, joiden lattialla kasvaa ruohoa. Näissä huoneissa hän näkee ja kuulee kaikenlaista, erilaisten ihmisten (entistä?) elämää. Kertojaminän kasvatettavaksi on jätetty nuori tyttö Emily, jonka paras ystävä on Hugo, sisäkissa (?), jonka nälkäinen lapsilauma näkee ikkunasta. Lemmikkikissatkin käyvät ruoasta, kun siitä on pulaa. Emilyssä näkyy tulevaisuus, mahdollisuus selviytyä. Oikeastaan hän on päähenkilö.

Miten tällaiseen maailmaan sitten on jouduttu? Mitä on tapahtunut? Lukijalle paljastetaan vain osa, ja mielikuvituksen ja tulkinnan osuus jää suureksi.
Alun alkaen englanninkielisen version alaotsikkona on ollut ”an attempt at autobiography”.  Eikö tämä siis olekaan dystopia vaan omaelämäkerta. Kertooko kirjailija omasta elämästään? Kertooko tarina nykyajasta?

Teksti: Anneli Renfors / TAMK kirjasto