Kirjastolaisen kirjavinkkaus 21.12.
 |
| Tekijät: Jean-Michel Charlier ja Victor Hubinon Kustantaja: Egmont Kustannus Oy Ab Kieli: Suomi Sivumäärä: 150 Julkaisuvuosi: 2013 |
Olen pitkään tykännyt ranskankielisen alueen (lähinnä
Belgian) klassisista sarjakuvista. Kiinnostus varmaan lähtee 1970-luvun
puolivälistä, jolloin pari vuotta ilmestynyt Zoom-lehti toi niitä monen
silloisen lapsen ja nuoren tietoisuuteen.
Ajattelin joitain vuosia sitten, että olisi kiva saada
näitä käsiinsä, ja kuinka ollakaan, toiveeni on toteutunut. Avaruussarjakuva
Valeriania on julkaistu uudelleen jo pitkään, ja viime vuosina se on saanut
rinnalleen mm. Alixin, Blake & Mortimerin, Bruno Brazilin, Comanchen,
Haikaralaivueen ja Umpah-Pahin.
Ihastukseni oli suuri, kun syksyllä 2013 luin, että
legendaarista merirosvosarjakuvaa Punapartaa julkaistaan myös uudelleen. Zoomin
70-luvulla julkaisemia paria Punaparta-albumia on ollut saatavilla lähinnä
antikvariaateissa, itse olen niihin törmännyt erinäisillä kirjamessuilla.
Egmontin julkaisema Punaparta - Karibian demoni sisältää kaksi ensimmäistä
Punaparta-sarjakuvaa, joiden tarina on jo Zoomista tuttu.
Punaparran käsikirjoittaja on Jean-Michel Charlier, joka
tunnetaan mm. Blueberry-lännensarjakuvasta ja ranskalaisista
hävittäjälentäjistä kertovasta Haikaralaivueesta. Piirtäjä on Victor Hubinon,
joka osoittaa piirroksissaan huolella perehtyneensä esim. 1700-luvun laivoihin.
Ensimmäinen Punaparta alkaa tilanteesta, jossa
Karibianmerta terrorisoiva merirosvo Punaparta (ranskaksi Barbe-Rouge) ryöstää
ranskalaislaivan, josta nappaa hyökkäyksessä kuolleen pariskunnan omaksi
ottopojakseen, joka saa nimen Eric. Tämä kasvaa merirosvojen joukossa, mutta
alkaa vähitellen tuntea isänsä elämäntavan vastenmieliseksi ja kääntyykin häntä
vastaan. Eric onkin Punaparta-tarinoiden päähenkilö siinä kuin nimihenkilökin.
Kaikki eivät varmaan tunne Punapartaa, mutta moni on
lukenut Asterixia ja muistaa ehkä sieltä merirosvolaivan, joka tuntuu olevan
aivan väärässä ajassa ja paikassa. Kyseessä onkin parodia
Punaparta-sarjakuvasta. Merirosvolaivan päällikkö on kovasti Punaparran
näköinen, latinismeja tyyliin "auri sacra fames" lausuva vanha kääkkä
on Punaparran Kolmijalka ja musta mieskin löytyy Punaparrasta nimellä Baba.
Valitsin Punaparran tähän esittelyyn, koska siitä on
toistaiseksi ilmestynyt uudestaan vain tämä kahden albumin kokonaisuus.
Vaihtoehtona olisi ollut toki Asterixin piirtäjien René Goscinnyn ja Albert
Uderzon Umpah-Pah, jonka kaikki viisi tarinaa on julkaistu uudelleen tänä
vuonna yhtenä pakettina. Siinä kuin Punaparta vie Karibianmerelle ja maailmaan,
jossa Espanja on suuri merivalta, huumorisarja Umpah-Pah puolestaan sijoittuu
Pohjois-Amerikkaan, ja siellä kohtaavat lähinnä intiaanit ja ranskalaiset -
myöhemmät "amerikkalaiset" ovat vain sivuroolissa. Sic transit gloria
mundi ja niin muuttuu maailma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti