 |
| Kirjailija: Reijo Pajamo Kustantaja: Repale-kustannus ISBN-13: 9790550012554 Sivumäärä: 239 Asu: Kovakantinen kirja Painos: 2. p. Julkaisuvuosi: 2011 |
Kirjastolaisen kirjavinkkaus 14.12.
Mikä
on rakkain joululaulu sinulle? Laulu, jonka sanoista olet vuosi toisensa
jälkeen hämmästykseen asti liikuttunut. Tahtoisitko tietää tuon ja monen muun
sinulle merkittävän joululaulun taustaa, missä, milloin ja kenen kädestä laulu
on syntynyt?
Kanttori Reijo Pajamon Joululaulujen kertomaa sisältää 80 perinteisen ja vähän uudemman
joululaulun nuotit sekä taustatietoa jokaisen laulun tekijöistä ja laulun
syntyhistoriasta. Kirjan alussa on muutaman sivun verran tietoa suomalaisesta
joululauluperinteestä. Laulut on ryhmitelty teemoittain ja jokaisesta laulusta
kerrotaan suunnilleen sivun verran tausta- ja oheistietoa. Nuotit ovat yksinkertaisessa ja helpossa
muodossa: suomenkieliset sanat, melodia ja sointumerkit. Kirjaa koristavat myös
perinteitä hehkuvat Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin jouluaiheiset
piirrokset.
Voisin
kuvailla kirjaa lahjan veroiseksi herkulliseksi paketiksi, jossa yhdistyy kätevästi
tietokirjan ja sävelmäkokoelman elementit kauniisti kuvitettuna. Tieto ei ole vain
faktoja ja vuosilukuja, vaan lauluja eläväksi tekevää ja lisää mielenkiintoa
herättävää kerrontaa. Kokoelmaa voi käyttää monipuolisesti, joten se ei jää
vain yhden joulun kirjaksi. Tietoa voi hyödyntää esimerkiksi pikkujoulujen
joululauluvisailussa tai juontotehtävissä. Laulujen synnyn taustatieto antaa
myös laulajalle syvyyttä laulujen tulkitsemiseen. Kirjaa voi lukea pelkästään hyvän mielen kirjana selaillen,
mutta kokoelma toimii varmasti hyvin
vuodesta vuoteen nuottikirjana.
Itselleni
rakkain joululaulu lapsuudesta asti on ollut ”Heinillä härkien kaukalon.” Nyt sain tietää, että laulu on
ranskasta vuodelta 1684 peräisin oleva laulu, jonka jyväskyläläinen opettaja
Matti Korpilahti on suomentanut omaan koululaisten käyttöön 1920-luvulla.
Olen myös lapsesta asti ihmetellyt kuinka vanha laulu ”Kello löi jo viisi” oikein on, kun kirkkoon mennään hevosella eikä autolla. Kirjasta selviää, että laulu on kansakoulunopettaja Immi Hellenin vuonna 1898 kirjoittamaan runoon pohjautuva laulu. Ja nyt ilouutinen kaikille Sanna-nimisille: alkuperäisessä runossa Juhanin ja Liisin mukaan tulee kolmannessa säkeessä vielä Sannakin. ”Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin. Sanna vielä viskaa villahuivinkin!”
Liisa
Nenonen, TAMK kirjasto, Musiikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti