 |
| Kirjailija: Jaakko Hämeen-Anttila Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava Kieli: Suomi ISBN-13: 9789511263685 Julkaisuvuosi: 2012 |
Kirjastolaisen kirjavinkkaus 24.12.
Olin jonkun vuoden marraskuussa Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa
kuuntelemassa prof. Jaakko Hämeen-Anttilan uutuskirjan esittelyä. Haastattelija
Maila-Katriina Tuominen mainitsi, että ao. teos oli Hämeen-Anttilan viides
kirja tänä vuonna ja kuudes oli kai vielä tulossa, mukana oli tosin omien
tekstien lisäksi myös vanhojen tekstien käännöksiä. Totesin silloin, että
Hämeen-Anttila ehtii vuodessa kirjoittaa useamman kirjan kuin itse ehdin lukea.
Jaakko Hämeen-Anttila tunnetaan päivystyvänä professorina, joka näkyy
monesti tv-studiossa kun käsitellään Lähi-idän ajankohtaisia kysymyksiä. Hän on
toiminut pitkään Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen
professorina, mutta hänellä on paljon syvällisempi tausta seemiläisissä
kielissä ja Lähi-idän muinaishistoriassa, hänen alkuperäinen pääaineensa on
nimittäin assyriologia eli muinaisen Kaksoisvirranmaan tutkimus. Siltä alalta
hän on kääntänyt suomeksi mm. mesopotamialaisen Gilgamesh-eepoksen; arabian
kielen alalta hänen tunnetuimpia käännöksiään ovat Koraanin sekä Tuhannen ja
yhden yön tarinoiden suomennokset.
Hämeen-Anttilan alunperin vuonna 2006 ilmestynyt Mare nostrum
(roomalaisten käyttämä nimitys Välimerestä) kokoaa yhteen hänen osaamisalueensa
keskeisiä teemoja, sen keskeisenä aiheena on nimittäin muinaisen Lähi-idän
vaikutus kreikkalaiseen ja sitä myötä myöhempään eurooppalaiseen kulttuuriin.
Käytämme yhä esim. muinaisesta orientista periytyviä aikamääreitä - meillä on
seitsenpäiväinen viikko, jaamme vuorokauden 24 tuntiin, tunnit 60 minuuttiin ja
minuutit 60 sekuntiin, ja geometrian puolella ympyrässä on 360 astetta. Jopa
nimitys Eurooppa palautunee seemiläiseen sanaan ereb, joka tarkoittaa
auringonlaskun maata.
Samalla Hämeen-Anttila pyrkii korjamaan muinaisesta Lähi-idästä
vallineita vinoutuneita käsityksiä. Jo kouluopetuksesta lähtien esim. antiikin
Kreikan kaupunkivaltioiden Persian imperiumia vastaan käymät persialaissodat on
esitetty itämaisen despotian ja orastavan länsimaisen demokratian taisteluna.
Hämeen-Anttila osoittaa kuitenkin, että myös muinaisen Kreikan kulttuuri sai
paljon vaikutteita Persiasta.
Kirjan toinen pääjakso käsittelee arabialais-islamilaisen kulttuurin
vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Sydänkeskiajan ristiretket edustivat
kulttuurien yhteentörmäystä, mutta Eurooppa myös sai paljon arabialaisesta
kulttuurista. Esim. antiikin kirjailijoiden tekstejä on säilynyt paljon (ja
osin vain) arabialaisina käännöksinä. Käytämme yhä arabialaiseksi nimitettyjä
numeroita. Monet tähtien nimet ovat arabialaista perua, ja jopa suomessa on
monia arabialaisia lainasanoja, kuten algebra, algoritmi, (al)kemia, alkoholi,
alkovi (al on arabian kielen määräinen artikkeli), banaani, kahvi, kirahvi,
makaaberi, makasiini, maskara, sheriffi, sokeri, tariffi jne.
Aurinko laskee länteen, mutta näin jouluunkin sopii latinalainen
sanonta: ex oriente lux, valo tulee idästä.
Hannu Hanto, TAMK kirjasto, Kuntokatu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti